Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Reijonen: Jakeluvelvoitepäätöksen jarruttaminen oli iso moka kokoomukselta ja muilta hallituskumppaneilta

Veronmaksajat: Kehysriihi toi tervetulleen korjauksen kotitalousvähennykseen – veronkevennykset tukevat kasvua

Kolumni: Uusiutuva turve olisi tarvinnut vain luku- ja kirjoitustaitoisia keskustan kansanedustajia

Nieminen tyytyväinen kehysriihen päätöksiin – työ talouden tasapainottamiseksi jatkuu

Hallitus uudistaa kotoutumispalvelut: Jatkossa maahanmuuttaja kotoutuu työn kautta ja kantaa enemmän vastuuta

”Historiallinen muutos” – yrittäjien eläkemaksut sidotaan jatkossa todellisiin tuloihin

Garedew: Raskaan liikenteen ammattidiesel on erittäin tärkeä panostus teollisuudelle ja yrityksille

Japani kouluttaa tarpeeseen – Suomessa maksetaan turhia koulutuslaskuja

Yli 55 prosenttia rattijuopumuksista on huumeperäisiä

Seppänen: Häiriökäyttäytyminen ja vanhempien painostus murentavat opettajien työrauhan – ”Missä on OAJ?”

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Kolumni: Kaikki tietää

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Vesa Puttonen

Hallitusohjelman kirjaukset työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan uudistuksista eivät miellytä ay-liikettä. Ammattiyhdistysväki on tällä viikolla ilmoittanut käynnistävänsä mielenilmaisuja ja työtaistelutoimia ympäri Suomea. Ay-johtajien retoriikka on entiseen tapaan sangen värikästä, mutta ei useinkaan tosiasioihin perustuvaa. Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan liittojen yhteydet poliittiseen vasemmistoon olisi myös syytä tuoda vahvemmin esille. 


Ylen Ykkösaamussa tänään vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra pitää etenkin työntekijöiden suurimman etujärjestön SAK:n väitteitä <a href="https://areena.yle.fi/1-3239260">vahvasti vääristeltyinä</a>.
&#8211; Liittojen viime viikkoina jäsenistölleen lähettämissä kutsukirjeissä työtaistelutoimiin on esitetty vääristävää näkemystä hallitusohjelman kirjauksista. Kuitenkaan hallituksen toimet eivät ole juurikaan radikaaleja. Useimmissa Suomen verrokkimaissa samat työmarkkinauudistukset on toteutettu osin jo 1990-luvulla. Sama pätee sosiaaliturvaan. Haluamme liikkua tältäkin osin kohti Pohjoismaista suuntaa, samoin kuin vaikkapa maahanmuuttopolitiikan osalta.
Hallitus pyrkii rajoittamaan niin sanottuja tukilakkoja. Purra korostaa, että toimilla puututaan poliittiseen lakkoiluun.
&#8211; Siis puututaan siihen, että lakkoilulla vain ylipäätään vastustetaan hallitusta, eikä lakko liity työmarkkinaosapuolten kiistoihin, Purra tarkentaa.
Liitoilla vahva kytkös vasemmistoon
Ay-liikkeen retoriikassa tyypillisesti jätetään kertomatta se, että jo nyt hallitus kuulee laajasti ammattiliittoja useissa pöydissä ja neuvotteluissa.
&#8211; Työmarkkinaosapuolet osallistuvat neuvotteluihin. Heidän asemansa on turvattu useissa kolmikantaisissa työryhmissä, ja neuvotteluita käydään, Purra sanoo.
Hän jatkaa, että historiallisesti ay-liike on ollut hyödyllinen toimija yhteiskunnan rakentamisessa ja että ammattiliitoilla on edelleen oma tehtävänsä myös nykyisen hallituksen johtamassa Suomessa.
Purra kuitenkin katsoo, että nykypäivänä ay-liike on siirtynyt pitkälti poliittisen opposition linjalle, eli vastustamisen tielle. Purran mukaan liittojen yhteydet poliittiseen vasemmistoon olisikin syytä tuoda vahvemmin esille.
&#8211; Jos katsotaan esimerkiksi liittojen johtohenkilöitä, jotka pääosin edustavat sosialidemokraatteja ja vasemmistoa, samalla on hyvä tuoda esille selkeitä poliittisia &#8211; ja miksei myös taloudellisia kytköksiä.
Työnantajalla ja työntekijällä yhteinen etu
Uusi hallitus pyrkii eri keinoilla poistamaan työnteon kannustinongelmia, eli tekemään jatkossa työnteosta entistä kannattavampaa. Teennäinen vastakkainasettelu työmarkkinaosapuolten välillä ei ole Purran mukaan enää tätä päivää.
&#8211; Hallitusohjelman puitteissa teemme politiikkaa, joka paitsi vahvistaa työllisyyttä, se myös mahdollistaa yrityksille investoinnit ja uusien työntekijöiden palkkaamisen. Näen että tämä on nimenomaan suomalaisen työntekijän etu.
&#8211; Näin 2020-luvulla pienyrittäjän ja työntekijän intressit eivät heijastele sitä vahvasti polarisoitua käsitystä, jota erityisesti ay-liike edistää. Monissa tapauksissa yrittäjän ja työnantajan edut ovat samansuuntaisia. Myös julkisen talouden vahvistaminen ja velkaantumiskehityksen kääntäminen ilman muuta myös tukee työntekijää – ja samalla pienituloista ihmistä.
Velkaantumista ei taiteta yhdessä kaudessa
Hallitus alkaa supistamaan julkisen talouden alijäämää haastavassa tilanteessa. Valtiovarainministeriön päivittyneen ennusteen mukaan verotuotot ovat jäämässä ensi vuonna 1,4 miljardia euroa pienemmäksi kuin ministeriö ennakoi budjettiesityksessään elokuussa. Lisäksi ensi vuonna pelkkiin valtionvelan korkoihin menee yli kolme miljardia euroa.
Uusi hallitus selvästi vähentää valtion menoja. Purra kuitenkin muistuttaa, että velkaantumista ei käännetä laskevaan suuntaan yhden hallituskauden aikana.
&#8211; Olen korostanut jo ennen vaaleja, että tähän tarvitaan kaksi kautta. Suomen järjestelmä ei kestä sitä, että seuraavaksi vastareaktiona valtaan nousisi hallitus, joka ensimmäiseksi rikkoo menokehykset ja huoletta alkaa lisätä valtion menoja.
Valtiontaloudessa on oltava puskuria
Työllisyyden edistämisellä hallitus tavoittelee talouskasvua. Purra kuitenkin korostaa, että pelkän talouskasvun toiveiden varaan ei voi jäädä, vaan rinnalla tarvitaan välttämättä myös menosäästöjä ja rakenneuudistuksia.
Kuten viime vuosina on nähty, maailman tapahtumat voivat yllättää valtapoliitikot. Purra korostaakin, että tulevaisuuteen on jätettävä myös taloudellista pelivaraa.
&#8211; Yksi peruste sille, että taloudesta on huolehdittava paremmin, on se, että mitä tahansa yllättävää voi tapahtua. Meillä on oltava puskureita ja mahdollisuuksia reagoida tuleviin yllätyksiin.
Ylen Ykkösaamua seurasi myös Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen, joka oli tyytyväinen valtiovarainministerin linjauksiin.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Vaikuttaa siltä, että meillä on pitkästä aikaa ihan oikea Valtiovarainministeri.
&mdash; Vesa Puttonen (@InvestmentTraps) <a href="https://twitter.com/InvestmentTraps/status/1705488460889346320?ref_src=twsrc%5Etfw">September 23, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

Valtiovarainministeri Purra: Hallitus tekee työllisyyttä vahvistavaa politiikkaa – ”Nimenomaan suomalaisen työntekijän etu”

Perussuomalaisten kansanedustajat ja eduskunnan talousvaliokunnan jäsenet Sakari Puisto ja Veikko Vallin jättivät ministerille <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_547+2022.aspx">kirjallisen kysymyksen</a>, jossa he muun muassa tiedustelevat velkaantumisen vaikutusta Suomen julkisen talouden kestävyyteen.

Viime aikoihin saakka markkinoilla todistettiin vuosia jatkunutta, historiallisestikin epätyypillistä rahapolitiikkaa, nollakorkoja ja keskuspankkien määrällistä elvytystä. Finanssikriisin 2008 jälkeen Suomi on velkaantunut nopeasti. Kuluneella kaudella hallituksen finanssipolitiikka on ollut erityisen avokätistä, ja lisävelkaa on otettu kiihtyvällä tahdilla koronakriisin ja Ukrainan sodan myötä.
Perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto ja Veikko Vallin ilmaisivat kirjallisessa kysymyksessään pitkään jatkuneen huolensa velkaantumiskehityksen seurauksista ja korkojen kääntymisestä nousuun. Samaa huolta ovat tuoneet julki myös lukuisat asiantuntijat.
– Suomen BKT per capita on samalla tasolla kuin 14 vuotta sitten. Julkinen velka on kasvanut samana aikana 60 miljardista 160 miljardiin euroon, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen huomautti Twitterissä 14.10.2022.
OP-ryhmän toimitusjohtaja Timo Ritakallio totesi kesäkuussa hallituksen tehneen julkisen talouden suunnitelman tuleville vuosille sillä ajatuksella, että korot ovat nollassa tai negatiivisia eivätkä nousisi suuresti.
”Julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla”
Vuoden 2023 lopussa talousarvion mukaisen valtionvelan (mukaan lukien rahastotalouden velka) arvioidaan olevan noin 156 miljardia euroa, mikä on noin 56 % suhteessa BKT:hen. Vuoden 2022 kolmannen lisätalousarvioesityksen myötä velka-arvio kohosi 10 miljardilla eurolla merkittäviin lainanmyöntötarpeisiin varautumisen vuoksi. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2023 on noin kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisävelalla.
– Hallitus nostaa itsekin esiin arvion julkisen talouden epätasapainon jatkumisesta, Sakari Puisto ja Veikko Vallin huomauttavat.
Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 todetaan: &#8221;Julkinen velka suhteessa BKT:een kohosi korkealle tasolle koronapandemian vuoksi eikä se ole palautunut kriisiä edeltäneelle tasolle. Velkasuhteen kasvu kuitenkin taittui v. 2021 hetkellisesti. Velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen heti vuodesta 2023 lähtien. Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa mm. väestön ikääntymisen johdosta, eikä julkinen talous siksi ole kestävällä pohjalla.&#8221;
Valtionvelan korkoarvioon roima korotus
Vielä keväällä valtiovarainministeriö arvioi Suomella kuluvan korkomenoihin tänä vuonna 700 miljoonaa euroa. Tämänhetkinen tilanne on, että valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan noin 1,5 miljardia euroa hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2023, mikä on noin miljardi euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.
– Valtio näyttää joutuvan ottamaan huomattavia summia lisävelkaa jo pelkkään korkojen maksuun, Puisto ja Vallin toteavat.
He viittaavat myös Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Sami Pakarisen antamaan vielä karumpaan arvioon.
– Varsin maltillisillakin oletuksilla valtion velan korkokuluissa nousee seinä pystyyn. Vuonna 2026 korkokulut olisivat jo 4 mrd. euroa 2,4 %:n keskimääräisellä korolla koko lainakannalle. Etenkin lainakannan kasvu vauhdittaa korkomenoja, Pakarinen kirjoitti Twitter-sivullaan 22.10.2022.
Euribor vuoden 2009 tasolla
Talouden tulevaisuudennäkymät ovat monin tavoin epäselvät. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor on tällä hetkellä 2,778 % (21.10.2022), kun se vielä alkuvuodesta oli negatiivinen. Viimeksi euribor on ollut samalla tasolla vuonna 2009. Tuoreen ennusteen mukaan euribor nousisi alkuvuodesta 2023 jo yli kolmeen prosenttiin.
Asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kuvaili STT:n haastattelussa euriborin viime aikojen poukkoilua hyvin poikkeukselliseksi ja totesi sen heijastavan epävarmuutta siitä, millaisia korkopäätöksiä Euroopan keskuspankki EKP tulevaan kesään mennessä tekee.
Velkaantumiskehitys ongelma myös Tampereella
Sakari Puisto ja Veikko Vallin tiedustelevatkin asiasta vastaavalta ministeriltä, mikä on valtion lainamäärän velkarakenne ja lainojen vuosittaiset erääntymiset sekä pääomilla painotettu lainojen keskikorko ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika. Lisäksi he kysyvät, millainen on korkoriski ja vaikutus talouteen sitä skenaariota silmällä pitäen, että euribor-korot edelleen nousevat, miten tilanne voi vaikuttaa velkojen uudelleenrahoitukseen uusilla lainoilla sekä luottoluokitukseen ja onko ministeriö tehnyt stressitestejä korkojen nousun varalle.
Puisto ja Vallin kuuluvat myös Tampereen kaupunginvaltuustoon, jossa he vastikään jättivät vastaavan kaltaisen valtuustokyselyn. Kaupungin tulorahoituksen taso on jo vuosia ollut riittämätön suhteessa investointitasoon.
&nbsp;

Puisto ja Vallin huolestuneita velkaantumiskehityksestä: ”Valtio joutumassa ottamaan mittavasti lisävelkaa pelkkään korkojen maksuun”

Samaan aikaan kun Suomessa kauhistellaan massiiviseksi paisunutta valtion velkaa, Yleisradio laskeskelee koko lystin tarkoittavan vain kahta kahvikupposta päivässä. Mutta lukuja voi pyöritellä toisinkin päin. 

Ylen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12564370">mukaan</a> valtion velan kasvu tänä vuonna jokaista suomalaista kohti on 4,1 euroa päivässä, siis kahden kahvikupin verran.
Velka lisääntyy 1500 euroa vuodessa jokaista suomalaista kohti. Miksi asia esitetään jokapäiväisinä kahvikuppeina?
Vähättelevään esitystapaan tarttuu rahoituksen professori Vesa Puttonen. Hän kertoo isojen summien pilkkomisen olevan finanssialalla yleistä, mutta hän oudoksuu Ylen tapaa tehdä sama valtion velan kasvulle.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Finanssialalla on tällainen tapa esittää hinta, esim. ”Henkivakuutus vain 1 eurolla päivässä”. Mutta että YLE ja valtion velka 🤔 <a href="https://t.co/PeyNFYduxa">https://t.co/PeyNFYduxa</a>
&mdash; Vesa Puttonen (@InvestmentTraps) <a href="https://twitter.com/InvestmentTraps/status/1557002183173967872?ref_src=twsrc%5Etfw">August 9, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén puolestaan naljailee vertaamalla Ylen budjettia vähän toisenlaisella kahvivertauksella: &#8221;Jos YLE yksityistettäisiin, jokainen suomalainen saisi vuodessa 100 ilmaista kahvipakettia. Yksityistämisen pitäisi olla helppoa: erinomaiset ohjelmat ja organisaatio.&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Jos YLE yksityistettäisiin, jokainen suomalainen saisi vuodessa 100 ilmaista kahvipakettia. Yksityistämisen pitäisi olla helppoa: erinomaiset ohjelmat ja organisaatio. <a href="https://t.co/a5POvPZEu3">https://t.co/a5POvPZEu3</a>
&mdash; Matti Viren (@viren_matti) <a href="https://twitter.com/viren_matti/status/1557037143687585793?ref_src=twsrc%5Etfw">August 9, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Sanna Marinin/Antti Rinteen hallitusten kerryttämän velan määrä nousee yhteensä noin 37 miljardiin euroon.

Yle taikoi valtavan valtiovelan kahdeksi kahvikupiksi, talousprofessorilta vastaveto: ”Jos YLE yksityistettäisiin, jokainen suomalainen saisi vuodessa 100 ilmaista kahvipakettia”