Valtiovarainministeri Riikka Purra korostaa, että hallituksen uudistuksia ei tehdä ketään vastaan, vaan päinvastoin sen puolesta, että Suomessa olisi enemmän työtä ja kasvua ja sitä myötä hyvinvointia. – Haluamme säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan myös tulevaisuudessa, myös yhä haastavamman väestökehityksen oloissa, kun väki vanhenee ja lapsia ei synny.
– Hallituksen uudistukset eivät edes ole radikaaleja, vaan ne on tehty verrokkimaissamme aikaa sitten, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa Facebookissa.
Purra toteaa, että Suomen verrokkimaissa sekä julkisen talouden tila että kasvu, tuottavuus ja talouden dynamiikka ovat selvästi paremmalla tolalla kuin Suomessa.
– Meidän järjestelmämme on kankea, kannusteeton, tyhjäkäynnillä. Menestyvän liiketoiminnan rakentaminen ja uusien työpaikkojen luominen on hankalaa, työnantajayritysten määrä tippuu karmeaa vauhtia. Emme voi jatkaa näin.
Uudistukset olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten
Uudistukset olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten. Se on kuitenkin Suomessa hyvin vaikeaa.
Purra korostaa, että hyvinvointi ei voi nojata velkaan ja kitukasvuun.
– Hyvinvoinnille ei ole mitään muita perustuksia kuin työ ja yrittäminen. Me haluamme säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan myös tulevaisuudessa, myös yhä haastavamman väestökehityksen oloissa, kun väki vanhenee ja lapsia ei synny. Tämä ei ole mikään taistelu eri osapuolten välillä, vaan Suomen yhteinen pelastusoperaatio.
Suomi EU:n velkaisimpien maiden joukossa
Julkisen talouden korjaamisen viimeiset hetket ovat käsillä, sillä Suomi on ensi vuonna komission arvioiden mukaan EU:n seitsemänneksi velkaisin maa, Purra huomauttaa.
– Edellä olevat ovat pääasiassa jättimäisten velkojen maita, mutta niiden velkasuhteet myös pääasiassa menevät alaspäin. Toisin on meillä. Olemme aikoja sitten tippuneet pohjoismaiselta uralta.
Aikaa, sinniä ja korvatulppia
Valtiovarainministeri Purra pitää hillittöminä väitteitä hallituksen ”perusteettomasta velkapelottelusta”. Sen sijaan Purra katsoo, että Suomen kansaa pitäisi voimakkaammin valistaa velkaongelman ja alijäämien vaikutuksesta meidän ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnille.
– Sellaiseen ei kuitenkaan ole totuttu, ja niinpä esimerkiksi media keskittyy sen sijaan päivästä toiseen kuvaamaan verorahoitteisten tahojen valitusta siitä, kun nyt leikataan.
– Rakenteellinen julkisen talouden epätasapaino on kehittynyt Suomessa krooniseksi, ja sen oikaisu vaatii paitsi aikaa myös johdonmukaisuutta, sinniä ja korvatulppia. Suorat leikkaukset, työllisyystoimet, rakenteelliset uudistukset ja aidot kasvutoimet ovat aivan välttämättömiä.
Suomen Uutiset