

KUVAKAAPPAUS/YLE
Vientivetoinen palkkamalli ei kelpaa vasemmisto-oppositiolle ja kepulle – ministeri Rydman kehottaa katsomaan, miten Ruotsissa kävi: Työmarkkinoiden eriytyminen ja palkkakuopat ovat vähentyneet
Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen esitys niin sanotusta vientivetoisesta palkkamallista, jossa vientialat määrittelevät palkankorotusten tason muillekin aloille siten, ettei se vaaranna vientiyritysten kilpailukykyä. Vastaava palkkamalli on käytössä Ruotsissa, ja se on ollut menestys myös palkansaajille. - Vientivetoinen palkkamalli samalla parantaa Suomen kilpailukykyä, elinkeinoministeri Wille Rydman korostaa.
Hallituksen esityksen mukaan työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetussa laissa säädettäisiin sovittelijan velvollisuudesta menetellä sovittelutoimessaan kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuus vaarannu.
– Nyt rakennetaan työmarkkinoille kokonaisratkaisua, joka ottaa huomioon kansantalouden kantokyvyn sekä myös kilpailukykyyn liittyvät tekijät, elinkeinoministeri Wille Rydman sanoo. Hän oli eilen Ylen A-Talkissa keskustelemassa esityksestä.
Rydman toteaa, että lakiesityksellä saatetaan voimaan ne periaatteet, joita jo aikaisemmin on pääsääntöisesti sovellettu.
– Sovittelija saa tukevamman selkänojan sille, miten hän johtaa sovittelutoimintaa työmarkkinoilla. Osapuolten välistä sopimusvapautta ei kuitenkaan rajoiteta, vaan sopijaosapuolet voivat tulla toisenlaiseenkin tulokseen kuin mitä sovittelija esittää. Tämä lainsäädäntö siis antaa raamit vain sovittelulle.
Demareille ei tietenkään maistu
Vasemmisto-opposition mielestä vientivetoinen palkkamalli on muun muassa työelämän tasa-arvon vastainen.
– Jos tämä lainsäädäntö menee läpi, monet alat tuomitaan ikuiseen palkkakuoppaan. Valtakunnansovittelijan kädet sidotaan. Palkansaajille tarjotaan keppiä, SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen valittelee.
Kokoomuksen Matias Marttinen totesi A-Talkissa Tuppuraiselle, että Suomi on pieni, vientivetoinen maa, joten vientiyritysten kilpailukyky on olennaisen tärkeä asia Suomen taloudelle ja samalla myös julkisen sektorin palkoille.
– Vientimarkkinoiden kautta yhteiskuntaan saadaan verotuloja, joilla rahoitetaan tärkeät ja laadukkaat julkiset palvelut. Samalla voidaan turvata palkanmaksukyky julkisen sektorin työntekijöille.
SAK ei halunnut neuvotella
Rydmanin mukaan kannattaa huomioida, että hallituksen pyrkimyksenä oli aluksi se, että työmarkkinamallista olisi sovittu yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta se ei onnistunut.
Vientivetoinen työmarkkinamalli eteni lakivalmisteluun, kun keskusjärjestö SAK kieltäytyi neuvottelemasta siitä.
– Tämän hallituksen lähtökohta – erona edeltäviin hallituksiin – on se, että jos emme saa työmarkkinajärjestöiltä vetoapua, mitä mielellään ottaisimme, niin etenemme lakiteitse, vaikka olisi toki parempi, että nämä syntyisivät työmarkkinajärjestövetoisesti.
Vastaava palkkamalli on ollut käytössä Ruotsissa jo 1990-luvulta alkaen, ja se on ollut menestys myös palkansaajille.
Rydman huomauttaa, että työmarkkinoiden eriytyminen ja palkkakuopat ovat Ruotsissa mallin myötä vähentyneet.
– Ruotsi on hyvä esimerkki, koska vastaava järjestelmä on siellä käytössä eikä se ole johtanut niihin seurauksiin, mitä esimerkiksi SDP:n Tuppurainen kuvaa. Päinvastoin. Ruotsissa paikallinen sopiminen on mahdollista laajasti julkisellakin sektorilla. Naisvaltaisille aloillekin on kyetty paikallisesti sopien tekemään tarpeellisia palkankorotuksia.
Kepulainen ex-pääministeri tukee mallia
Vientivetoinen palkkamalli samalla parantaa Suomen kilpailukykyä, Rydman korostaa.
– Ennen kaikkea sen kautta, että se ei aseta vientialoille sellaista kuormaa, joka osoittautuisi kestämättömäksi. Jos julkisella puolella olisi painetta, joka johtaa esimerkiksi veronkiristyksien tarpeeseen, niin kyllä se näkyy myös siinä, kuinka kannattavaa Suomessa on valmistaa vientituotteita.
Keskustan Antti Kurvisen mielestä hallitus on ”upottamassa työllisyyttä”.
Rydman kehottaa Kurvista kuuntelemaan keskustalaista ex-pääministeri Esko Ahoa, jonka hallitus toimi Suomessa pahimpien lamavuosien aikana 1990-luvun alussa.
Juuri uuden muistelmateoksen julkaissut Aho on kehottanut ottamaan mallia Ruotsista. Ahon mukaan vientivetoinen palkkamalli on helppo ja tarpeellinen toimi talouskasvulle.
– Keskustallakin on aiemmin ollut puheenjohtajia, joilla aikanaan olisi ollut rohkeutta puuttua työmarkkinoiden jäykkyyksiin ja tehdä tarpeelliset uudistukset kuten Suomen keskeisisissä kilpailijamaissakin on tehty. Nyttemmin keskusta on valitettavasti ajautunut vasemmiston apupuolueeksi ja on selvästikin sillä linjalla, että hallituksessa voitaisiin tehdä uudistuksia vain työmarkkinajärjestöjen luvalla, Rydman vastasi Kurviselle.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vientivetoinen palkkamalli vasemmisto-oppositio palkkakuoppa Esko Aho Matias Marttinen Antti Kurvinen palkansaajat naisvaltaiset alat Työmarkkinat työelämä Tytti Tuppurainen Wille Rydman Paikallinen sopiminen Ruotsi Keskusta Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Valtiovarainministeri Purra moittii opposition talousvaihtoehtoja toiveajattelusta ja konkretian puutteesta – ”Taikaseinäsosialismi ei toimi”

Purra: Hallituksen talouspolitiikka on vastuullista, realistista ja uskottavaa

Lue puhemies Jussi Halla-ahon koko vappupuhe

Rydman: Päätöksiä talouden sopeutuksesta lykättiin Suomessa liian pitkään – ”Edellinen punavihreä hallitus ylenkatsoi talousennusteita”
Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.