

PS ARKISTO
Purra: Hallituksen tehtävänä on luoda yrityksille helposti ennakoitava toimintaympäristö – ”Yrityksillä tulee olla mahdollisuus kasvaa ja ihmisillä mahdollisuus vaurastua”
Valtiovarainministeri Riikka Purra vastasi yritysten edustajien ja opiskelijoiden kysymyksiin Aalto-yliopiston omistaman Aalto EE:n järjestämällä Taloudenpuolustuskurssilla eilen keskiviikkona. Kysymysten lisäksi hallitusohjelma sai myös kiitoksia paikalla olleilta suomalaisyrittäjiltä.
Suomen yrityskentällä yli 90 prosenttia on pieniä, alle 10 hengen yrityksiä. Kaikilla yrityksillä on kuitenkin merkittävä tehtävä toimia työllistäjinä.
Uuden hallituksen ohjelman työelämää koskevilla uudistuksilla ja siihen liittyvillä sääntelyn päivityksillä Suomi toteuttaa monien yrittäjien toiveen siirtymällä lähemmäs kohti verrokkimaita, joissa vastaavia uudistuksia on tehty jo aiemmin.
Aalto-yliopiston omistaman Aalto EE:n järjestämällä Taloudenpuolustuskurssilla eilen keskiviikkona puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra korostaa uudistusten tekemisen tärkeyttä.
– Tämä hallitus tekee merkittäviä rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoille. Uudistuksia olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten, viimeistään silloin, kun Suomessa otettiin käyttöön eurovaluutta. Uudistuksien edistäminen on kuitenkin ollut hidasta pitkälti poliittisista syistä. Uudella hallituksella on kuitenkin vakaa aikomus onnistua, vaikka helppoa se ei olekaan.
Työehtosopimusten yleissitovuus Suomessa on säilymässä. Purran mukaan jatkossa hallitus kuitenkin seuraa tarkasti Pohjoismaita ja muita Suomen oleellisia verrokkimaita sen suhteen, mitä pienyrityksiä helpottavia toimia niissä tehdään.
Menestyvät yritykset talouskasvun veturi
Purran mukaan hallituksen eräänä tehtävänä onkin luoda yrityksille mahdollisimman ennakoitava toimintaympäristö.
– Rakenteellisilla uudistuksilla tähdätään myös siihen, että yrityksillä olisi helpompi työllistää, investoida ja ottaa riskejä. Yrityksillä tulisi olla myös aito mahdollisuus kasvaa – ja miksei samalla ihmisillä olisi mahdollisuuksia vaurastua. Nämä ovat talouskasvun lähtökohtia.
Viime aikoina valtamedia on keskittynyt kirjoittamaan runsaasti julkisen talouden sopeutuksista ja muista talouden korjaustoimista. Purra painottaa, että sopeutukset ovat vain yksi osa kokonaisuudesta, jolla pyritään talouden vahvistamiseen.
– Me kaikki tiedämme, että Suomi ei paremmaksi muutu pelkillä leikkauksilla. Niillä vain tehdään vaadittavat toimet julkiseen talouteen. Eteenpäin mennään kuitenkin yksityisellä liiketoiminnalla ja menestyvillä yrityksillä. Sieltä verokertymäkin lopulta tulee.
Vain taloutta vahvistavaa työperäistä maahanmuuttoa
Poliittisen retoriikan kestoaiheita viime vuosina on ollut työvoimapula, johon vastaukseksi on esitetty maahanmuuttoa.
Uusi hallitus kuitenkin pyrkii edistämään vain sellaista työperäistä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta, joka vahvistaa julkista taloutta. Hallitus esimerkiksi säätää EU:n ulkopuolelta Suomeen tuleville henkilöille vähimmäispalkan rajaksi 1 600 euroa kuukaudessa. Lisäksi Suomesta on jatkossa poistuttava, jos työn perässä saapuneen työsuhde päättyy eikä uutta työtä löydy kolmessa kuukaudessa.
Purra toteaa, että asiantuntijatyöhön tulevia ja tulorajan alle jääviä ”työperäisiä” tuleekin tarkastella eri kategorioissa. Kaikki työperäinen maahanmuutto ei suinkaan ole hyödyksi Suomen taloudelle.
– EU:n ulkopuolelta Suomeen tulijoista vain kymmenisen prosenttia on erityisasiantuntijoita eli niitä, joista kaikki nyt puhuvat. Tämä hallitus pyrkiikin houkuttelemaan Suomeen vain sellaisia osaajia, joista on hyötyä julkiselle taloudelle sekä taloudelliselle huoltosuhteelle.
Taloudellisen huoltosuhteen ja huoltosuhteen käsitteillä onkin olennainen ero: taloudellinen huoltosuhde kuvaa työssäkäyvien määrän suhdetta ei-työllisiin. Väestöllisessä huoltosuhteessa kuvataan vain alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden osuutta suhteessa 15-64-vuotiaaseen väestöön. Väestöllinen huoltosuhde ei siis huomioi työllisyyttä, vaan pelkästään ikärakenteen.
Hallitus torppaa paisuvaa sääntelyä
Yritystoiminnalle kantona kaskessa on myös sääntelyn määrän kasvaminen, josta voidaan käyttää esimerkiksi nimitystä sääntelytulva. Mediassa sääntelyn paisumisesta kuitenkin puhutaan vähänlaisesti.
Hallituksen piirissä ongelma on kuitenkin tunnistettu ja tiedostettu, ja hallitusohjelman mukaisesti hallitus sitoutuu purkamaan kautensa aikana vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia.
Purra myöntää, että paisuva sääntely on iso ongelma yrityksille. Ongelman taklaamisessa keskeistä on eri ministeriöiden yhteistyö.
– Normien purkaminen toteutuu siinä kohtaa, kun ministeriöiden välisessä työssä asioita viedään eteenpäin. Hallituksessa ei ole erikseen ministeriä tai henkilöä, jonka vastuulla hallinnollisen taakan ja sääntelyn purkaminen erityisesti olisi. Normien purkamista kuitenkin tarvitaan ja meillä on siihen vakaa tahto.
Purra otti kantaa ja esitti näkemyksiä myös niin sanottuun hoitajapulaan, kireään työn verotukseen Suomessa ja muihin talouskysymyksiin. Katso koko tilaisuus täältä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- menosopeutukset rakenteelliset uudistukset työllistäminen huoltosuhde Aalto-yliopisto työelämä Työperäinen maahanmuutto Sääntely Yritykset Julkinen talous Riikka Purra Hallitusohjelma hallitus verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Julkista taloutta pakko korjata, että hyvinvointijärjestelmä säilyy – Purra: ”Velkalaivaa käännetään hitaasti, mutta suunta on nyt oikea”

Valtiovarainministeri Purra: Hallitus toteuttaa työlinjaa – ”Että tässä maassa työn tekeminen kannattaisi ja että yrityksiin syntyisi uusia työpaikkoja”

Purra: Hallituksen syliin sataa ja ryöppyää edellisten vuosien päätösten kuraa – ”Takana on vuosikausien piittaamattomuus veronmaksajan asemasta”

Purra: Uudistukset Suomen yhteinen pelastusoperaatio – ”Enemmän työtä, kasvua ja sitä myötä hyvinvointia”

SAK-pomo Jarkko Eloranta kaipaa työmarkkinoille lisää väkeä Afrikasta – Rakennusliiton pomoltakin täystyrmäys: ”Ei mitään järkeä”

Seppänen hallitusohjelman työelämäuudistuksista: “Tavoitteena on nimenomaan lisätä työpaikkoja”

Lisätoimia julkisen talouden vahvistamiseksi – ”Holtiton velkaantuminen on saatava loppumaan”
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Riihimäen vankilan paistinpannukohu on vain pieni osa ongelmaa – Purra: Kohta eduskunnassa halutaan muslimiystävällistä lainsäädäntöä – ”Kyse on islamisaatiosta”
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää
PS Naiset 3/2024

Lue lisää