Talouden tilanne kääntynyt jälleen heikompaan suuntaan: ”Suomen julkinen talous on tienhaarassa”

Eduskunta on tänään käsitellyt valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027. Perussuomalaisten valtiovarainministeri Riikka Purra painotti palautekeskustelun puheenvuorossaan sitä, miten Suomen julkinen talous on nyt tienhaarassa.

– Talouden tilanne on todella kääntynyt jälleen heikompaan suuntaan. Tulevien vuosien kasvu on aneemista, ja yleisen korkotason nousu nostaa velanhoitokustannuksiamme. Suomi kohtaa hitaan kasvun samalla, kun kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut entistä arvaamattomammaksi, kertoo valtiovarainministeri Riikka Purra.

Veronkorotukset mahdollisia

Purra ilmoittaa asettaneensa ministeriön asiantuntijaryhmän valmistelemaan lisäsopeutustoimia kevään kehysriihtä silmällä pitäen.

– Voi hyvin olla, että hallitus joutuu päättämään lisäsäästöistä jo ennen puoliväliriihtä. Emme voi jatkaa velkaantumista tätä tahtia. Työryhmä arvioi työssään uusien säästötoimien lisäksi myös uusia rakennetoimia ja verotuksen roolia julkisen talouden tasapainottamisessa. Politiikkaa tehdään ajassa, ja meidän on kyettävä katsomaan myös tulopuolta. On toki luultavaa, että veronkorotukset eivät ole kitukasvuisen kansantalouden parasta polttoainetta. Mutta menojen leikkaaminenkin tuntuu olevan ainakin osalle ylivoimaisen vaikea ajatus.

Sote lisää valtion kuluja

Niin kuin moneen kertaan on kuultu, hyvinvointialueiden alijäämät ovat kasvussa. Valtiontalouden kehyksissä pysyminen kuitenkin edellyttää lisäsäästöjä.

– Mahdolliset kompensaatiotoimet kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien osalta edellyttävät menojen leikkaamista muualta, mikäli valtiontalouden kehykset halutaan pitää ehjinä. Ja tämä hallitus haluaa, kertoo Purra.

– Valtionosuuksien leikkaus liittyen sote-siirtolaskelmaan ei vaikuta ensi vuonna, sillä vaikutus jaksotetaan vuosille 2025-2027. Tämäkin on ylimääräistä kulua valtiolle. Kehyksissä pysyminen on tärkeää, myös luottoluokittajien ja pääomamarkkinoiden silmissä. Emme palaa edellisen hallituksen toimintamalliin. Kehysmenettelyn merkitys korostuu korkean valtionvelan oloissa. Menoja on kerta kaikkiaan pakko saada hillittyä.

Ken ottaa taatakseen, ottaa maksaakseen

Valtionvelan kasvamisen ohella valtion takausvastuut ovat nousseet huolestuttavan korkealle, muistuttaa Purra.

– Ken ottaa taatakseen, ottaa maksaakseen. Valtio ei muodosta tässä poikkeusta. Riskit voivat realisoitua, ainakin osittain. Valiokunta on kiinnittänyt valtion kasvaviin takausvastuisiin huomiota – ja syystä. Niitä on jo melkein 70 miljardia euroa. Velkaa on jo yli 150 miljardia, pelkästään siis valtiolla. Kuntien ja hyvinvointialueiden velat tulevat tämän kaiken päälle. Olemme myös tätä menoa pian EU:n finanssipoliittisella tarkkailuluokalla.

Oppositio pelottelee turhaan

Suurimmalle osalle suomalaisista tulevaisuus näyttää kuitenkin ihan hyvältä.

– Budjetin lähetekeskustelun yhteydessä julkaisimme ensi vuoden osalta vaikutusarviot, jotka on tehty virkavastuulla. Niiden kertoma on hyvinkin maltillista ja täysin eri tasolla kuin opposition päivästä toiseen jatkuva pelottelu.

85 prosenttia suomalaisista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot pysyvät suurin piirtein samana tai nousevat. Suuria eli 10 prosentin tulonmenetyksiä kohdistuu noin kolmelle prosentille. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat ryhmiin, joilla on hyvät mahdollisuudet työllistyä ja nostaa omia tulojaan.

– Tuloerot eivät hallituksen toimien vuoksi kasva juuri ollenkaan. Tätä voidaan kutsua tehokkaaksi talouspolitiikaksi – saamme sopeutettua julkista taloutta oleellisesti, ilman merkittävää kasvua tuloeroissa. Työllisyysvaikutukset ovat tässä tietenkin keskeisiä, ja siksi rakenteellisten uudistusten merkitys on valtava. Ihmiset ovat pääosin rationaalisia ja reagoivat taloudellisiin kannustimiin.

Julkinen talous on tienhaarassa

Suomen julkinen talous on tienhaarassa, tiivistää Purra.

– Riskitietoisuus on onneksi lisääntynyt, ei vähiten korkotason vuoksi. Kasvaneet korkomenot ovat konkretiaa, ja se auttaa meitä poliitikkoja ymmärtämään, kuinka vakavassa paikassa olemme.

– Hyvinvointialueiden valtavat ja kasvavat alijäämät ovat keskeinen riskitekijä valtiontaloudelle ja kehyksissä pysymiselle. Joudumme miettimään tosissamme, miten alueiden ohjaus saadaan toimimaan ja miten valtion menoautomatiikkaa saadaan hillittyä. Alueilla tulee olla omakin vastuu taloudestaan.

– Rakenteelliset toimet auttavat myös. Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin vuoteen 2031 mennessä. Korkea työllisyys ei kuitenkaan riitä, jos työn arvonlisä on matala. Tarvitsemme korkean teknologian kasvua ja vientiä. Julkiset menot rahoitetaan viime kädessä yksityisellä arvonlisällä ja yrittämisellä. Työpaikat syntyvät kannattavan liiketoiminnan myötä, Purra sanoo.