Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Esko Aho

Kansalaiset odottavat presidentiltä paljon enemmän kuin mitä valtaoikeuksissa on määritelty. Presidentillä pitää olla käsi kansan pulssilla ja hänen tärkein tehtävänsä on rauhan säilyttäminen Suomessa. Hyväksi olisi sekin, jos valtionpäämies olisi tutustunut Kalle Päätalon tuotantoon.

Aamulehden <a href="https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000010075326.html">vaalitentti</a> aloitettiin positiivisesti kysymällä, mistä ehdokkaat olivat ilahtuneet näinä ankarina aikoina. Nyt jo vapautuneita ja naureskelevia tentattavia oli sykähdyttänyt pääasiassa se, että kansalaiset ovat olleet kiinnostuneita presidentinvaalista.
Presidenttiä kuunnellaan
Presidentin valtaoikeuksista aloitettiin ja ne ovat kohdallaan kaikkien ehdokkaiden mielestä. Kunhan vain eduskunnan tiedonsaanti on mallikasta jatkossakin. Presidentin pitää kaikin voimin edistää Suomen kansan menestymistä.
&#8211; Yleinen suuntaus länsimaissa on ollut kohti lisääntyvää parlamentarismia ja valtionpäämiehen valtaoikeuksien riisumista. Suomessakin tämä trendi on oikeastaan Kekkosen tai Koiviston ajoista lähtien ollut nähtävissä, Jussi Halla-aho totesi.
&#8211; Oma kokemukseni ja uskomukseni on se, että riippumatta siitä, miten presidentin valtaoikeudet on perustuslaissa rajattu, niin kansalaiset näkevät tämän instituution kuitenkin huomattavan paljon laajempana ja odottavat, että tasavallan presidentti puheenvuoroissaan ottaa kantaa myös sellaisiin kysymyksiin, jotka eivät suoranaisesti perustuslain mukaan hänen tontilleen kuulu.
Yhteistyön on toimittava
Presidentin pitää olla arvojohtaja, sanoi Olli Rehn. Yksittäisiin hankkeisiin ei pitäisi puuttua, mutta linjoja voi toki vetää. Presidentin pitäisi myös haistella ilmaa, miten maa makaa. Presidentti on politiikan yläpuolella.
&#8211; Presidentti on politiikan yläpuolella mutta kansan keskellä, täsmensi Alexander Stubb.
Presidentin pitää olla myös hyvä kuuntelija, muistutti Pekka Haavisto. Presidentin pitää olla kansakunnan pulssilla toistui useammassakin puheenvuorossa.
&#8211; Jos ajatellaan, että presidentti on yhteiskunnan tai kansakunnan unilukkari, niin silloin on aika vaikea eksplisiittisesti vetää sitä rajaa, mihin asioihin hän voi ottaa kantaa ja mihin ei, pohdiskeli Jutta Urpilainen.
&#8211; Kun maailma on näin monimutkainen ja kaikki päätöksenteon sektorit nivoutuvat toisiinsa yhä tiiviimmin, on avainasemassa hyvä yhteistyö kaikkien instituutioiden välillä, ja kuten täällä on todettu moneen kertaan, se on toiminut aika hyvin, vaikka aivan kaikkea ei ole kirjattu perustuslakiin, Halla-aho sanoi.
Kiinan kanssa ei pidä toistaa virheitä
Suomessa säilyy rauha, näen sen ylivoimaisesti tärkeimpänä asiana, paalutti Harry Harkimo.
Li Andersson lisäsi vielä vakauden tärkeimpien ulkopoliittisten tavoitteiden joukkoon. Diplomatia ja verkostot mainittiin. Halla-aho muistutti kiusauksesta kääntyä myönnytysten tuhoisalle tielle:
&#8211; Meillä on kiusaus tarjota nopeita ratkaisuja tähän Ukrainan konfliktiin, puhutaan rauhanneuvotteluista Venäjän kanssa tai myönnytysten tekemisestä, mutta meillä on historiassa paljon esimerkkejä siitä mitä tapahtuu, kun tällaisten saalistajien kanssa aletaan tehdä kompromisseja.
&#8211; Suomi ja Eurooppa eivät saa toistaa Kiinan kanssa niitä samoja virheitä, jotka tehtiin Venäjän kanssa, varoitti Halla-aho.
Asiat tuppaavat järjestymään
Yleisön joukosta kantautui kysymys uskosta huomiseen. Pitäisikö uskoa siihen, että tällaisinakin aikoina asiat tuppaavat järjestymään. Asiat eivät tosin järjesty, jos niille ei tee mitään. Siksi politiikassa ollaan mukana, toivon mukaan muuttamassa asioita.
Vastauksissa siteerattiin muun muassa Esko Ahoa ja Mauno Koivistoa: ”Jos et tiedä, miten käy, luota siihen, että käy hyvin”. Omenapuutkin pitää istuttaa oli tilanne mikä hyvänsä, totesi Sari Essayah.
Alexander Stubb toi keskusteluun vivahteen maailman tuulia suosittelemalla kansalle lukukinkereitä: Hans Rusling: Factfullness ja Steven Pinker: Enlightenment now. Jussi Halla-aho oli taas omalla konstailemattomalla linjallaan:
&#8211; Siteeraan Kalle Päätaloa, joka sanoo kirjassaan, ettei koskaan mene, ettei jotenkin mene. Tulevaisuuden murehtimisessa on ongelmana se, että siitä tulee juuri sellainen, jos pelkäämme jotakin.
Ongelmat on tunnustettava
Jossain vaiheissa ehdokkailta kyseltiin myös heidän omista arvoistaan. Monta hyvää, kaunista ja ylevää vastausta kuultiin, siinä mielessä äänestäjät ovat hyvissä käsissä.
Halla-aho peräänkuulutti yleisenä elämänarvona kohtuullisuutta vaatimuksissa, jotka ihminen asettaa itselleen, joita hän asettaa muille ja joita suomalaiset kansakuntana asettavat itselleen. Politiikassa hänen mukaansa tärkein arvo on realismi, ymmärrys siitä, miten asioiden pitäisi meidän mielestämme olla. Siitä tosin ei välttämättä seuraa, että ne olisivat sillä tavalla.
&#8211; Jos ongelmia ollaan näkemättä, eikä niitä tunnusteta, jotta ei pahoitettaisi kenenkään mieltä, niin se antaa niille ongelmille mahdollisuuden kasvaa ja se johtaa vain suurempiin tragedioihin ja ikävyyksiin, Halla-aho pohti enteellisesti.

Halla-aho Pirkanmaalla: Tulevaisuutta ei kannata pelätä, mutta silmien sulkeminen ongelmilta johtaa traagiseen lopputulokseen

Suomen loppusuoralla olevassa prosessissa puolustusliitto Naton jäseneksi eräänä yllätyksenä on pidetty sitä, että Venäjän hybriditoimintaa tai muuta Suomeen kohdistuvaa häirintää ei juurikaan ole nähty. Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho katsoo, että Putinin valtakaudella 2000-luvulla Venäjän vaarallisin vaikutuskanava onkin ollut se, että Venäjä on onnistunut hankkimaan eräitä keskeisiä eurooppalaisia poliitikkoja Venäjän fossiiliteollisuuden lobbareiksi ja myyntimiehiksi läntisessä Euroopassa.

Ainakin toistaiseksi Venäjän reaktiot ovat olleet puheiden tasolla. Esimerkiksi Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova on aiemmin vihjannut ”vastatoimilla” sekä sanomalla, että Venäjän vastaus Suomen Nato-jäsenyyteen tulisi olemaan luonteeltaan sotilaallinen yllätys.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho arvioi, että tällä hetkellä Venäjällä ei ole kykyä toteuttaa tehokasta ja laajaa Suomeen kohdistuvaa mielipidevaikuttamista.
&#8211; Tämän suhteen Venäjän kykyä on yliarvioitu, mikä on samalla ollut Venäjän etu. Samoin Venäjän sotilaallista kykyä on yliarvioitu, Halla-aho sanoo. Hän osallistui tänään Ilta-Sanomien vaalimessuille Helsingissä.
Nord Stream -räjähdys muutti pelin
Halla-aho katsoo, että Putinin valtakaudella 2000-luvulla Venäjän vaarallisin vaikutuskanava on ollut se, että Venäjä on onnistunut hankkimaan eräitä keskeisiä eurooppalaisia poliitikkoja Venäjän fossiiliteollisuuden lobbareiksi ja myyntimiehiksi läntisessä Euroopassa.
EU-parlamentin Ulkomaisen häirinnän erityiskomitea INGE julkaisi ja hyväksyi vuosi sitten mietintönsä, jossa <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/db597037-d9e1-4f3e-b82f-cbc863ccaa48">käsitellään</a> ulkovaltojen EU:n demokraattisiin prosesseihin kohdistuvaa häirintää. Yksi mainittu häirintätapa on ”eliittien kaappaaminen” eli toiminta, jossa korkean tason viranomaisia ja ex-poliitikkoja palkataan ajamaan valtionyhtiöiden etuja. Esimerkkeinä ”kaapatuista” suomalaispoliitikoista mainitaan ex-pääministerit Esko Aho (kesk.) ja Paavo Lipponen (sd.).
&#8211; Kyse ei silti ole yksin moraalisesti tuomittavasta toiminnasta, sillä Kremlin kaasulonkerot eurooppalaiseen päätöksentekoon ovat vahvistaneet Venäjän taloutta ja mahdollistaneet Putinin tyrannian nousun. Toiseksi ne ovat myös heikentäneet Eurooppaa.
Halla-aho toteaa, että vaikka tiedossa ei ole, mikä taho todella oli Nord Stream -kaasuputken räjäyttämisen takana, oli tapaus samalla strateginen palvelus Euroopalle.
&#8211; Jos putki olisi edelleen toimintakunnossa, Saksassa pohdittaisiin yhä, miten sodan loputtua palata normaalitilanteeseen, jossa käydään kauppaa kaasusta Putinin hallinnon kanssa.
Tehdyistä virheistä syytä ottaa opiksi
Halla-aho muistuttaa, että Venäjä ei ole katoamassa Suomen naapurista, joten jonkinlaiset suhteet Venäjään olisi joka tapauksessa rakennettava ja ylläpidettävä.
Halla-ahon mukaan on kuitenkin epäselvää, millaiset kauppasuhteet Suomella ja Venäjällä tulevaisuudessa voisi olla.
&#8211; Venäjä on alkeellinen raaka-ainetalous, jolla on heikosti kehittynyt todellisuus. On vaikea nähdä, millaista yhteistyö voisi olla. Länsimaat ovat jo vapautumassa fossiilisista polttoaineista, etenkin venäläisestä fossiilienergiasta. Näkisin, että minkä tahansa kaupallisen suhteen, joka meillä Venäjään rakentuu sodan jälkeen, pitää olla sellainen, että suhde on tarvittaessa voitava katkaista koska tahansa. Venäjän kanssa tehdyistä virheistä voi tulevaisuudessa ottaa oppia myös siinä, miten Kiinan kanssa kannattaisi toimia.
&nbsp;

Halla-aho: Kremlin kaasulonkerot eurooppalaiseen päätöksentekoon mahdollistivat Putinin tyrannian nousun

Venäjän ja Suomen suhteet ovat tällä hetkellä nollatilassa. Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen kehottaa suomalaisia varautumaan Venäjän vääjäämättömän vallanvaihdon jälkeiseen aikaan, jolloin suomalaiset joutuvat rakentamaan uuden vuorovaikutussuhteen itänaapuriin. Luukkanen katsoo, että Suomessa olisi samalla hyvä aika tehdä menneisyyden perkaaminen, jossa perusteellisesti selvitettäisiin ”kotiryssä”-instituutio ja poliittisen eliitin yhteydet ja toiminta Venäjällä.

Venäjän helmikuussa Ukrainassa aloittama, Vladimir Putinin erikoisoperaatioksi kutsuma hyökkäyssota on venähtänyt jatkoajalle Venäjän huonon sotaonnen vuoksi. Runsaan kahdeksan kuukauden jälkeen Venäjän käytännössä kaikki keskeiset tavoitteet, kuten Kiovan valtaaminen sekä Ukrainan eteläisten osien valtaaminen, ovat menneet pieleen.
Suuri osa Venäjä sotavoimien kalustosta on romutettu Ukrainan pelloille, ja kymmeniätuhansia venäläissotilaita, joukossa useita korkea-arvoisia upseereita ja kenraaleita, on tapettu.
Perussuomalaisten puoluesihteeri, Venäjä-asiantuntija Arto Luukkanen katsoo, että Venäjän heikko suorituskyky kertoo pitkälti siitä, että venäläisten mielestä sota Ukrainassa on ”huono sota”, ja siksi koko venäläinen kansalaisyhteiskunta on nyt joutunut kovaan testiin.
&#8211; Ukrainan sota osoittaa sen, että Venäjän armeijan suorituskyky ei ole ollut sitä, mitä sen kuviteltiin olevan. Jo vuonna 2014 puhuttiin siitä, että Venäjä olisi parissa viikossa pystynyt valtaamaan koko Ukrainan. Siitä saakka Ukraina on kuitenkin rakentanut omaa armeijaa ja luonut kansallista itseymmärrystä, Luukkanen sanoo. Hän oli eilen haastateltavana Yleisradion Brysselin kone -ohjelmassa.
Venäläisiä pakenee maasta välttääkseen sotaa
Sitä mukaa kun Ukraina tuhoaa venäläisiä joukkoja pellolle, Venäjä tarvitsee kipeästi rintamalle uusia sotilaita. Putinin syyskuussa julistama osittainen liikekannallepano ei ole kuitenkaan sujunut kovin hyvin, sillä huomattava määrä venäläisiä on paennut maasta välttääkseen joutumasta taisteluun.
Luukkanen sanoo, että vaikka Venäjällä onkin edelleen runsaasti isänmaallisuutta ja kansan keskuudessa halua osoittaa tukea omalle sotavoimalle, yleinen näkemys Venäjällä silti on, että sotaa Ukrainassa ei koeta omaksi asiaksi &#8211; ja se näkyy.
&#8211; Tiedämme sen jo siitä, että kun ihmisiä pyritään mobilisoimaan rintamalle, ihmiset parhaansa mukaan välttelevät ja monet ovat paenneet maasta.
Tällä kertaa mobilisaatio ulottuu Moskovaan asti, eli uhka joutua taistelemaan Ukrainassa on konkreettinen nyt myös Moskovan ja Pietarin keskiluokkaisille ja sitäkin varakkaammille ihmisille.
Venäjän sisäinen kaaos on saanut aikaan sen, että monet varakkaat, yläluokkaan kuuluvat ihmiset ovat paenneet tai pakenevat maasta &#8211; jos ovat onnistuneet siinä. Luukkanen toteaa, että rahakkaat ihmiset eivät halua osallistua sotaan.
&#8211; Venäjän keskiluokka on harmissaan siitä, että länteen ei välttämättä enää pääse, koska Schengen-järjestelmä ei toimi. Joka tapauksessa kaikki Venäjältä ulkomaille päässeet ovat hyvinvoivia ihmisiä, jotka ovat yhdistyneet vallan ympärille. He tietävät, että Venäjän vallan kaatuessa heille itselleenkin kävisi huonosti.
Sodasta tuli vuotava haava Venäjän kylkeen
Venäjän johtajan Putinin retoriikka ammentaa historiasta ja sisältää viittauksia menneiden vuosisatojen merkkihenkilöihin ja tapahtumiin. Putinin itsensä arvioidaan palavasti haluavan itsekin päätyä historialliseksi merkkihenkilöksi &#8211; vaikkakin historia tullee muistamaan hänet eri syistä kuin merkittävistä saavutuksista.
Luukkanen katsoo, että voimankäytön sijaan Ukrainan sodasta on pikemminkin muodostunut ”vuotava haava” Venäjän kylkeen, joka on vaarassa ajaa Venäjän kohti kaaosta &#8211; jopa sisällissotaan.
&#8211; Venäjällä on tällä hetkellä hajottamaan pyrkiviä keskipakoisvoimia sekä toisaalta kasassa pitämiseen pyrkiviä voimia. Mutta se, mitä Venäjän kansa ajattelee, perustuu hyvin arkisiin asioihin, pieneen keittiöön ja lähimpään ystäväperheeseen, eli millaista normaali elämä on ja häiritseekö valtio heidän elämäänsä.
&#8211; Nyt valtio on alkanut häiritsemään elämää, mobilisoimaan nuoria miehiä sotaan, ja se ei ole positiivinen asia, koska kaikki näkevät, että Ukrainan sota ei ole hyvä sota. Venäjälle ei ole hyökätty, vaan kaikki tietävät, että Venäjä on hyökkääjä. Valtiovalta siis asettaa aikamoisen laskun kansalle, ja kyse on siitä, haluaako kansa maksaa.
Joko Venäjä natisee liitoksissaan?
Luukkanen arvioi, että mikäli Venäjä alkaa natista liitoksistaan, hajoamisprosessi on kaikkea muuta kuin rauhallinen, koska mullistuksissa monelle avautuu mahdollisuus edistää omaa etua.
&#8211; Venäjällä on paljon saatavissa olevia asioita, on paljon ihmisiä, jotka haluavat osansa jaettavana olevasta rahasta ja vallasta, Luukkanen sanoo.
Venäjän ja Suomen suhteet ovat tällä hetkellä ikään kuin nollatilassa. Luukkanen kehottaakin suomalaisia varautumaan Venäjän vääjäämättömän vallanvaihdon jälkeiseen aikaan, jolloin suomalaiset joutuvat rakentamaan uudenlaisen vuorovaikutussuhteen Venäjään.
Luukkanen katsoo, että Suomessa olisi samalla hyvä aika tehdä menneisyyden perkaaminen, jossa selvitettäisiin ”kotiryssä”-instituutio perin pohjan.
&#8211; Paljonko Venäjällä oli vaikutusta Suomeen kylmän sodan aikana ja sen päättymisen jälkeen, ja vielä myöhemminkin presidentti Tarja Halosen valtakaudella: mitä sopimuksia tehtiin ja mistä haettiin yhteisymmärrys? Kaikki nämä asiat on syytä selvittää ja käydä läpi.
Ex-pääministerien aika avata suunsa
Entiset pääministerit Esko Aho (kesk.) ja Paavo Lipponen (sd.) toimivat pitkään Venäjän raha- ja bisnesmaailman laskuun pääministerikausiensa jälkeen, mikä on herättänyt huolta paitsi kotimaassa myös EU-tasolla.
EU-parlamentti <a href="https://www.europarl.europa.eu/news/en/press-room/20220119IPR21313/eu-should-build-a-sanctions-regime-against-disinformation">nosti</a> jo ennen Ukrainan sotaa Ahon ja Lipposen esimerkeiksi eurooppalaisista entistä valtiojohdoista, joita Venäjä ja Kiina ovat palkanneet edistämään etujaan. EU-parlamentin mietinnössä puhutaankin suorasukaisesti eurooppalaisen eliitin kaappaamisesta.
Luukkanen katsookin, että ”Venäjän kana” on kynimättä Suomen vanhojen puolueiden, kuten keskustan ja demarien, osalta. Esko Aho on viime aikoina kertonut toiminnastaan venäläisen Sberbank-pankin hallinnossa. Sen sijaan Lipponen on pitkälti pysynyt tuppisuuna lobbaustyöstään venäläisten kaasuputkihankkeiden parissa.
Luukkanen &#8211; nimiä mainitsematta &#8211; kehottaa suomalaista politiikan eliittiä avoimuuteen aiemmasta toiminnasta Venäjän hyväksi. Tulevaisuutta ajatellen, jotta vastaavaa ei pääsisi käymään uudelleen.
&#8211; Pitäisi kertoa avoimesti, että on esimerkiksi otettu rahaa venäläiseltä energiayhtiö Gazpromilta, ja kertoa, mitä asioita rahan eteen on tehty. Asioiden esille tuominen paljastaa, mistä on ollut kyse, tuo auringonvaloa avoimien kysymyksien päälle.
&#8211; Avoimuus olisi hyväksi, koska tulevaisuudessa jälkipolvet tulevat varmuudella tutkimaan asian perin pohjin, Luukkanen sanoo.
&nbsp;

Luukkanen kehottaa Suomen politiikan eliittiä avoimuuteen aiemmasta toiminnasta itänaapurin hyväksi: ”Vanhoilta puolueilta Venäjän kana on kynimättä”

On häpeällistä, että Suomi toimii vapaavyöhykkeenä hyökkääjän pääsylle lukratiivisille lomamatkoille muualle Eurooppaan, vaikka muut rajanaapurit Viro, Latvia, Liettua ja Puola sen estävät, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila.
 
Vilhelm Junnilan mielestä SDP:n tulisi uudelleenarvioida suhdettaan Venäjään.
&#8211; Kaikki muistavat sosialidemokraattien tiiviit suhteet Venäjään ja keskeisten kummisetien, kuten Paavo Lipposen ja Erkki Tuomiojan, pyrkimykset keskinäisriippuvuuden syventämiseksi. Erilaisista hännystelijöistä puhumattakaan.
&#8211; Jopa Euroopan parlamentti on nostanut Lipposen ja esimerkiksi Esko Ahon (kesk.) esimerkeiksi eurooppalaisista poliitikoista, joita Venäjä on palkannut edistämään etuaan, Junnila huomauttaa.
Rinne väläytteli viisumivapautta
Junnila <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/vilhelmjunnila/putinin-matkatoimisto/">muistuttaa</a> US-blogissaan, kuinka hallitusneuvotteluja edellisten eduskuntavaalien jälkeen johtanut SDP:n puheenjohtaja ja eduskunnan ensimmäinen varapuhemies puhemies Antti Rinne halusi myös viisumivapauden Suomen ja Venäjän välille.
&#8211; Suunnitelmat tiivistää yhteistyötä Venäjän kanssa tulivat ilmi samaan aikaan, kun Krimin niemimaan valtaus oli meneillään.
&#8211; Venäjän tuorein hyökkäys on jatkunut jo yli 200 vuorokautta. Hallituksella on ollut aikaa oikeusperustaan syventymiseen ja venäläisten viisumien myöntämättä jättämiseen reilusti, Junnila muistuttaa.
Hallitus toimii Putinin matkatoimistona
Junnilan mielestä on häpeällistä, että Suomi toimii vapaavyöhykkeenä hyökkääjän pääsylle lomamatkoille muualle Eurooppaan, vaikka muut rajanaapurit Viro, Latvia, Liettua ja Puola sen estävät.
&#8211; Siten pääministeri Sanna Marin ei voi kädet heiluen piiloutua Euroopan unionin, sektoriministereiden ja jopa virkamiesten selän taakse. Ukrainasta sotaa pakenevat naiset ja lapset joutuvat kadulla kohtamaan verenhimoisen miehittäjän tukijoukkoja.
&#8211; Sosialidemokraattien tulisi uudelleenarvioida suhdettaan Venäjään ja Marinin johtaman hallituksen päättää, ettei se toimi Putinin matkatoimistona ja salli Putinin vapaamatkustajille iloa, valoa ja hauskuutta, Junnila kirjoittaa.
&nbsp;

Junnila: Pääministeri Marin ei voi kädet heiluen piiloutua Euroopan unionin tai virkamiesten selän taakse

Kaasuputkikonsulttina toimineen ex-liittokanslerin suosio on pohjamudissa. Saksalaisten enemmistö toivoo hänelle kaikkea mahdollista pahaa, kuten potkuja demaripuolueesta ja eläkkeen leikkaamista. Jopa syyttäjäviranomaiset tutkivat hänen toimintaansa. Suomessa kaasuputkikonsultit saavat olla kaikessa rauhassa. 
Venäjän presidentti Vladimir Putinin yhteistyökumppanina pitkään toimineen ex-liittokansleri Gerhard Schröderin toiminta on noussut Saksassa keskustelunaiheeksi. Bild-lehden äskettäin teettämän <a href="https://www.spiegel.de/politik/deutschland/74-prozent-der-deutschen-fuer-spd-ausschluss-von-gerhard-schroeder-a-28cd003a-6df3-4242-ac38-b1d989534c53">mielipidekyselyn</a> mukaan 74 prosenttia kaikista saksalaisista ja peräti 82 prosenttia demarien äänestäjistä on sitä mieltä, että Schröder pitäisi potkia pois demaripuolueesta.
Potkut puolueesta eivät riitä, vaan kolme neljäsosaa saksalaisista on sitä mieltä, että ex-liittokanslerin eläkettä pitäisi leikata, jos hän ei luovu tehtävistään venäläisissä energiayhtiöissä. Schröder toimii tällä hetkellä hallituksen puheenjohtajana Nord Stream -yhtiöissä sekä Venäjän valtion öljy-yhtiö Rosneftissä. Lisäksi hänestä on tarkoitus tulla Venäjän kaasuyhtiö Gazpromin hallituksen jäsen.
Lukuisten Venäjään liittyvien luottamustehtäviensä lisäksi Schröder toimii hallintoneuvoston jäsenenä Kiinan valtion CIC-sijoitusrahastossa ja Rothschild &amp; Sons -pankissa.
Venäjä-yhteyksistä jopa rikosepäilyjä
Sosialidemokraattinen puolue on samoilla linjoilla kansalaisten enemmistön kanssa. Nykyinen liittokansleri Olaf Scholz (SPD) on pyytänyt Schröderiä luopumaan tehtävistään venäläisissä energiayhtiöissä. Demarien Heidelbergin paikallisyhdistys on vaatinut Schröderin erottamista puolueesta.
Lisäksi liittovaltion syyttäjävirasto <a href="https://www.ndr.de/nachrichten/niedersachsen/hannover_weser-leinegebiet/Strafanzeige-gegen-Alt-Kanzler-Gerhard-Schroeder,aktuellhannover10490.html">tutkii</a> Schröderiin kohdistuvia rikosepäilyjä. Schröderiä epäillään osallisuudesta rikoksiin ihmisyyttä vastaan hänen Venäjä-yhteyksiensä takia.
Schröder ei kuitenkaan näytä haluavan luopua yhteyksistään Venäjälle. Hän kävi <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008675548.html">tapaamassa</a> ystäväänsä Putinia Moskovassa viime perjantaina.
Lobbasi kaasuputkea ja sulki ydinvoimalat
Nyt 77-vuotias Schröder toimi Saksan liittokanslerina vuodesta 1998 vuoteen 2005. Demareiden yhdessä vihreiden kanssa muodostama Schröderin hallitus päätti vuonna 2000 <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/saksa-luopuu-ydinvoimasta/2146718#gs.tyc756">sulkea</a> kaikki Saksan ydinvoimalat vaiheittain vuoteen 2021 mennessä. Tuolloin Saksassa oli 19 ydinreaktoria, jotka tuottivat kolmanneksen maan sähköstä.
Liittokanslerina toimiessaan Schröder pyrki kaikin tavoin edistämään Nord Stream -kaasuputkea, joka tuo kaasua Saksaan suoraan Venäjältä Itämeren alitse. Juuri ennen eroaan liittokanslerin tehtävästä Schröder <a href="https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2018/07/11/the-russian-pipeline-to-germany-that-trump-is-so-mad-about-explained/">allekirjoitti</a> Nord Stream -projektia koskevan sopimuksen. Vain muutamia viikkoja myöhemmin hän siirtyi Nord Stream -osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi valvomaan projektin toteuttamista.
Suomessa ollaan hissukseen
Suomessakin johtavat poliitikot ovat ylläpitäneet lämpimiä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ex-paaministeri-paavo-lipponen-ja-demarien-puoluesihteeri-konsultoivat-venajan-kaasuputkihankkeita-palkkioksi-satoja-tuhansia-euroja/">liikesuhteita</a> Venäjän suuntaan. Merkittävin heistä on entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd), joka Schröderin tavoin toimi Nord Streamin lobbarina. Hänen toiminnastaan ja sen merkityksestä Suomelle ei olla paljon puhuttu.
Myös demareiden puoluesihteeri Antton Rönnholm on tahkonnut rahaa kaasuputkikonsulttina. Hän laskutti konsulttifirmansa kautta lähes 200 000 euroa Gazpromin South Stream -kaasuputkihankkeessa.
Toinen entinen pääministeri Esko Aho (kesk) toimii Venäjän suurimman pankin Sberbankin hallituksen jäsenenä 10,8 miljoonan ruplan <a href="https://www.iltalehti.fi/talous/a/6e4e304e-7fad-4c57-9f00-68ea87797950">palkkiota</a> vastaan. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Aho ilmoitti, että hän &#8220;pidättäytyy hallitustyöskentelystä&#8221; kautensa loppuun asti. Hänen kautensa pankin hallituksessa päättyy myöhemmin keväällä.

Saksalaiset toivovat kaikkea pahaa Putinin kaasuputkikonsultille

SDP:n puolueorganisaation huipulta löytyy vaikuttajia, joilla on yhteys Venäjän valtiojohtoon liiketoimien ja ystävyyspalkintojen kautta. Esimerkiksi entinen pääministeri Paavo Lipponen on viime vuosina toiminut konsulttitehtävissä Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazpromin hyväksi Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa.

Entinen pääministeri ja SDP:n presidenttiehdokas, puolueensa arvostetulla Väinö Tanner -mitalilla palkittu Paavo Lipponen on tarjonnut Venäjän valtiolle asiantuntijapalvelua Cosmopolis-konsulttiyhtiönsä kautta.
Neuvonanto näyttää olevan hyvää bisnestä, sillä yhtiö tekee vuodesta toiseen kovaa tulosta. Cosmopolis Oy:n viime tilikauden liikevaihto oli 243 278 euroa, josta kertyi liikevoittoa 122 925 euroa.
Kaasuputki lisää Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä, ja Nord Stream -hankkeen onkin katsottu aiheuttavan haittaa Euroopalle.
Lipposen nimi nostettiin vastikään esille EU-parlamentin <a href="https://www.europarl.europa.eu/news/en/press-room/20220119IPR21313/eu-should-build-a-sanctions-regime-against-disinformation">tuoreessa mietinnössä</a> esimerkkinä eurooppalaispoliitikosta, joka edistää palkkioita vastaan Venäjän etua.
Nord Stream 2 -kaasuputken oli tarkoitus tuoda venäläisen Gazpromin maakaasua Itämeren pohjan kautta Saksaan. Kaasuputki valmistui viime vuonna. Jo ennen Venäjän hyökkäämistä Ukrainaan Saksan liittokansleri Olaf Scholz ennätti kuitenkin tiistaina <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/venajan-ja-saksan-valinen-nord-stream-2-kaasuputkihanke-keskeytetaan-kertoo-saksan-liittokansleri/8361748#gs.q5lq5w">kertomaan</a>, että Nord Stream 2 -kaasuputkihanke keskeytetään.
Eero Heinäluoma kiihtyi Jussi Halla-aholle
Sosiaalisessa mediassa on viime päivinä kerännyt runsaasti katselukertoja videotallenne vuodelta 2019, jossa perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja SDP:n eurovaaliehdokas Eero Heinäluoma <a href="https://www.suomenuutiset.fi/2019-kuvattu-video-leviaa-kiivasta-vauhtia-eero-heinaluoma-puolusti-kiihkeasti-venajan-kaasuputkihanketta-halla-aho-varoitti-kremlin-pyrkimyksista/">ottavat EK:n eurovaalipaneelissa yhteen</a> Venäjän kaasuputkihankkeista ja poliittisesta korruptiosta.
Halla-aho ei mainitse Lipposta nimeltä, mutta Halla-aho sanoo olevansa huolissaan siitä, että Euroopassa on entisiä hallitusten päämiehiä, jotka lobbaavat Venäjän kaasuteollisuuden asiaa ja siten Kremlin asiaa.
– Se on pelottavaa. Se lisää Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä ja näin ollen lisää Venäjän poliittista vaikutusvaltaa Euroopassa, Halla-aho sanoo.
Videolta on nähtävissä, miten Heinäluoman kasetti hajoaa. Heinäluoma tunnistaa, mistä Halla-aho puhuu ja keneen hän viittaa. Heinäluoman ääni kohoaa, kun hän alkaa puolustella Venäjän kaasuputkibisneksiä ja samalla epäsuorasti puoluetoveriaan Lipposta.
Se koira älähtää
Heinäluoman kiihtynyt reaktio osoittaa todeksi vanhan sananlaskun: se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Samalla on syytä muistaa, että Heinäluoma on itse Venäjän palkitsema mies. Vuonna 2017 Heinäluoma <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005412593.html">vastaanotti</a> presidentti Vladimir Putinilta Ystävyyden kunniamerkin, jonka kerrotaan olevan korkein kunnianosoitus, jonka ulkomaalainen voi Venäjältä saada.
Heinäluoma on myös toiminut aiemmin eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmän puheenjohtajana. Ystävyyspalkinnon saatuaan Heinäluoma <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005412593.html">kommentoi</a>, että suhteita itäiseen naapuriin tulee hoitaa myös huonoina aikoina.
Heinäluoma oli yksi kolmesta suomalaisesta europarlamentaarikosta, jotka <a href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007429699.html">äänestivät tyhjää</a> EU-parlamentin Venäjää koskevassa päätöslauselmassa syksyllä 2020. Heinäluoma ei tuolloin asettunut tukemaan EU-parlamentin päätöslauselmaa, jossa parlamentti tuomitsi venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin murhayrityksen hermomyrkyllä.
Toverillista luottamusta Putinille on osoittanut myös demaritaustainen presidentti Tarja Halonen, joka vielä vuonna 2011 <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/presidentti-tarja-halonen-vladimir-putinista-olemme-ystavia/">tunnusti olevansa</a> Putinin ystävä. Suomen Kuvalehden haastattelussa Halonen erikseen jopa kehaisee Putinin huumorintajua.
SDP:n puoluesihteerille mukavat rahat Venäjältä
Lipposen ohella myös SDP:n nykyinen puoluesihteeri Antton Rönnholm on toiminut Venäjän valtionyhtiö Gazpromin palveluksessa kaasuputkeen liittyvässä hankkeessa vuodesta 2011 vuoteen 2013, jolloin Rönnholm vetäytyi projektista.
Lipposen tapaan konsulttina toimineen Rönnholmin tehtävänä oli pitää yllä suhteita mediaan ja poliittisiin päättäjiin sekä laatia erityisiä vaikuttamissuunnitelmia.
Gazpromille työskennellessään Rönnholm asui Belgiassa ja laskutti tuolloin palveluksistaan yksin omistamansa yrityksen Philotimo Consultingin kautta. Rönnholm oli yhtiön ainoa työntekijä.
Rönnholm sai konsulttifirmansa kautta <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005099695.html">Gazpromilta palkkioksi</a> liki 200 000 euroa. Rönnholm myös paljastaa, ettei yhtiö saanut tuloa muualta kuin South Stream -hankkeesta.
SDP:n puoluesihteerin Belgiaan rekisteröidyn konsulttiyrityksen toiminta päättyi samaan aikaan, kun Rönnholm lopetti työt kaasuputkihankkeessa. Rönnholm kertoo myyneensä yrityksen pois vuonna 2014.
Ex-pääministeri Esko Aho teki johtopäätökset
Demarien ohella myös eräillä keskustavaikuttajilla on kytkentöjä Venäjään bisneksien sekä kunniamerkkien kautta. Heinäluoman ohella myös pääministeri Juha Sipilän valtiosihteerinä toiminut Paula Lehtomäki on vastaanottanut Ystävyyden kunniamerkin Putinilta.
Suomen lamavuosien 1991-1995 pääministeri ja vuoden 2000 keskustan presidenttiehdokas Esko Aho valittiin vuonna 2016 Venäjän valtioon läheisesti kytkeytyvän Sberbankin hallitukseen.
Sberbank joutui EU:n pakotelistalle kesällä 2014 sen jälkeen, kun Venäjä oli vallannut Krimin Ukrainalta. Sberbankin katsottiin auttaneen Venäjän toimia Krimillä, eli laitonta miehitystä ja sotatoimia Itä-Ukrainassa.
Entisten valtiojohtajien hallitustyöskentely Venäjän valtiollisissa yhtiöissä ei ole ongelmatonta, mutta Aho näyttää tehneen lopulta johtopäätökset: Turun Sanomat uutisoi <a href="https://www.ts.fi/uutiset/5579457">tänään</a>, että Aho lopettaa työskentelyn Sberbankin hallituksessa.
&nbsp;

Ex-pääministeri Paavo Lipponen ja demarien puoluesihteeri konsultoivat Venäjän kaasuputkihankkeita – palkkioksi satoja tuhansia euroja

Euroopan entiset pääministerit, liittokanslerit ja ihan riviministeritkin ovat löytäneet elämän ehtoolla vihreän oksan Venäjältä. Paikallinen energia- ja pankkisektorisektori on turvautunut merkittävässä mitassa harmaiden poliittisten panttereiden asiantuntemukseen. Joku epäluuloon taipuvainen saattaa ihmetellä moista menoa.

Kymmeniä tuhansia venäläisiä sotilaita oli vuodenvaihteessa valppaana Ukrainan rajoilla, kun Ranskan entinen pääministeri François Fillon <a href="https://www.svd.se/europeisk-maktelit-finns-med-pa-kremls-lonelista">otti vastaan</a> ”riippumattoman johtajan” pestin venäläisen Sibur-energiajätin palveluksessa. Aiemmin kesällä hänet oli valittu valtiollisen öljy-yhtiö Zaroubejneftin hallitukseen &#8211; pääministeri Mihail Mishustinin ehdotuksesta.
Pääministerikaudellaan 2007–2012 Fillon tuki Syyrian presidentti Bashar al-Assadia ja Venäjän sotatoimia al-Assadin apuna. Presidenttiehdokkaana hän vaalilupasi poistaa Venäjään Krimin valtauksen jälkeen kohdistetut EU-pakotteet.
Itävallan entinen ulkoministeri Karin Kneissl tanssi häitään vuonna 2018 wienervalssin ja presidentti Vladimir Putinin tahdissa. Kneissl istuu tänään Venäjän vaikutusvaltaisimman energiayhtiö Rosneftin hallituksessa. Raskaan hallitustyön tauoilla Kneissl voi vaihtaa kuulumiset äidinkielellään kollegansa, Saksan entisen liittokansleri Gerhard Schröderin kanssa.
Ja niin edelleen.
Punamulta valvoo etujaan
Svenska Dagbladetin mukaan on niukemmin tiedossa, että entiset suomalaiset huippupoliitikotkin ovat Kremlin suosiossa. Ex-pääministerit Esko Aho ja Paavo Lipponen ahkeroivat hekin äiti-Venäjän pankki- ja energiasektorin huipulla.
Lipponen on tehnyt keikkaa Gazpromin Nord Stream -kaasuputkiprojektin tiimoilta. Lipposen huippuvirka EU:ssa <a href="https://www.euractiv.com/section/central-europe/news/poland-blocks-finnish-politician-from-eu-top-job/">törmäsi</a> vuonna 2009 seinään, kun Puola heilutti valinnan yhteydessä Venäjä-korttia. Esko Aho on vuodesta 2016 istunut venäläisen Sberbankin hallituksessa. Hallituksen jäsenen peruspalkkio <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/esko-aholle-suuri-rahapotti-venajan-valtionyhtiolta-sberbank-korotti-roimasti-palkkioita/6848a51c-141d-4234-bfd2-89dc0b3a5ac0">nousi</a> 30 prosenttia vuodeksi 2022.
EU-parlamentti on <a href="https://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2014_2019/plmrep/COMMITTEES/INGE/PR/2022/01-25/1241458SV.pdf">suhtautunut</a> hyvinkin varauksellisesti entisten huippupoliitikkojen jäähdyttelyyn Venäjänmaalla. Ehkä <a href="https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/P-9-2021-005375_EN.html">pisimmälle</a> meni puolalainen europarlamentaarikko Witold Waszczykowski, joka näki entisen eliitin eläkevirkoihin liittyen ”mahdollisuuden poliittiseen korruptioon”.
&nbsp;

Euroopan ex-eliitin matkatyöt mahtimaalla herättävät kysymyksiä kytkennöistä

Pääministeri Sanna Marin (sd) puhui tapaninpäivänä pitkästä aikaa kansalaisille televisio-ohjelmassa parhaaseen katseluaikaan. Kyseessä oli Yleisradion Elämäni Biisi -viihdeshow, jossa julkkikset saavat kertoa omista suosikkikappaleistaan sekä niiden merkityksestä. Pahenevan korona-aallon keskellä monen tv-katsojan korvaan särähtivät pääministerin puheet siitä, ettei huomista ole syytä ajatella.
Ohjelmassa nähtiin erikoisjakso, jossa Sanna Marinin ohella vieraina olivat myös entiset pääministerit Mari Kiviniemi (kesk), Esko Aho (kesk), Jyrki Katainen (kok) sekä Antti Rinne (sd). Kukin heistä pääsi vuorollaan kertomaan mielimusiikistaan, ja vieraiden tehtävänä oli arvuutella, mikä biisi on kenenkin valitsema.
Pääministeri Marin musiikkipoiminta oli Younghearted-yhtyeen kappale Tässä ja Nyt, jonka ohjelmassa esitti poptähti Irina.
&#8220;En katsele menneisyyteen&#8221;
Ohjelmassa Marin kertoi kappaleen merkityksestä varsin iloisesti ja huolettomasti tavalla, joka monen mielestä vaikutti epäsopivalta nykyisessä maailmanajassa ja tilanteessa.
Marinin mielestä jo hänen suosikkibiisinsä nimi soveltuu elämänohjeeksi muutenkin, koska Marin ei omien sanojensa mukaan halua ajatella liian pitkälle eteenpäin.
&#8211; Asioita tapahtuu, välillä ne ovat mukavia ja välillä vähemmän mukavia. En myöskään katsele menneisyyteen. Pyrin elämään tässä ja nyt ja nauttimaan elämästä.
Marinin mukaan biisiin liittyy tavallaan myös raskas korona-aika, joka Marinin mukaan olisi jo takana päin.
&#8211; Se on ollut vaikeaa myös siksi, että emme ole voineet olla toistemme seurassa ja toistemme lähellä. Biisi kuvastaa sitä, että kun yhteiskunta avautuu, voimme olla taas toistemme seurassa. Tämä on siis korona-ajan jälkeen merkityksellinen biisi, pääministeri sanoi.
Omikron leviää, terveydenhuollon kuormitus paisuu
Marinin puheet korona-ajan päättymisestä ja yhteiskunnan avautumisesta eivät juurikaan vastaa reaalimaailman tilannetta vuoden 2021 viimeisinä päivinä, jolloin omikron-variantti leviää vauhdilla ja terveydenhuollon paisuva kuormitus laajasti herättää huolta.
Pääministerin tv-esiintymisestä keskustellaan kriittiseen sävyyn Twitterissä:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Makaaberia oli kuunnella pääministerin elämänasenteesta, sehän selittääkin itsenäisyyspäivän biletyksen🥶🙄
&mdash; AnnaMåndagTisdagOnsdag🇺🇦 (@NenNenann) <a href="https://twitter.com/NenNenann/status/1475183667970551816?ref_src=twsrc%5Etfw">December 26, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;
Juuri joulun alla hallitus tiedottikin monista <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12242936">uusista rajoituksista</a> vaikeutuneen koronatilanteen hillitsemiseksi.
Pääministerin tartu hetkeen ja nauti elämästä -tyyliset puheet saattoivat kuulostaa tapaninpäivänä oudoilta myös Ukrainan rajalla kiristyneen tilanteen vuoksi.
Pelastajaksi kuitenkin saatiin jälleen Yleisradio, joka lisäsi viime hetkellä ohjelman kuvanauhan päälle maininnan siitä, että ohjelma on kuvattu lokakuussa.
Marinin ja muiden pääministerien tähdittämä viihdeohjelman erikoisjakso on saanut valtavasti huomiota niin perinteisessä mediassa kuin somessa. Ohjelma on nähtävissä myös Yle Areenassa, jossa niin ikään <a href="https://areena.yle.fi/1-50797236">kerrotaan</a> siitä, että ohjelma on nauhoitettu aiemmin. Mainita hyppää esille, sillä muiden Areenassa olevien ohjelmien yhteydessä ei kerrota, onko jaksojen ensiesitys ollut nauhoite vai suora lähetys.
Yle puffaa näyttävästi Elämäni Biisi -ohjelman pääministerijaksoa myös verkkosivuillaan, ja kaikissa jutuissa mainitaan jo ingressissä, että ohjelma on <a href="https://yle.fi/aihe/a/20-10001870">nauhoite</a>.
Yle siivoaa pääministerin mainehaittoja
Yleisradio tekee nyt kaikkensa tuodakseen esille, että tapaninpäivänä esitetty viihdeohjelma oli nauhoite eikä suora lähetys. Ohjelman tuottaja Samu Reijonen tiedottaa erikseen asiasta myös Twitterissä:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Huom! Illan <a href="https://twitter.com/hashtag/el%C3%A4m%C3%A4nibiisi?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#elämänibiisi</a> on nauhoitettu lokakuussa, jolloin koronatilanne oli parempi. Sen takia, jotkut kohdat ja sanomiset voivat tuntua erikoisilta. Silloin ei ollut tämä variantti vielä näköpiirissä.
&mdash; Samu Reijonen (@samureijonen) <a href="https://twitter.com/samureijonen/status/1475146412665020418?ref_src=twsrc%5Etfw">December 26, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Reijoselle kuitenkin huomautetaan, että ratkaisu on kummallinen, koska tavallisesti Yle ei korosta eikä tuo mitenkään esille sitä, onko ohjelma suora lähetys vai nauhoite.
https://twitter.com/PaakkinenReeta/status/1475254669756796932
Myöskään Yle Areenassa katsottavissa olevien, aiempien Elämäni Biisi -jaksojen yhteydessä ei kerrota, onko ensiesitys ollut nauhoite vai suora lähetys.
Ylen toimitus on viime aikoina muutenkin kunnostautunut pääministeri Marinin julkisuuskuvan suoristamisessa ja mainehaittojen siivoamisessa. Suomen Uutiset kertoi asiasta<a href="https://www.suomenuutiset.fi/yle-kutsui-studioon-sanna-marinin-puoluetoverin-selittelemaan-parhain-pain-paaministerin-bilekohua-ylessa-on-turha-itkea-etta-luottamus-rapautuu/"> viimeksi</a> vain muutama viikko sitten.
Huonosti nykyhetkeen soveltuvia kommentteja
Suomen Uutiset tavoitti Yleisradion vastaavan tuottajan Samu Reijosen, jonka mukaan viime viikolla, joulun alla syntyi toimituksellinen päätös siitä, että katsojille kerrotaan Elämäni Biisi-ohjelman pääministerijakson olevan nauhoite.
Reijosen mukaan tekstimuotoinen tieto lisättiin ohjelman lähetykseen viime hetkillä lähetyskeskuksesta, eikä mainintaa ole nähtävillä, jos ohjelman jakson katsoo Yle Areenasta.
&#8211; Todettiin, että on olemassa niin räikeä ristiriita nykyisen tilanteen kanssa, että pyrimme selvittämään sitä myös katsojille. Taustalla on myös se, että asiakaspalvelussa on joulunpyhinä vajaa miehitys, joten pyrimme siihen, ettei heräisi hirveästi kysymyksiä.
Ristiriidalla Reijonen viittaa ohjelman nauhoituksen jälkeen tulleisiin koronarajoituksiin, jotka tällä hetkellä esimerkiksi estävät monien tilaisuuksien järjestämisen.
Reijonen myöntää, että myös ohjelman vierailta ja juontajalta kuultiin kommentteja, jotka soveltuvat huonosti nykyhetkeen.
&#8211; Koronarajoitukset ovat kiristyneet. Emme halunneet esittää ikään kuin virallisena linjauksena sitä, että ohjelmassa kehotetaan halaamaan.

Pääministeri Marin iloitsi jouluna tv-viihdeohjelmassa korona-ajan päättymisestä ja kertoi elävänsä hetkessä – Yle pelasti heti: ”Ohjelma kuvattu lokakuussa”

Investointipankkiiri Sami Miettisen vieraana Neuvottelijat-kanavalla ollut taloustieteen dosentti Tuomas Malinen kertoo, ettei EU:n elpymisväline voi olla kertaluontoinen. Toistuvat tukipaketit noudattavat valuuttaliitoille tuttua kaavaa: ne hajoavat, ellei niitä pidetä kasassa tulonsiirroin.

Sami Miettisen Neuvottelijat-kanavalla Tuomas Malinen on hyvin suosittu keskusteluvieras. Miettinen kertoo, että Malisen aiempaa haastattelua on katsottu lähes 70 000 kertaa.
Uusin keskustelu – &#8220;<a href="https://www.youtube.com/watch?v=ZJWypezUQbI">Pimeää pelottelua, euro ja hallituksen möröt</a>&#8221; – pureutuu Suomen talouden ongelmiin yhteisvaluutta euron jäsenmaana.
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan Suomi <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007790282.html">vertautuu</a> jo Kreikkaan ja Portugaliin. <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000007791386.html">Ilta-Sanomat</a> kyseli eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajilta lääkkeitä maamme ankeaan taloustilanteeseen. Ainoastaan perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtaja Ville Tavio havaitsi yhteisvaluutta euron joustamattomuuden keskeiseksi ongelmaksi.
Elpymispaketista ei keskustella
Malinen hämmästelee pääministeri Sanna Marinin (sd.) ajankäyttöä. Marinilla ei ole koko keväänä aikaa keskustella EU:n elpymisvälineen taloudellisista vaikutuksista.
– Pääministerihän on esitellyt esimerkiksi kotia. Kaikennäköisille muunlaisille haastatteluille näyttää riittävän aikaa, Malinen ihmettelee.
Malinen muistuttaa, että pääministeri on töissä kansalaisia varten. Ministerin pitäisi sen vuoksi varata jokin aika historiallisen tukipaketin perustelemiseksi.
Malinen on halunnut herättää keskustelua pelastuspaketin vaikutuksista. Keskustelua on käyty ilman hallitusta. Malinen kertoo, että <a href="https://pelastusrahasto.fi/tietopaketti/">pelastusrahasto.fi</a> -sivuston esittelemät faktat on todettu oikeiksi. Maamme hallitus vain yrittää valkopestä näitä faktoja.
Markan kytkös oli virhe
Miettinen kertoo keskustelleensa ex-pääministeri Esko Ahon kanssa. Ahon hallituksen aikana 90-luvun alun lama riepotteli Suomea. Suomen talous toipui markan kellutuspäätöksen jälkeen.
Julkisessa keskustelussa 90-luvun alun lamaa pidetään markan syynä, vaikka oikeasti laman syy oli markan kytkennässä silloiseen ERM-järjestelmään.
– Harva muistaa tai kaikki ei ehkä tiedäkään, että vientihän alkoi elpymään jo 1993 alkuvuodesta näiden devalvaation (1991) ja devalvoitumisen (kellutus 1992) myötä hyvin voimakkaasti, kun maailmantalous vähän korjaantui. Se veti meidät ylös sieltä laman pohjalta, ei suinkaan Nokia, Malinen sanoo.
Suomen talous kasvoi noin 50 prosenttia nopeammin kuin Venäjän talous maamme saatua markkamme.
– Suomihan on aina pärjännyt erittäin hyvin silloin, kun meillä on oma raha ja silloin, kun se on ollut vapaa, Malinen lisää.
Hän painottaa, ettei Suomi enää kiinnittäisi omaa markkaansa.
Kriiseissä tarvitaan joustoja
Talouden häiriötiloissa jonkun talouden rattaan tulee joustaa. Malinen summaa, että joustoja tarvitaan valuuttakurssista tai työmarkkinoilta. Muutoin jousto siirtyy työttömyyslukuihin.
Hän kertoo, että Suomi olisi selvinnyt finanssi- ja eurokriiseistä nopeammin ilman yhteisvaluuttaa. Asiasta ei olla kuitenkaan haluttu edes keskustella.
VM esitteli talouden madonluvut raportissaan, missä useassa kohdassa mainittiin paikallinen sopiminen. Ylen aamutelevisiossa vieraillut SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta epäili sen tarkoittavan palkkaleikkauksia. Työmarkkinoiden tarve joustaa tarkoittaa juuri palkkaleikkauksia tai palkattoman työajan pidentämistä.
– Jos pitäisi palkkojen ja hintojen joustaa alas päin niin puhutaan luokkaa 10-20 prosenttia. Sillähän tulisi valtavia vaikutuksia kotimaiseen kysyntään ja ihmisten velan takaisinmaksukykyyn, Malinen toteaa.
Hän arvelee, ettei paikallista sopimista kannattava kokoomus taida ymmärtää, miten suuria joustoja työmarkkinoiltamme vaaditaan.
– Jos valuuttakurssi on kiinni euron takia, palkat ovat kiinni. Sitten ainoa, mikä pystyy joustamaan on työttömyys, Malinen kertoo.
VM:n raportissa alhainen työllisyysaste on mainittu ongelmaksi.
– Ja jos näistä pitäisi valita, niin minä valitsisin sen valuuttakurssin. Joka ikinen kerta, Malinen täräyttää.
Valuuttaliittojen pääomavirrat
Valuuttakursseilla on taipumus tasoittaa kilpailukykyeroja. Kilpailukyvyn heikentyessä myös kyseisen maan valuutta heikkenee. Tällöin kyseiseen maahan on helpompaa houkutella ulkomaisia investointeja. Lisäksi vientituotteista tulee kilpailukykyisempiä huokeamman hinnan vuoksi.
Valuuttaliitoissa tämä sisäinen tasausmekanismi uupuu. Malinen huomauttaa, että pääomavirrat hakeutuvat korkean tuottavuuden maihin. Heikosti tuottaviin maihin ei investoida.
Pääomavirtojen tyrehdyttyä valtio korvaa pääoman vähenemisen velkaantumalla. Näin ollen valuuttaliitoissa vahvat taloudet vahvistuvat entisestään ja heikommat taloudet heikkenevät entisestään.
Heikosti tuottavissa maissa velkaa joudutaan nostamaan jatkuvasti aina velkakriisiin asti. Malinen huomauttaa, ettei Kreikan velkakriisi ollut millään muotoa poikkeus. Se on valuuttaliiton <a href="https://www.suomenuutiset.fi/valuuttaliittojen-vaihtoehdot-tulonsiirrot-tai-hajoaminen/">vääjämätön seuraus</a>.
Hätäovet teljettiin
Kreikka ei ole ainoa tukirahoitusta tarvinnut euromaa. Euron on sanottu olevan peruuttamaton. Sille ei olla haluttu luoda mekanismia, miten rahaliitosta pääsisi pois.
Malisen mielestä tällainen ulospääsy olisi voitu suunnitella eurokriisin iskettyä.
– Euron kohtalon hetki oli meidän eduskuntavaalit 2011, jolloin päätettiin Kreikan toisesta tukipaketista. Suomalaiset äänesti massiivisesti vastaan ja perussuomalaiset saivat tämän jytkyn. Silloin oltaisiin Kreikalle sanottu, että ei käy ja Kreikka olisi defaultannu (julistautunut maksukyvyttömäksi) sekä ajautunut ehkä ulos euroalueesta, Malinen toteaa.
Näin ei kuitenkaan tehty ja kokoomuksen johdolla ex-pääministeri Jyrki Katainen valitsi toisen tien: tulonsiirtounionin kehityksen. Malinen kertoo elpymispaketin olevan tämän kehityspolun päätepiste. Hän sanoo, että sen hyväksyminen tarkoittaa, että olemme tulonsiirtounionissa.
EU:n perussopimus sovitettu tulonsiirtounionille
Malisen mukaan EU:n perussopimuksen uuden tulkinnan mukaan yksi jäsenmaa voi joutua vastaamaan toisen jäsenmaan velasta. Uuden tulkinnan mukaan myös EU voi velkaantua.
Näillä uusilla tulkinnoilla on Malisen mielestä raivattu pois tulonsiirtounionin lailliset esteet. Uusia tulkintoja ei ole hyväksytetty jäsenmaissa.
Suomi voi äänestää tulonsiirtounionia vastaan vain hylkäämällä EU:n elpymispaketin. Tämän paketin jälkeen kieltäytyminen on vaikeaa, koska uusi tulonsiirtoja puoltava tulkinta on jo kertaalleen hyväksytty.
– Koko ajan meidän verotulojamme rupeaa virtaamaan etelään. Valuuttaunionit ei kestä muuten pystyssä. Italia on pahasti ylivelkaantunut, se tarvitsee koko ajan tulonsiirtoja, Malinen muistuttaa.
Euroerot vaihtoehtona
Entä jos Suomi ei hyväksykään elpymispakettia? Se voi merkitä muutamien maiden euroeroa.
– Jos tähän ei mennä, niin Italia ja Espanja saattaa vaikka lähteä eurosta &#8211; ja ehkä toivottavasti Suomikin, Malinen listaa.
Malinen perustelee Suomen euroeroa sillä, että euron toistuva pelastaminen käy maallemme jo liian kalliiksi. Kukaan ei oikein tiedä, mitä euron pelastaminen saisi Suomelle maksaa.
– Eurosta on tulossa Suomen taloudelle kaksoistuhoase. Euron ulkoinen arvo ei jousta meidän tarpeidemme mukaan ja nyt me joudumme alkaa maksamaan eteläisille valtioille, hän sanoo.
Hän arvioi, että elpymispaketti tulee heikentämään EU:ta. Rahasta tulee herkästi riitaa.
– Kaikki höpinä siitä, että tämä on kertaluontoinen on paksu vale, Malinen täräyttää.

Esko Aho

Halla-aho Pirkanmaalla: Tulevaisuutta ei kannata pelätä, mutta silmien sulkeminen ongelmilta johtaa traagiseen lopputulokseen

Halla-aho: Kremlin kaasulonkerot eurooppalaiseen päätöksentekoon mahdollistivat Putinin tyrannian nousun

Luukkanen kehottaa Suomen politiikan eliittiä avoimuuteen aiemmasta toiminnasta itänaapurin hyväksi: ”Vanhoilta puolueilta Venäjän kana on kynimättä”

Junnila: Pääministeri Marin ei voi kädet heiluen piiloutua Euroopan unionin tai virkamiesten selän taakse

Saksalaiset toivovat kaikkea pahaa Putinin kaasuputkikonsultille

Ex-pääministeri Paavo Lipponen ja demarien puoluesihteeri konsultoivat Venäjän kaasuputkihankkeita – palkkioksi satoja tuhansia euroja

Euroopan ex-eliitin matkatyöt mahtimaalla herättävät kysymyksiä kytkennöistä

Pääministeri Marin iloitsi jouluna tv-viihdeohjelmassa korona-ajan päättymisestä ja kertoi elävänsä hetkessä – Yle pelasti heti: ”Ohjelma kuvattu lokakuussa”

Suomen talouden ongelmilla yhteinen nimittäjä: euro – Tuomas Malinen kertoo Neuvottelijat-kanavalla miksi

Uusimmat

Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Viikon suosituimmat

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa – seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen