Valtiovarainministeri Riikka Purra vastasi yritysten edustajien ja opiskelijoiden kysymyksiin Aalto-yliopiston omistaman Aalto EE:n järjestämällä Taloudenpuolustuskurssilla eilen keskiviikkona. Kysymysten lisäksi hallitusohjelma sai myös kiitoksia paikalla olleilta suomalaisyrittäjiltä.
Suomen yrityskentällä yli 90 prosenttia on pieniä, alle 10 hengen yrityksiä. Kaikilla yrityksillä on kuitenkin merkittävä tehtävä toimia työllistäjinä.
Uuden hallituksen ohjelman työelämää koskevilla uudistuksilla ja siihen liittyvillä sääntelyn päivityksillä Suomi toteuttaa monien yrittäjien toiveen siirtymällä lähemmäs kohti verrokkimaita, joissa vastaavia uudistuksia on tehty jo aiemmin.
Aalto-yliopiston omistaman Aalto EE:n järjestämällä Taloudenpuolustuskurssilla eilen keskiviikkona puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra korostaa uudistusten tekemisen tärkeyttä.
– Tämä hallitus tekee merkittäviä rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoille. Uudistuksia olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten, viimeistään silloin, kun Suomessa otettiin käyttöön eurovaluutta. Uudistuksien edistäminen on kuitenkin ollut hidasta pitkälti poliittisista syistä. Uudella hallituksella on kuitenkin vakaa aikomus onnistua, vaikka helppoa se ei olekaan.
Työehtosopimusten yleissitovuus Suomessa on säilymässä. Purran mukaan jatkossa hallitus kuitenkin seuraa tarkasti Pohjoismaita ja muita Suomen oleellisia verrokkimaita sen suhteen, mitä pienyrityksiä helpottavia toimia niissä tehdään.
Menestyvät yritykset talouskasvun veturi
Purran mukaan hallituksen eräänä tehtävänä onkin luoda yrityksille mahdollisimman ennakoitava toimintaympäristö.
– Rakenteellisilla uudistuksilla tähdätään myös siihen, että yrityksillä olisi helpompi työllistää, investoida ja ottaa riskejä. Yrityksillä tulisi olla myös aito mahdollisuus kasvaa – ja miksei samalla ihmisillä olisi mahdollisuuksia vaurastua. Nämä ovat talouskasvun lähtökohtia.
Viime aikoina valtamedia on keskittynyt kirjoittamaan runsaasti julkisen talouden sopeutuksista ja muista talouden korjaustoimista. Purra painottaa, että sopeutukset ovat vain yksi osa kokonaisuudesta, jolla pyritään talouden vahvistamiseen.
– Me kaikki tiedämme, että Suomi ei paremmaksi muutu pelkillä leikkauksilla. Niillä vain tehdään vaadittavat toimet julkiseen talouteen. Eteenpäin mennään kuitenkin yksityisellä liiketoiminnalla ja menestyvillä yrityksillä. Sieltä verokertymäkin lopulta tulee.
Vain taloutta vahvistavaa työperäistä maahanmuuttoa
Poliittisen retoriikan kestoaiheita viime vuosina on ollut työvoimapula, johon vastaukseksi on esitetty maahanmuuttoa.
Uusi hallitus kuitenkin pyrkii edistämään vain sellaista työperäistä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta, joka vahvistaa julkista taloutta. Hallitus esimerkiksi säätää EU:n ulkopuolelta Suomeen tuleville henkilöille vähimmäispalkan rajaksi 1 600 euroa kuukaudessa. Lisäksi Suomesta on jatkossa poistuttava, jos työn perässä saapuneen työsuhde päättyy eikä uutta työtä löydy kolmessa kuukaudessa.
Purra toteaa, että asiantuntijatyöhön tulevia ja tulorajan alle jääviä ”työperäisiä” tuleekin tarkastella eri kategorioissa. Kaikki työperäinen maahanmuutto ei suinkaan ole hyödyksi Suomen taloudelle.
– EU:n ulkopuolelta Suomeen tulijoista vain kymmenisen prosenttia on erityisasiantuntijoita eli niitä, joista kaikki nyt puhuvat. Tämä hallitus pyrkiikin houkuttelemaan Suomeen vain sellaisia osaajia, joista on hyötyä julkiselle taloudelle sekä taloudelliselle huoltosuhteelle.
Taloudellisen huoltosuhteen ja huoltosuhteen käsitteillä onkin olennainen ero: taloudellinen huoltosuhde kuvaa työssäkäyvien määrän suhdetta ei-työllisiin. Väestöllisessä huoltosuhteessa kuvataan vain alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden osuutta suhteessa 15-64-vuotiaaseen väestöön. Väestöllinen huoltosuhde ei siis huomioi työllisyyttä, vaan pelkästään ikärakenteen.
Hallitus torppaa paisuvaa sääntelyä
Yritystoiminnalle kantona kaskessa on myös sääntelyn määrän kasvaminen, josta voidaan käyttää esimerkiksi nimitystä sääntelytulva. Mediassa sääntelyn paisumisesta kuitenkin puhutaan vähänlaisesti.
Hallituksen piirissä ongelma on kuitenkin tunnistettu ja tiedostettu, ja hallitusohjelman mukaisesti hallitus sitoutuu purkamaan kautensa aikana vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia.
Purra myöntää, että paisuva sääntely on iso ongelma yrityksille. Ongelman taklaamisessa keskeistä on eri ministeriöiden yhteistyö.
– Normien purkaminen toteutuu siinä kohtaa, kun ministeriöiden välisessä työssä asioita viedään eteenpäin. Hallituksessa ei ole erikseen ministeriä tai henkilöä, jonka vastuulla hallinnollisen taakan ja sääntelyn purkaminen erityisesti olisi. Normien purkamista kuitenkin tarvitaan ja meillä on siihen vakaa tahto.
Purra otti kantaa ja esitti näkemyksiä myös niin sanottuun hoitajapulaan, kireään työn verotukseen Suomessa ja muihin talouskysymyksiin. Katso koko tilaisuus täältä.
SUOMEN UUTISET