

Hallitus laskee autoilun kustannuksia ja kannustaa työhön veronalennuksilla – ”Tavoitteena työhön kannustava sosiaaliturvajärjestelmä”
Hallitus pyrkii vahvistamaan julkista taloutta samanaikaisesti säästöillä ja parantamalla työn kannustimia eri keinoilla. Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että hyvinvointivaltio on paisunut liikaa ja että järjestelmän ongelmien taustalla on maksajien ja saajien välinen krooninen epäsuhta. Hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttääkin väistämättä uudistuksia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kuvaa valtiontalouden tilanteen edellyttävän lähivuosina tiukkaa budjettikuria ja kovia päätöksiä. Hallitus onkin toteuttamassa jopa kuuden miljardin sopeutukset, joista suorien sopeutuksien osuus on neljä miljardia.
Samalla hallitus ryhtyy eri keinoilla hakemaan talouskasvua työn ja yrittämisen sekä koulutusosaamisen kautta. Jatkossa työn tekemisestä tulee kannattavampaa.
Hallitus lähtee siitä, että kokonaisveroaste ei kasva hallituksen toimilla. Suunta onkin päinvastainen.
– Kun huomioidaan esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksujen alenemiset, niin ensi vuonna verotus selvästi kevenee. Tämä lisää ostovoimaa. Tämä on perusteltua tilanteessa, jossa haetaan elvytystä, Purra sanoi tänään Helsingin Sanomien haastattelussa.
Kritiikistä huolimatta on pakko säästää
Samalla kun työn kannustimia parannetaan eri keinoilla, hallitus hakee säästöjä hallitusohjelman mukaisesti. Jo ensi vuoden budjetissa säästöjä kohdistuu laajasti liki kaikille sektorille. Osa säästöistä osuu myös tulonsiirtoihin, mikä on herättänyt tunteita ja vastustusta.
Purra kuitenkin korostaa, että velkasuhteen korjaaminen ei onnistu, jos samalla myös sosiaaliturvan menoihin ei kosketa.
– Valtion budjettikirjassa suurimmat osa-alueet ovat sote ja tulonsiirrot. Vasemmisto-opposition kritiikistä huolimatta tosiasia on, että julkisen talouden korjaaminen ei ole mahdollista ilman jonkinlaisia leikkauksia näille sektoreille. En kiellä, etteikö edessä olisi myös vaikeita ja kipeitä päätöksiä. Näistä kuitenkin tehdään vaikutusarviot ja pyritään välttämään kohtuuttomia tilanteita.
Purra sanoo, että hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on sosiaaliturvajärjestelmä, joka kannustaa aina työhön.
– Se ei ole vielä täysin mahdollista, joten siihen suuntaan edetään vähitellen. Tavoitteena on kuitenkin aina työllisyyden parantuminen.
Yleispohjoismaiselle linjalle
Purra korostaa, että erityisen radikaaleista uudistuksista ei ole kyse.
– Kun katsotaan hallitusohjelman työlinjaa, työmarkkinoiden rakenneuudistuksia, sosiaaliturvan tehtäviä uudistuksia sekä kannustinloukkujen purkamista, kyse on melko tavallisesta yleispohjoismaisesta linjasta. Monet samoista uudistuksista on tehty jo vuosikausia sitten Suomen verrokkimaissa, kuten Pohjoismaissa ja Saksassa.
Valtion velkataakka on raskas. Purra viittaa EU-komission arvioon, jonka mukaan Suomi olisi ensi vuonna EU:n seitsemänneksi velkaisin maa. Tilanne on erittäin vaikea, sillä Suomea edellä olevien maiden velkasuhde paranee, kun taas Suomen velkasuhde menee vielä toistaiseksi eri suuntaan.
– Suomessa tilanne ei ratkea ilman sitä, että saamme aikaan myös aitoa kasvua, Purra sanoo.
Hän toteaa, että nykyisen kaltainen hyvinvointivaltio on paisunut liikaa ja että järjestelmän ongelmien taustalla on osin maksajien ja saajien välinen krooninen epäsuhta. Asetelma edellyttääkin väistämättä muutoksia.
– Yksinkertaisesti kyse on siitä, että tämänhetkiset tulot eivät riitä kustantamaan nykyisenkaltaista hyvinvointijärjestelmää. Sitä ei tulevaisuudessa enää ole, jos nyt ei tehdä uudistuksia. Samalla kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.
Yksityissektori mukaan purkamaan hoitojonoja
Valtio vastaa myös hyvinvointialueiden rahoituksesta. Purra huomauttaa, että tänäkin vuonna hyvinvointialueille annetaan miljardeja lisää. Myös hyvinvointialueiden alijäämät rasittavat valtion taloutta.
Purra katsoo, että kustannusten hillitseminen on välttämätöntä myös hyvinvointialueilla, sillä menot ovat kasvussa muutenkin muun muassa väestön ikääntymisen myötä.
– Mikäli me emme onnistu saavuttamaan tuottavuustoimia hyvinvointialueille niin, että alueiden kustannusten kasvu pienenee, paletti ei pysy kasassa.
Hallituksen tuore budjettiesitys korottaa yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksia, joten sekä yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanottojen ja hammaslääkärin hoitojen Kela-korvaukset nousevat ensi vuoden alusta. Suunta on tässäkin täysin eri kuin aiemmilla hallituksilla.
Purra katsoo, että Kela-korvausten nostaminen on ehdottomasti paras ja tehokkain keino hoitojonojen purkamiseksi.
– Hyvinvointialueilla on monia haasteita. Kasvavasta rahoituksesta huolimatta monet peruspalvelut eivät toimi kunnolla. Jonoja on niin paljon, että tarvitsemme yksityistä sektoria mukaan purkamaan jonoja.
Lisää työtunteja suomalaisille
Veronalennuksilla hallitus tähtää siis toimeliaisuuteen, mikä lisää työtuntien määrää. Esimerkiksi työtulovähennyksen rakenne muuttuu niin, että vähennystä kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla vuosittain. Lisäksi niin sanottu solidaarisuusvero säilyy, mutta veron alarajaa nostetaan. Toimen kustannus on noin 60 miljoonaa. Yhteensä siis 160 miljoonaa.
– Kun puhutaan menosäästöistä ja kokonaisuudesta, väite siitä, että hallitus muka tekisi suuria veronalennuksia ylimpiin tuloluokkiin, ei ole totta. Esimerkiksi työtulovähennys painottuu pieni- ja keskituloisille. Veroprosentti laskee eniten 20 000 – 25 000 euroa vuodessa tienaavilla. Myös työttömyysvakuutusmaksujen aleneminen lisää käytössä olevia tuloja vielä pienemmilläkin palkkatuloilla.
Helpotusta työmatkakuluihin
Hallituksen niin sanottuun työlinjaan voidaan katsoa kuuluvaksi myös työmatkakulut, joihin on luvassa helpotusta. Ensi vuonna voimaan astuvaa polttoaineveron alentamista voidaan pitää jopa historiallisena. Veroa alennetaan noin 160 miljoonalla.
Purra huomauttaa, että myös jakeluvelvoite on huomattavasti maltillisemmalla tasolla edelliseen hallitukseen verrattuna. Ensi vuonna jakeluvelvoite ei nouse.
– Pelkästään näiden toimien vaikutus autoilun kustannuksiin on hurja. Lisäksi vielä ajoneuvovero alenee.
Autoilun kustannuksien alentamisen lisäksi hallitus investoi vahvasti liikenteeseen. Autoilijat ja motoristit saavat lisää sileää tienpintaa, sillä rapautunutta tieverkkoa korjataan ensi vuonna 250 miljoonan eurolla Tiestön korjaus tulee tarpeeseen jo liikenneturvallisuudenkin näkökulmasta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työnteon kannustimet liikenneinvestoinnit työttömyysvakuutusmaksut työtulovähennys sotepalvelut työmatka-autoilu yksityinen sairaanhoito tulonsiirrrot jakeluvelvoite hyvinvointijärjestelmä hoitojonot ajoneuvovero valtiontalous ostovoima polttoaineiden hinta pieni- ja keskituloiset Riikka Purra Tieverkko Elvytys työllisyys verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus vahvistaa perusopetusta vaalikauden aikana 200 miljoonalla – korkeakoulutukseen tulossa lisää aloituspaikkoja

Valtiovarainministeri Purra: Veronalennuksista on hyötyä talouskasvulle ja toimeliaisuudelle

Palkansaajan verotus kevenee ensi vuonna

Hallitukselta merkittäviä panostuksia sisäiseen turvallisuuteen ja katurikollisuuden torjuntaan: Poliisin määrärahoihin tuntuva korotus

Kehitysavusta tullaan keräämään yli miljardin kokonaissäästöt – karsiminen alkaa heti

Hallitukselta pelastajakoulutukselle 3,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta

Hallitus alentaa ensi vuonna polttoaineiden verotusta 160 miljoonalla – ”Sellaista ei ole tässä maassa ennen nähty”

Valtiovarainministeri Riikka Purra vastaa SAK:n syytöksiin: Kenenkään sairausajan palkkaan ei tule automaattisesti leikkauksia – ”Tällainen väite on yksinkertaisesti valetta”

Valtiovarainministeri Purra: Hallitus tekee työllisyyttä vahvistavaa politiikkaa – ”Nimenomaan suomalaisen työntekijän etu”
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Riihimäen vankilan paistinpannukohu on vain pieni osa ongelmaa – Purra: Kohta eduskunnassa halutaan muslimiystävällistä lainsäädäntöä – ”Kyse on islamisaatiosta”
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.

Useita kuollut ja loukkaantunut kouluampumisessa Ruotsin Örebrossa

Örebron kouluampumisessa ainakin 10 kuollutta – ampujalla ei rikostaustaa
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.

Oikeusministeri Leena Meri: Huumeiden piikityshuoneet täysin älyvapaa idea – ”En haluaisi sellaista yhteiskuntaa, jossa huumausaineisiin suhtaudutaan välinpitämättömästi”
Oikeusministeri Leena Meri ei tue huumausaineaktivistien esityksiä, koska se olisi väärä signaali yhteiskunnalle.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.