Purra: Hallituksen talouspolitiikka on vastuullista, realistista ja uskottavaa

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona keskustan ja Liike Nytin välikysymystä hallituksen talouspolitiikasta. Hallituksen vastauksen antoi puheessaan valtiovarainministeri Riikka Purra. Purran mielestä kysymystä luottamuksesta hallituksen talouspolitiikkaan ja Suomeen tulee käsitellä perusteellisesti, mutta hallituksen talouspolitiikka on kuitenkin saanut laajasti tukea kansainvälisiltä asiantuntijaorganisaatioilta, kuten Kansainväliseltä valuuttarahastolta.

– Kansainväliset luottoluokittajat ovat painottaneet arvioissaan, että nykyisen hallituksen sitoutuminen vastuulliseen talouspolitiikkaan on yksi keskeinen tekijä, joka kannattelee luottoluokitustamme, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra.

– Sen sijaan opposition talouspolitiikalla Suomi saisi sanoa jäähyväiset parhaille luottoluokituksille ja se löytäisi itsensä EU:n alijäämämenettelystä välittömästi.

Hallitusohjelma on kasvuohjelma

Purra muistuttaa, miten hallitusohjelman ensimmäiset kaksi talouspolitiikkaa koskevaa lausetta kuuluvat seuraavasti: ”Hyvinvoinnin perusta on kestävä talous. Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua.”

– Suomi ei elä pelkästään sopeutustoimista, se on selvää, ja tästä olemme opposition kanssa samaa mieltä. Tarvitsemme talouskasvua, investointeja koko maahan sekä uusia työpaikkoja.

– Hallitusohjelma on kasvuohjelma. Hallitus toteuttaa historialliset työmarkkinauudistukset ja lisää työmarkkinoiden joustavuutta. Tämä on asiantuntijoiden suositusten mukaan paras tapa lisätä taloutemme kasvupotentiaalia ja tuottavuutta.

Kannustinloukkuja puretaan

Hallitus purkaa satoja normeja ihmisten ja yritysten toimeliaisuuden tieltä, kertoo Purra.

– Me puramme kannustinloukkuja, lisäämme korkeakoulujen aloituspaikkoja, nostamme osaamistasoa ja parannamme TE-palveluiden toimivuutta. Hallitus varmistaa näillä toimilla kaiken tasoisen osaavan työvoiman saatavuuden.

– Hallitus tekee historialliset miljardin euron lisäpanostukset T&K-toimintaan. Suomi muun muassa kouluttaa tuhat tohtoria lisää ja sitoutuu omalta osaltaan osallistumaan uuden supertietokoneen rakentamisen rahoittamiseen. Kaikki liikenevät panostukset ohjataan yritysten tekemään T&K-toimintaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja viemiseen maailmanmarkkinoille.

– Hallitus toteuttaa neljän miljardin euron kasvua tukevan investointiohjelman. Sen osana suunnataan satoja miljoonia euroja tiestön korjausvelkaan ja väyläverkon kehittämiseen. Ihmisten ja tavaroiden sujuva liikkuminen turvataan kaikkialla Suomessa.

Tukiaiset eivät mittaa hyvinvointia

Markkinatalous on paras talousjärjestelmä meille ihmisille, sanoo Purra.

– Ihmiset ja yritykset tietävät lähtökohtaisesti itse parhaiten, mitä heidän tai niiden on parasta tehdä kulloisessakin tilanteessa. Valtiovalta on mahdollistaja ja reunaehtojen asettelija. Valtio asettaa pelisäännöt.

Tämä ajattelu erottaa hallituksen linjan vasemmisto-oppositiosta.

– Tämä hallitus ei usko siihen, että yksilön hyvinvointia mitataan sillä, kuinka paljon valtio jakaa etuisuuksia ja tukiaisia kansalaisille. Hyvinvointi syntyy työstä ja yrittämisestä. Tämä hallitus ei usko siihen, että yritysten menestyminen johtuu siitä, että poliitikot olisivat kyvykkäitä valitsemaan voittajia. Opposition jakopuolueiden valtiokeskeinen resepti johtaa vain paisuvaan julkiseen sektoriin ja yksityisen toimeliaisuuden tukahtumiseen.

– Suomi tarvitsee ja ansaitsee kokonaisvaltaisen ryhtiliikkeen. Kun taloudelliset kannustimet ovat kunnossa, ihminen oppii, yrittää, menestyy, jakaa hyvinvointia ympärilleen. Vain näillä eväillä voimme menestyä. Näihin periaatteisiin myös hallituksen politiikka nojaa.

Oikeudenmukainen taakanjako

Hallituksen talouspoliittinen linja nojaa vahvasti ylisukupolviseen vastuunkantoon, oikeudenmukaisuuteen, uskottavaan ja vastuulliseen valtiontalouden hoitoon ja realismiin, kertoo Purra.

– Välikysymyksessä peräänkuulutetaan oikeudenmukaista taakanjakoa. Hallituksen ratkaisuissa taakanjako leviää yhteiskuntaan laajalti. Leikkaamme menoja esimerkiksi hallinnosta ja kehitysavusta. Niin opiskelijat kuin eläkeläiset osallistuvat.

– Hallituksen toimet on painotettu niihin ryhmiin, joilla on mahdollisuus parantaa omaa asemaansa työskentelemällä. Käytännössä kaikki osallistuvat yleisen arvonlisäverokannan noston seurauksena. Tuloverojen ylimpien asteikkojen indeksitarkistuksia ei tehdä. Tämä kiristää verotusta. Hyväosaiset siis osallistuvat.

– Rajansa kuitenkin kaikella. Korkeat marginaaliverot ovat jo nykyisellään verojärjestelmämme keskeisin ongelma. Epäselvyyttä ei ole siitä, osallistuvatko hyvätuloiset talkoisiin. Kyllä osallistuvat. Hyvätuloisimmat kaksi ylintä kymmenystä maksavat edelleenkin yli puolet kaikista tuloveroista.

– Lapsia ja lapsiperheitä suojelemme, samoin kuin turvallisuutta ja perusopetusta. Indeksijarruja ei asetettu vammaisetuuksiin, rintamalisiin tai toimeentulotukeen. Kaikista heikoimmassa asemassa olevia on pyritty hallitusohjelman mukaisesti suojaamaan. Yhteiskunnan ydintehtävät hoidetaan ja turvataan.

Verotulot eivät romahda

Välikysymyksessä väitetään, että valtion verotulot olisivat romahtamassa, havaitsee Purra.

– Pääoppositiopuolueen jäsenet ovat väittäneet, että kokonaisveroasteen lasku johtaisi julkisen talouden heikkenemiseen peräti kahdeksalla miljardilla. Nämä väitteet eivät tietenkään pidä paikkaansa.

– Verotuksen lievää kiristämistä emme voi välttää. Kokonaisveroaste ei kuitenkaan hallituksen toimienkaan jälkeen nouse vuoden 2023 tasosta, vaan pysyy vakaana.

– Yritystoiminnan näkökulmasta on selvää, että etenkin työn ja yrittämisen verotusta ei ole enää varaa kiristää toisin kuin tässä salissa on esitetty. Hallitus ei tehnyt investointeihin iskeviä pistemäisiä ideologisia veroja tai kiristänyt listaamattomien yritysten verotusta.

– Kroonisesti alijäämäinen valtio ei kykene ylläpitämään talouskasvua. Mikäli alijäämien annettaisiin paisua vasemmiston opein, tarkoittaisi tämä luottoluokituksen heikkenemistä ja kiristyviä veroja tulevaisuudessa. Tulevaisuudenusko romuttuisi ja talous sakkaisi. Siksi hallitus suhtautuu kasvaviin alijäämiin vakavasti, toisin kuin edeltäjänsä.