Työllisyys Suomessa kääntyy seuraavina vuosina uudelleen kasvuun, kun talous vähitellen toipuu ja hallituksen työllisyystoimet alkavat vaikuttaa, valtiovarainministeriö arvioi tuoreessa ennusteessaan.  Lue lisää >

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona keskustan ja Liike Nytin välikysymystä hallituksen talouspolitiikasta. Hallituksen vastauksen antoi puheessaan valtiovarainministeri Riikka Purra. Purran mielestä kysymystä luottamuksesta hallituksen talouspolitiikkaan ja Suomeen tulee käsitellä perusteellisesti, mutta hallituksen talouspolitiikka on kuitenkin saanut laajasti tukea kansainvälisiltä asiantuntijaorganisaatioilta, kuten Kansainväliseltä valuuttarahastolta.  Lue lisää >

Eduskunnassa keskusteltiin tiistaina julkisen talouden suunnitelmasta tuleville neljälle vuodelle. Julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan menokehys, jonka pohjalta talouspolitiikkaa harjoitetaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela painotti puheessaan julkisen talouden vakauttamisen sekä talouskasvun aikaansaamisen välttämättömyyttä.  Lue lisää >

Suomi on rakennettu kovalla työllä. Ehkä liiankin kovalla, ainakin näin ajattelivat ennen sotia syntyneet isovanhempamme, jotka kärsivät vilua ja nälkää, kun raatoivat itselleen leipää, aloitti perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtaaari vappupuheensa Porissa. Suomen Uutiset julkaisee Huhtasaaren puheen kokonaisuudessaan.  Lue lisää >

Vappu on työn ja työväen juhla. Työhön ja toimeentuloon liittyvät kysymykset ovatkin hallinneet julkista keskustelua ja politiikan asialistaa ja tekevät niin varmasti myös jatkossa, totesi puhemies Jussi Halla-aho vappupuheessaan, jonka hän piti Helsingin Snellmanin aukiolla Helsingissä. Suomen Uutiset julkaisee Halla-ahon puheen kokonaisuudessaan.  Lue lisää >

Ay-liittopomot puheissaan oikeuttavat Suomea runtelevat lakkoilut hallituksen työelämäuudistuksilla, jotka dramaattisen ay-retoriikan mukaan ovat ”heikennyksiä”. Valtiovarainministeri Riikka Purra kuitenkin huomauttaa, että jo hallituksen tämän vuoden toimien seurauksena palkansaajan ostovoima paranee, eli työstä jää käteen enemmän rahaa. Lisäksi tähän mennessä eduskunnalle annettujen lakiesitysten arvioitu vaikutus on noin 74 000 työllistä.  Lue lisää >

Suomen julkisen talouden kääntäminen uuteen nousuun on suuri haaste: kantavana hedelmänä on työn linja. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbomin mielestä työntekijän on saatava ansaitsemastaan palkasta enemmän käteen ja työn tekemisen tulisi kaikissa tilanteissa olla työikäiselle suomalaiselle aina kannattavin vaihtoehto.  Lue lisää >

Valtiovarainministeri Riikka Purra korostaa, että hallituksen uudistuksia ei tehdä ketään vastaan, vaan päinvastoin sen puolesta, että Suomessa olisi enemmän työtä ja kasvua ja sitä myötä hyvinvointia. – Haluamme säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan myös tulevaisuudessa, myös yhä haastavamman väestökehityksen oloissa, kun väki vanhenee ja lapsia ei synny.  Lue lisää >

Hallitus pyrkii eri keinoilla poistamaan työnteon kannustinongelmia, eli tekemään jatkossa työn teosta Suomessa entistä kannattavampaa. Työn ja yrittäjyyden lisäämisen kautta tarkoituksena on saada enemmän ihmisiä työelämään, jotta yhä useampi saisi toimeentulonsa omista palkkatuloista ja että myös osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyminen olisi houkuttelevampi vaihtoehto.  Lue lisää >

Suurin osa perussuomalaisten nykyisistä kansanedustajista, mukaan lukien allekirjoittanut, kertoi vuonna 2019 vaalikoneissa, että he eivät kannata Nato-jäsenyyttä. Se oli kuitenkin silloin, siinä maailmantilanteessa. Kun olosuhteet muuttuvat, ihmisen on pystyttävä tarkastelemaan ja arvioimaan uudelleen myös omia kantojaan, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho. Suomen Uutiset julkaisee Halla-ahon perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa pitämän puheen kokonaisuudessaan.  Lue lisää >

Varautumisen ministerityöryhmältä odotettiin tänään toimenpiteitä kuljetusalan kustannuskriisin helpottamiseksi, mutta turhaan. Päätöksiä ei vieläkään syntynyt.  Lue lisää >

Ruotsin Valtiovarainministeri Mikael Damberg on kertonut, että Ruotsin hallitus on antamassa tukipaketin, jolla se aikoo alentaa diesel- ja bensiiniveroa väliaikaisesti. Samalla hallitus antaa auton omistajille vähintään 1 000 kruunun korvauksen. Tukipaketin suuruus on 14 miljardia kruunua eli noin 1,3 miljardia euroa ja sillä halutaan tukea kansalaisia polttoaineiden ja sähkön hinnannousun paineessa Ukrainan sodan seurauksena.  Lue lisää >