Vientivetoinen palkkamalli ei kelpaa vasemmisto-oppositiolle ja kepulle – ministeri Rydman kehottaa katsomaan, miten Ruotsissa kävi: Työmarkkinoiden eriytyminen ja palkkakuopat ovat vähentyneet

Hallituksen esityksen mukaan työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetussa laissa säädettäisiin sovittelijan velvollisuudesta menetellä sovittelutoimessaan kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuus vaarannu.

– Nyt rakennetaan työmarkkinoille kokonaisratkaisua, joka ottaa huomioon kansantalouden kantokyvyn sekä myös kilpailukykyyn liittyvät tekijät, elinkeinoministeri Wille Rydman sanoo. Hän oli eilen Ylen A-Talkissa keskustelemassa esityksestä.

Rydman toteaa, että lakiesityksellä saatetaan voimaan ne periaatteet, joita jo aikaisemmin on pääsääntöisesti sovellettu.

– Sovittelija saa tukevamman selkänojan sille, miten hän johtaa sovittelutoimintaa työmarkkinoilla. Osapuolten välistä sopimusvapautta ei kuitenkaan rajoiteta, vaan sopijaosapuolet voivat tulla toisenlaiseenkin tulokseen kuin mitä sovittelija esittää. Tämä lainsäädäntö siis antaa raamit vain sovittelulle.

Demareille ei tietenkään maistu

Vasemmisto-opposition mielestä vientivetoinen palkkamalli on muun muassa työelämän tasa-arvon vastainen.

– Jos tämä lainsäädäntö menee läpi, monet alat tuomitaan ikuiseen palkkakuoppaan. Valtakunnansovittelijan kädet sidotaan. Palkansaajille tarjotaan keppiä, SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen valittelee.

Kokoomuksen Matias Marttinen totesi A-Talkissa Tuppuraiselle, että Suomi on pieni, vientivetoinen maa, joten vientiyritysten kilpailukyky on olennaisen tärkeä asia Suomen taloudelle ja samalla myös julkisen sektorin palkoille.

– Vientimarkkinoiden kautta yhteiskuntaan saadaan verotuloja, joilla rahoitetaan tärkeät ja laadukkaat julkiset palvelut. Samalla voidaan turvata palkanmaksukyky julkisen sektorin työntekijöille.

SAK ei halunnut neuvotella

Rydmanin mukaan kannattaa huomioida, että hallituksen pyrkimyksenä oli aluksi se, että työmarkkinamallista olisi sovittu yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta se ei onnistunut.

Vientivetoinen työmarkkinamalli eteni lakivalmisteluun, kun keskusjärjestö SAK kieltäytyi neuvottelemasta siitä.

– Tämän hallituksen lähtökohta – erona edeltäviin hallituksiin – on se, että jos emme saa työmarkkinajärjestöiltä vetoapua, mitä mielellään ottaisimme, niin etenemme lakiteitse, vaikka olisi toki parempi, että nämä syntyisivät työmarkkinajärjestövetoisesti.

Vastaava palkkamalli on ollut käytössä Ruotsissa jo 1990-luvulta alkaen, ja se on ollut menestys myös palkansaajille.

Rydman huomauttaa, että työmarkkinoiden eriytyminen ja palkkakuopat ovat Ruotsissa mallin myötä vähentyneet.

– Ruotsi on hyvä esimerkki, koska vastaava järjestelmä on siellä käytössä eikä se ole johtanut niihin seurauksiin, mitä esimerkiksi SDP:n Tuppurainen kuvaa. Päinvastoin. Ruotsissa paikallinen sopiminen on mahdollista laajasti julkisellakin sektorilla. Naisvaltaisille aloillekin on kyetty paikallisesti sopien tekemään tarpeellisia palkankorotuksia.

Kepulainen ex-pääministeri tukee mallia

Vientivetoinen palkkamalli samalla parantaa Suomen kilpailukykyä, Rydman korostaa.

– Ennen kaikkea sen kautta, että se ei aseta vientialoille sellaista kuormaa, joka osoittautuisi kestämättömäksi. Jos julkisella puolella olisi painetta, joka johtaa esimerkiksi veronkiristyksien tarpeeseen, niin kyllä se näkyy myös siinä, kuinka kannattavaa Suomessa on valmistaa vientituotteita.

Keskustan Antti Kurvisen mielestä hallitus on ”upottamassa työllisyyttä”.

Rydman kehottaa Kurvista kuuntelemaan keskustalaista ex-pääministeri Esko Ahoa, jonka hallitus toimi Suomessa pahimpien lamavuosien aikana 1990-luvun alussa.

Juuri uuden muistelmateoksen julkaissut Aho on kehottanut ottamaan mallia Ruotsista. Ahon mukaan vientivetoinen palkkamalli on helppo ja tarpeellinen toimi talouskasvulle.

– Keskustallakin on aiemmin ollut puheenjohtajia, joilla aikanaan olisi ollut rohkeutta puuttua työmarkkinoiden jäykkyyksiin ja tehdä tarpeelliset uudistukset kuten Suomen keskeisisissä kilpailijamaissakin on tehty. Nyttemmin keskusta on valitettavasti ajautunut vasemmiston apupuolueeksi ja on selvästikin sillä linjalla, että hallituksessa voitaisiin tehdä uudistuksia vain työmarkkinajärjestöjen luvalla, Rydman vastasi Kurviselle.