Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho muistuttaa, ettei ole kulunut kovinkaan pitkä aika siitä, kun maassamme vielä vallitsi konsensus siitä, että Suomi on suomalaisten oma maa eikä jonkun muun maa. Halla-aho ihmettelee etenkin suomalaista mediaa, joka kevään eduskuntavaalien jälkeen on ryhtynyt kaiuttamaan ja toistamaan Kremlin propagandaa natseista.

Työmiehen tuumaustunnilla tänään puhunut perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho toteaa, että vaikka aikaisemmin osapuolilla saattoi olla jyrkän erilaisia näkemyksiä siitä, miten asiat tulisi maassamme järjestää, yksimielisyys vallitsi kuitenkin sen suhteen, että Suomi on suomalaisten oma maa, eikä jonkun muun maa – vain eräät marginaaliryhmät, kuten taistolaiset olivat asiasta eri mieltä.

– Nykyään asiat ovat kääntyneet päälaelleen. Porvaristo ja työväenliike, puolueet ja työmarkkinajärjestöt edelleen tappelevat verisesti työn ja yrittämisen pelisäännöistä, mutta ne ovat hartaan yksimielisiä siitä, että Suomi ei ole suomalaisten maa vaan pikemminkin kaikkien muiden.

– Harva se päivä kuulemme vasemmiston kansanedustajien siteeraavan Elinkeinoelämän Keskusliittoa todistaessaan, miten Suomeen tarvitaan kymmeniä ja satoja tuhansia kehitysmaalaisia – nyt eikä kohta, Halla-aho sanoo.

Isänmaallisuus ei tunnusta poliittista väriä

Halla-aho toteaa, että näistä lähtökohdista hänellä ei ole ollut tarvetta asemoida itseään sen enempää oikealle kuin vasemmallekaan.

– Se, että kansantalous rakentuu työlle ja yrittämiselle ei ole ideologiaa vaan matemaattinen tosiasia. Ideologiaa on sen sijaan se, että meidän mielestämme Suomi on suomalaisten turvapaikka, ja että kaiken päätöksenteon ohjenuorana pitää olla suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolustaminen sisäisiä ja ulkoisia uhkia vastaan.

– Tämä on meidän ideologiamme, mutta sen voi jakaa mihin tahansa sosiaaliluokkaan kuuluva ihminen – isänmaallisuus ei ole oikeistolaista eikä vasemmistolaista.

Venäjän aggressio toi muistutuksen menneestä

Halla-aho sanoo, että sota Ukrainassa, venäläinen imperialismi sekä etupiiriajattelun paluu ovat tuoneet muistutuksen ulkoisista uhista, joiden luultiin jääneen menneeseen maailmaan.

– Kuluneet puolitoista vuotta ovat osoittaneet että suurten, eksistentiaalisten kysymysten äärellä erilaiset suomalaiset pystyvät – ainakin hetkeksi – panemaan syrjään keskinäisen vihanpitonsa ja löytämään yhteisen sävelen.

– Tosin on valittaen todettava, että osa kansalaisistamme ja poliitikoistamme jaksoi keskittyä maailman suuriin tapahtumiin, ja vapautensa puolesta taistelevien ukrainalaisten tukemiseen, vain hetkeksi aikaa ja palasi nopeasti lempipuuhaansa eli sisäiseen riidankylvöön, poliittisten kilpailijoiden demonisoimiseen, Halla-aho sanoo.

Riidankylvö alkoi pauhaamaan vaalien jälkeen

Riidankylvö nosti jälleen päätään etenkin viime eduskuntavaalien jälkeen.

– Kevään vaalitulos tuntuu ottaneen joissain piireissä niin koville, että yhteiskunnan toimintakyky ja eheys ja kansan etu ollaan valmiina uhraamaan ideologisen kiukuttelun alttarilla.

– Mielestäni oli erityisen hupaisaa, miten Suomessa paheksuttiin, että Venäjän media kertoo natsien päässeen valtaan Suomessa, kun Suomen oma media on rummuttanut kesäkuusta lähtien aivan samaa tarinaa, Halla-aho kummeksuu.

SUOMEN UUTISET