Valtiovarainministeri Purra: Hallitus tekee työllisyyttä vahvistavaa politiikkaa – ”Nimenomaan suomalaisen työntekijän etu”

Hallitusohjelman kirjaukset työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan uudistuksista eivät miellytä ay-liikettä. Ammattiyhdistysväki on tällä viikolla ilmoittanut käynnistävänsä mielenilmaisuja ja työtaistelutoimia ympäri Suomea. Ay-johtajien retoriikka on entiseen tapaan sangen värikästä, mutta ei useinkaan tosiasioihin perustuvaa. Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan liittojen yhteydet poliittiseen vasemmistoon olisi myös syytä tuoda vahvemmin esille.

Ylen Ykkösaamussa tänään vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra pitää etenkin työntekijöiden suurimman etujärjestön SAK:n väitteitä vahvasti vääristeltyinä.

– Liittojen viime viikkoina jäsenistölleen lähettämissä kutsukirjeissä työtaistelutoimiin on esitetty vääristävää näkemystä hallitusohjelman kirjauksista. Kuitenkaan hallituksen toimet eivät ole juurikaan radikaaleja. Useimmissa Suomen verrokkimaissa samat työmarkkinauudistukset on toteutettu osin jo 1990-luvulla. Sama pätee sosiaaliturvaan. Haluamme liikkua tältäkin osin kohti Pohjoismaista suuntaa, samoin kuin vaikkapa maahanmuuttopolitiikan osalta.

Hallitus pyrkii rajoittamaan niin sanottuja tukilakkoja. Purra korostaa, että toimilla puututaan poliittiseen lakkoiluun.

– Siis puututaan siihen, että lakkoilulla vain ylipäätään vastustetaan hallitusta, eikä lakko liity työmarkkinaosapuolten kiistoihin, Purra tarkentaa.

Liitoilla vahva kytkös vasemmistoon

Ay-liikkeen retoriikassa tyypillisesti jätetään kertomatta se, että jo nyt hallitus kuulee laajasti ammattiliittoja useissa pöydissä ja neuvotteluissa.

– Työmarkkinaosapuolet osallistuvat neuvotteluihin. Heidän asemansa on turvattu useissa kolmikantaisissa työryhmissä, ja neuvotteluita käydään, Purra sanoo.

Hän jatkaa, että historiallisesti ay-liike on ollut hyödyllinen toimija yhteiskunnan rakentamisessa ja että ammattiliitoilla on edelleen oma tehtävänsä myös nykyisen hallituksen johtamassa Suomessa.

Purra kuitenkin katsoo, että nykypäivänä ay-liike on siirtynyt pitkälti poliittisen opposition linjalle, eli vastustamisen tielle. Purran mukaan liittojen yhteydet poliittiseen vasemmistoon olisikin syytä tuoda vahvemmin esille.

– Jos katsotaan esimerkiksi liittojen johtohenkilöitä, jotka pääosin edustavat sosialidemokraatteja ja vasemmistoa, samalla on hyvä tuoda esille selkeitä poliittisia – ja miksei myös taloudellisia kytköksiä.

Työnantajalla ja työntekijällä yhteinen etu

Uusi hallitus pyrkii eri keinoilla poistamaan työnteon kannustinongelmia, eli tekemään jatkossa työnteosta entistä kannattavampaa. Teennäinen vastakkainasettelu työmarkkinaosapuolten välillä ei ole Purran mukaan enää tätä päivää.

– Hallitusohjelman puitteissa teemme politiikkaa, joka paitsi vahvistaa työllisyyttä, se myös mahdollistaa yrityksille investoinnit ja uusien työntekijöiden palkkaamisen. Näen että tämä on nimenomaan suomalaisen työntekijän etu.

– Näin 2020-luvulla pienyrittäjän ja työntekijän intressit eivät heijastele sitä vahvasti polarisoitua käsitystä, jota erityisesti ay-liike edistää. Monissa tapauksissa yrittäjän ja työnantajan edut ovat samansuuntaisia. Myös julkisen talouden vahvistaminen ja velkaantumiskehityksen kääntäminen ilman muuta myös tukee työntekijää – ja samalla pienituloista ihmistä.

Velkaantumista ei taiteta yhdessä kaudessa

Hallitus alkaa supistamaan julkisen talouden alijäämää haastavassa tilanteessa. Valtiovarainministeriön päivittyneen ennusteen mukaan verotuotot ovat jäämässä ensi vuonna 1,4 miljardia euroa pienemmäksi kuin ministeriö ennakoi budjettiesityksessään elokuussa. Lisäksi ensi vuonna pelkkiin valtionvelan korkoihin menee yli kolme miljardia euroa.

Uusi hallitus selvästi vähentää valtion menoja. Purra kuitenkin muistuttaa, että velkaantumista ei käännetä laskevaan suuntaan yhden hallituskauden aikana.

– Olen korostanut jo ennen vaaleja, että tähän tarvitaan kaksi kautta. Suomen järjestelmä ei kestä sitä, että seuraavaksi vastareaktiona valtaan nousisi hallitus, joka ensimmäiseksi rikkoo menokehykset ja huoletta alkaa lisätä valtion menoja.

Valtiontaloudessa on oltava puskuria

Työllisyyden edistämisellä hallitus tavoittelee talouskasvua. Purra kuitenkin korostaa, että pelkän talouskasvun toiveiden varaan ei voi jäädä, vaan rinnalla tarvitaan välttämättä myös menosäästöjä ja rakenneuudistuksia.

Kuten viime vuosina on nähty, maailman tapahtumat voivat yllättää valtapoliitikot. Purra korostaakin, että tulevaisuuteen on jätettävä myös taloudellista pelivaraa.

– Yksi peruste sille, että taloudesta on huolehdittava paremmin, on se, että mitä tahansa yllättävää voi tapahtua. Meillä on oltava puskureita ja mahdollisuuksia reagoida tuleviin yllätyksiin.

Ylen Ykkösaamua seurasi myös Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen, joka oli tyytyväinen valtiovarainministerin linjauksiin.

Vaikuttaa siltä, että meillä on pitkästä aikaa ihan oikea Valtiovarainministeri.

— Vesa Puttonen (@InvestmentTraps) September 23, 2023