

PS ARKISTO
Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kaksi vaalikautta – ”Suomella ei ole varaa siihen, että neljän vuoden jälkeen vaihdettaisiin taas velkavetoiseen kulutusjuhlaan”
Valtiovarainministeri Riikka Purra puhui taloustilanteesta ja hallituksen työmarkkinauudistuksista Suomen Yrittäjien tilaisuudessa.
Taloudellinen suhdanne on edelleen erittäin vaikea eikä anna lainkaan vetoapua. Julkisyhteisöjen, erityisesti velkaa kerryttävien sektoreiden syvä alijäämä, pitää velkasuhteen kasvussa lähitulevaisuudessa.
– Tilanne ei alijäämän suhteen tule merkittävästi parantumaan loppuvaalikaudella ilman lisätoimenpiteitä hallituksen toimesta, kertoi valtionvarainministeri Riikka Purra Suomen Yrittäjien tilaisuudessa.
”Talouden pommeja tuntuu tippuvan”
Julkisyhteisöjen alijäämän paisumista selittävät etenkin valtionlainojen korkomenojen voimakas kasvu ja hyvinvointialueiden rahoitus, joka nielee valtiolta merkittäviä summia.
– Tämän vuoden varsinaiseen budjettiin verrattuna ensi vuodelle 4 miljardia lisää, ja senkin jälkeen miljardi joka vuosi. Verotuksen myötä tarkentunut sotesiirtolaskelma aiheutti myös kunnissa kasvavia vaatimuksia.
– Talouden pommeja tuntuu tippuvan viime hallituksen päättämän soten myötä kerta toisensa jälkeen, ikään kuin hoidon ja hoivan ongelmissa ei olisi riittämiin, Purra sanoi.
Soteuudistuksesta raskas perintö
Ensi vuonna valtionlainojen korkomenot nousevat jo 3,2 miljardiin euroon, kun vastaava summa vuonna 2022 oli alle miljardi euroa.
– Maksamme nyt siis kovaa hintaa vuosikausien velkaantumisesta ja siitä, että edellinen hallitus velkarallillaan piti koossa hajanaisen hallituskokoonpanon.
– Erityisesti Marinin-Saarikon hallituksen soteuudistus on nykyiselle hallitukselle raskas perintö, sillä toteutetussa mallissa ei soten kustannusten kasvuvauhtiin odoteta merkittävää hidastumista. Poliittisesti on tietyllä tasolla ymmärrettävää, että yli kymmenen vuotta jatkuneelle soteväännölle haluttiin piste, mutta uudistus, joka ei käytännössä korjaa lainkaan soten keskeisiä ongelmia, kuten hoitoketjujen pirstaloitumista, ja tekee tyhjäksi toimivat ratkaisut esimerkiksi kuntayhtymätasolla, olisi pitänyt jättää tekemättä, Purra totesi.
Lisäsäästötoimenpiteitä tarvitaan
Hallitus on sitoutunut tällä vaalikaudella tasapainottamaan julkista taloutta yhteensä 6 miljardilla eurolla, josta 4 miljardia on suoria menoleikkauksia. Työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistuksilla hallitus pyrkii vahvistamaan julkistaloutta kahdella miljardilla eurolla.
Talouden heikentyneiden näkymien vuoksi 6 miljardia sopeutusta ei kuitenkaan näytä arvioiden mukaan riittävän siihen, että julkistalouden alijäämä on vuonna 2027 korkeintaan yhden prosentin bruttokansantuotteesta.
– Tämän vuoksi olen asettanut asiantuntijaryhmän valmistelemaan lisäsäästötoimenpiteitä kevään kehysriihtä ajatellen. Kyseisessä selvitystyössä kaikki julkista taloutta vahvistavat toimenpiteet ovat pöydällä, mukaan lukien verotukselliset ratkaisut. Mahdollisten veronkorotusten suhteen tullaan huomioimaan se, ettei kokonaisveroaste kiristy ja että veropolitiikalla ei negatiivisesti vaikuteta taloudelliseen toimeliaisuuteen, Purra kertoi.
Uutta talouskasvua sopeuttamisen rinnalle
Keskeistä pysyvässä julkistalouden tasapainottamisessa ja velka-asteen vakauttamisessa on se, että hallituksen valitsemalla kurinalaisella fiskaalipoliittisella linjalla jatketaan kaksi vaalikautta.
– Suomella ei ole varaa siihen, että neljän vuoden kunnianhimoisen reformijakson jälkeen vaihdettaisiin taas velkavetoiseen kulutusjuhlaan. Tässäkin asiassa Suomen täytyy kyetä ottamaan oppia Skandinaviasta, jossa vasemmistosta oikeistoon ymmärretään se, että kestävällä pohjalla oleva julkinen talous on edellytys kaikelle julkiselle toiminnalle.
– Suomessa tarvitaan aidosti uutta talouskasvua sopeuttamisen rinnalle, Purra painotti.
Rakenteelliset ongelmat ratkaistava
Pelkät menopuolen korjaukset eivät riitä, jos valtion tulokertymää ei saada suuremmaksi. Lähivuosille ennustettu prosentin talouskasvu ei riitä ylläpitämään hyvinvointiyhteiskunnan palveluita nykyisen tasoisina.
– Finanssikriisin jälkeinen Suomessa koettu aneeminen talouskasvu osoittaa sen, että kansantaloutemme kärsii vakavista rakenteellisista ongelmista.
– Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa rakenteellisia uudistuksia tehtiin etupainotteisesti jo 1990-luvulla tai 2000-luvun alussa. Suomessa näin ei tehty, minkä vuoksi hallitus joutuu neljän vuoden aikana tekemään sellaisen määrän uudistuksia, joihin normaalisti menisi useampi vaalikausi, Purra huomautti.
Työvoimapotentiaali paremmin käyttöön
Hallituksella on viime kevään vaaleissa saatu selkeä valtakirja toteuttaa uudistuksia.
– Hallitus sanoo kyllä kolmikantaiselle valmistelulle tietyissä rakenteellisissa uudistushankkeissa, mutta kolmikannalta on odotettava selkeää tulosvastuuta. Hallituksella on viime kädessä poliittinen vastuu ja legitimiteetti käyttää valtaansa myös sosiaaliturvaan ja työmarkkinoihin liittyvissä kysymyksissä.
– Tietyillä aloilla Suomessa vallitsevaan työvoimapulaan on esitetty vaihtoehdoksi pääasiassa maahanmuuttoa. Hallitus ei vastusta korkean osaamistason työntekijöiden muuttoa ulkomailta Suomeen, mutta vielä keskeisempää on mobilisoida koko Suomessa oleva työvoimapotentiaali paremmin yritysten käyttöön, Purra totesi.
Tavoitteena suhteellinen täystyöllisyys
Suomessa oli taloussuhdanteen taantumisesta huolimatta lokakuussa yli 100 000 työpaikkaa avoinna, mutta työttömät työnhakijat ja työpaikat eivät kohtaa optimaalisella tavalla, mikä näkyy työttömien työnhakijoiden määrän pysymisenä sitkeästi varsin korkealla tasolla.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on arvioinut, että työttömistä olevista jopa 50 000–100 000 on kannustinloukussa.
– Itse pidän kaikista keskeisimpänä työllisyyspolitiikan tavoitteena sitä, että Suomessa päästäisiin aidosti sellaiseen suhteelliseen täystyöllisyyteen, joka vallitsee muun muassa Tanskassa ja Alankomaissa, joissa työttömyysaste on alle 4 prosenttia.
– Suomessa on aidosti työvoiman vajaakäyttöä. Huolimatta siitä, että työllisyysasteemme on kohonnut tuntuvasti viime vuosina, on maassa yhä satojatuhansia ihmisiä, jotka eivät ole työmarkkinoiden piirissä tai joiden työvoimapanos ei ole täysin käytössä, Purra sanoi.
Työpaikkoja tarvitaan yksityissektorille
Alityöllistymisen ongelmana on se, että palkka ei usein ole riittävä elämisen kustannusten kattamiseen, jolloin henkilö joutuu turvautumaan tulonsiirtoihin palkan ohella.
– Eräät talousasiantuntijat ovat sanoneet, että nykyään ei voida olettaa enää sitä, että palkalla tulee toimeen esimerkiksi ilman asumistukea. Julkisen talouden kroonisen alijäämätilanteen takia ei kuitenkaan voida pitää toivottavana, että Suomessa yhä kasvava joukko työllisiä pysyvästi on tulonsiirtojen varassa, Purra sanoi.
Hallituksen työmarkkinauudistukset pyrkivätkin parantamaan yritysten mahdollisuuksia palkata työvoimaa enemmän kokopäivätöihin yksityissektorilla.
– Työvoiman vajaakäytöstä kertovien lukujen valossa vaihtoehto ei voi mitenkään olla se, että rakenteet jäädytetään yhteiskunnassa, mikä oli edellisen hallituksen politiikkana. Hallitus on vahvan työmarkkinadialogin puolella ja pyrkii siihen, että rakenteellisten uudistusten läpiviemiseen saataisiin taakse mahdollisimman laaja tuki.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- korkomenot valtionlainat rakenteelliset uudistukset sopeutustoimet julkisyhteisöt yksityinen sektori tulonsiirrot Kannustinloukut Annika Saarikko Julkinen talous Riikka Purra Alijäämä Sanna Marin Suomen Yrittäjät soteuudistus Talouskasvu Velkaantuminen hallitus työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus haluaa kääntää Suomen velkaantumiskehityksen – Vähämäki: ”Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous”

Talouden tilanne kääntynyt jälleen heikompaan suuntaan: ”Suomen julkinen talous on tienhaarassa”

Hallitus esittää vähimmäisveroa suurille konserneille: ”Näin suuria veropolitiikan harmonisointeja ei ole tehty juuri ikinä”

Mäkelä: SAK käyttää omia jäseniään välikappaleena hyväpalkkaisten ay-pomojen sekä vasemmistopuolueiden vallan pönkittämiseen

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Teeskentelyn ja itsepetoksen aika on ohi – ylimitoitettu sosiaalivaltion malli on tulossa tiensä päähän

Hallitus siivoaa sosiaalidemokraattien ja keskustan sotkuja – ”Suomalaisen hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää säästöjä ja sopeuttamista”

Valtiovarainministeri Purra: Oppositio jatkaa rajattomien resurssien väärillä profetioilla

Hallitus esittää osakesäästötilin talletusrajan korottamista – parantaa piensijoittajien asemaa ja luo kannustimia säästämiseen

Ministeri Purran terveiset Brysselistä: Suomi on tarkkailuluokalla – sopeutustoimia on tehtävä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Pieni- ja keskituloisille tulossa merkittävät veronalennukset, ostovoima paranee – Purra: ”Tällaisia veronalennuksia ei ole nähty vähään aikaan”
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.