Hallitus pyrkii vahvistamaan julkista taloutta samanaikaisesti säästöillä ja parantamalla työn kannustimia eri keinoilla. Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että hyvinvointivaltio on paisunut liikaa ja että järjestelmän ongelmien taustalla on maksajien ja saajien välinen krooninen epäsuhta. Hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttääkin väistämättä uudistuksia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kuvaa valtiontalouden tilanteen edellyttävän lähivuosina tiukkaa budjettikuria ja kovia päätöksiä. Hallitus onkin toteuttamassa jopa kuuden miljardin sopeutukset, joista suorien sopeutuksien osuus on neljä miljardia.
Samalla hallitus ryhtyy eri keinoilla hakemaan talouskasvua työn ja yrittämisen sekä koulutusosaamisen kautta. Jatkossa työn tekemisestä tulee kannattavampaa.
Hallitus lähtee siitä, että kokonaisveroaste ei kasva hallituksen toimilla. Suunta onkin päinvastainen.
– Kun huomioidaan esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksujen alenemiset, niin ensi vuonna verotus selvästi kevenee. Tämä lisää ostovoimaa. Tämä on perusteltua tilanteessa, jossa haetaan elvytystä, Purra sanoi tänään Helsingin Sanomien haastattelussa.
Kritiikistä huolimatta on pakko säästää
Samalla kun työn kannustimia parannetaan eri keinoilla, hallitus hakee säästöjä hallitusohjelman mukaisesti. Jo ensi vuoden budjetissa säästöjä kohdistuu laajasti liki kaikille sektorille. Osa säästöistä osuu myös tulonsiirtoihin, mikä on herättänyt tunteita ja vastustusta.
Purra kuitenkin korostaa, että velkasuhteen korjaaminen ei onnistu, jos samalla myös sosiaaliturvan menoihin ei kosketa.
– Valtion budjettikirjassa suurimmat osa-alueet ovat sote ja tulonsiirrot. Vasemmisto-opposition kritiikistä huolimatta tosiasia on, että julkisen talouden korjaaminen ei ole mahdollista ilman jonkinlaisia leikkauksia näille sektoreille. En kiellä, etteikö edessä olisi myös vaikeita ja kipeitä päätöksiä. Näistä kuitenkin tehdään vaikutusarviot ja pyritään välttämään kohtuuttomia tilanteita.
Purra sanoo, että hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on sosiaaliturvajärjestelmä, joka kannustaa aina työhön.
– Se ei ole vielä täysin mahdollista, joten siihen suuntaan edetään vähitellen. Tavoitteena on kuitenkin aina työllisyyden parantuminen.
Yleispohjoismaiselle linjalle
Purra korostaa, että erityisen radikaaleista uudistuksista ei ole kyse.
– Kun katsotaan hallitusohjelman työlinjaa, työmarkkinoiden rakenneuudistuksia, sosiaaliturvan tehtäviä uudistuksia sekä kannustinloukkujen purkamista, kyse on melko tavallisesta yleispohjoismaisesta linjasta. Monet samoista uudistuksista on tehty jo vuosikausia sitten Suomen verrokkimaissa, kuten Pohjoismaissa ja Saksassa.
Valtion velkataakka on raskas. Purra viittaa EU-komission arvioon, jonka mukaan Suomi olisi ensi vuonna EU:n seitsemänneksi velkaisin maa. Tilanne on erittäin vaikea, sillä Suomea edellä olevien maiden velkasuhde paranee, kun taas Suomen velkasuhde menee vielä toistaiseksi eri suuntaan.
– Suomessa tilanne ei ratkea ilman sitä, että saamme aikaan myös aitoa kasvua, Purra sanoo.
Hän toteaa, että nykyisen kaltainen hyvinvointivaltio on paisunut liikaa ja että järjestelmän ongelmien taustalla on osin maksajien ja saajien välinen krooninen epäsuhta. Asetelma edellyttääkin väistämättä muutoksia.
– Yksinkertaisesti kyse on siitä, että tämänhetkiset tulot eivät riitä kustantamaan nykyisenkaltaista hyvinvointijärjestelmää. Sitä ei tulevaisuudessa enää ole, jos nyt ei tehdä uudistuksia. Samalla kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.
Yksityissektori mukaan purkamaan hoitojonoja
Valtio vastaa myös hyvinvointialueiden rahoituksesta. Purra huomauttaa, että tänäkin vuonna hyvinvointialueille annetaan miljardeja lisää. Myös hyvinvointialueiden alijäämät rasittavat valtion taloutta.
Purra katsoo, että kustannusten hillitseminen on välttämätöntä myös hyvinvointialueilla, sillä menot ovat kasvussa muutenkin muun muassa väestön ikääntymisen myötä.
– Mikäli me emme onnistu saavuttamaan tuottavuustoimia hyvinvointialueille niin, että alueiden kustannusten kasvu pienenee, paletti ei pysy kasassa.
Hallituksen tuore budjettiesitys korottaa yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksia, joten sekä yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanottojen ja hammaslääkärin hoitojen Kela-korvaukset nousevat ensi vuoden alusta. Suunta on tässäkin täysin eri kuin aiemmilla hallituksilla.
Purra katsoo, että Kela-korvausten nostaminen on ehdottomasti paras ja tehokkain keino hoitojonojen purkamiseksi.
– Hyvinvointialueilla on monia haasteita. Kasvavasta rahoituksesta huolimatta monet peruspalvelut eivät toimi kunnolla. Jonoja on niin paljon, että tarvitsemme yksityistä sektoria mukaan purkamaan jonoja.
Lisää työtunteja suomalaisille
Veronalennuksilla hallitus tähtää siis toimeliaisuuteen, mikä lisää työtuntien määrää. Esimerkiksi työtulovähennyksen rakenne muuttuu niin, että vähennystä kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla vuosittain. Lisäksi niin sanottu solidaarisuusvero säilyy, mutta veron alarajaa nostetaan. Toimen kustannus on noin 60 miljoonaa. Yhteensä siis 160 miljoonaa.
– Kun puhutaan menosäästöistä ja kokonaisuudesta, väite siitä, että hallitus muka tekisi suuria veronalennuksia ylimpiin tuloluokkiin, ei ole totta. Esimerkiksi työtulovähennys painottuu pieni- ja keskituloisille. Veroprosentti laskee eniten 20 000 – 25 000 euroa vuodessa tienaavilla. Myös työttömyysvakuutusmaksujen aleneminen lisää käytössä olevia tuloja vielä pienemmilläkin palkkatuloilla.
Helpotusta työmatkakuluihin
Hallituksen niin sanottuun työlinjaan voidaan katsoa kuuluvaksi myös työmatkakulut, joihin on luvassa helpotusta. Ensi vuonna voimaan astuvaa polttoaineveron alentamista voidaan pitää jopa historiallisena. Veroa alennetaan noin 160 miljoonalla.
Purra huomauttaa, että myös jakeluvelvoite on huomattavasti maltillisemmalla tasolla edelliseen hallitukseen verrattuna. Ensi vuonna jakeluvelvoite ei nouse.
– Pelkästään näiden toimien vaikutus autoilun kustannuksiin on hurja. Lisäksi vielä ajoneuvovero alenee.
Autoilun kustannuksien alentamisen lisäksi hallitus investoi vahvasti liikenteeseen. Autoilijat ja motoristit saavat lisää sileää tienpintaa, sillä rapautunutta tieverkkoa korjataan ensi vuonna 250 miljoonan eurolla Tiestön korjaus tulee tarpeeseen jo liikenneturvallisuudenkin näkökulmasta.
SUOMEN UUTISET