Seppänen hallitusohjelman työelämäuudistuksista: ”Tavoitteena on nimenomaan lisätä työpaikkoja”

Kansanedustaja Sara Seppänen kirjoittaa Uusi Rovaniemi -lehden kolumnissa 9.11. hallitusohjelman kaikkien työelämän uudistusten tavoitteena olevan paremman työllisyystilanteen ja valtion talouden tasapainon. Näitä hyvää tekeviä uudistuksia on vasemmistopuolueiden vaikea hyväksyä. Uudistusten tavoitteena on nimenomaan lisätä työpaikkoja.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen kysyy Uusi Rovaniemi -lehden kolumnissaan, mitä nämä vasemmistopuolueet ovat isossa kuvassa saaneet aikaiseksi Suomen kilpailukyvylle ja viennille. Sosiaalidemokraattinen puolue syyttää hallitusta petoksesta. Tässä kohtaa Seppänen kehottaa pysähtymään ja tarkastelemaan, mitä on itse asiassa viime vuosina tapahtunut. Vasemmistopuolueet ovat sallineet työpaikkojen viennin ulkomaille, tulevien sukupolvien velkaantumisen ja Suomen kilpailukyvyn heikentämisen jarruttamalla uudistuksia.

– Kuka sitten on duunarin ja tavallisen suomalaisen puolella? Ammattiyhdistysliikkeitä on tarvittu historian saatossa puolustamaan työntekijän oikeuksia, ja näin on hyvä olla edelleen. Mutta tasapaino on pielessä, mikäli vaaleilla valittujen lainsäätäjien yli kävelevät järjestöt. Suunnan tulee muuttua, Seppänen vaatii.

Kupla on mätä

Seppäsen mielestä puhutaan aivan liian vähän vasemmistopuolueiden ja ay-liittojen erittäin tiiviistä yhteyksistä. Koko Suomen tukijärjestelmä on myös vääristänyt tervettä markkinaa. Esimerkiksi asumistukijärjestelmällä on selvä taloudellinen kytkentä ay-liittoihin ja liittojen omistamiin asuntosijoitusyhtiöihin. Veronmaksaja maksaa kovaa hintaa asumistuen muodossa yhtiöille, jotka ay-liitot omistavat. Nämä liitot jakavat vaalirahaa vasemmistopuolueille. Kupla on täysin mätä.

– Kojamon suurimmat omistajat, kuten Teollisuusliitto, saivat verovapaasti osinkoja viime vuonna 6,2 miljoonaa euroa. Vasemmistolle tämä sopii vallan hyvin, sillä esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa MTV:n selvityksen mukaan sekä SDP:n että vasemmistoliiton ehdokkaista enemmistö kertoi saavansa vaalirahaa ammattiliitoilta tai -yhdistyksiltä.

– Tiesitkö muuten, että Suomessa naisyrittäjistä liki puolet tienaa alle 2 000 €/kk? Monissa pienissä yrityksissä voi syntyä vaikeita tilanteita, kun irtisanomissuoja on ollut niin vahva. Yrittäjä ei voi palkata uutta työntekijää mahdollisesti työhön sopimattoman työntekijän tilalle, Seppänen kertoo.

Kaikki tarvitaan talkoisiin

Petteri Orpon hallitusohjelma onkin saanut runsaasti kiitosta mm. naisyrittäjiltä. Irtisanomissuojan muuttaminen koetaan hyväksi uudistukseksi. Kukaan ei halua luopua hyvästä työntekijästä, mutta huonosta työntekijästä tai työilmapiirin myrkyttäjästä on voitava päästä eroon ilman pelkoa sanktioista tai pitkistä oikeusprosesseista.

– Tämä on koko työyhteisön etu, eikö vain? Seppänen kysyy.

– Suomessa on tarpeen vähentää lakkoja, jotka heikentävät kilpailukykyä. On pyrittävä parempaan sovittelujärjestelmään. Henkilöstön edustajat tarvitaan vahvemmin mukaan yrityksien hallituksiin. Jokaisen, niin työntekijän, työnantajan, yrittäjän ja meidän kaikkien on tultava puolitiehen vastaan, jotta Suomi nousee velkakurjuudesta takaisin menestyvien talousmaiden joukkoon.