Valtiovarainministeri Riikka Purra: Teeskentelyn ja itsepetoksen aika on ohi – ylimitoitettu sosiaalivaltion malli on tulossa tiensä päähän

Petteri Orpon hallitus on antanut eduskunnalle ensimmäisen talousarvioehdotuksensa. Lähtökohta talousarvion valmistelussa on ollut erittäin haastava. Suomi on vajonnut taantumaan. Valtio on elänyt yli varojensa finanssikriisistä lähtien, siis jo vuodesta 2008 lähtien.

Budjetin esitellyt valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että ylimitoitettu sosiaalivaltion malli on tulossa tiensä päähän, koska meillä ei yksinkertaisesti ole varaa ylläpitää sitä.

– Teeskentelyn ja itsepetoksen aika on ohi. Hyvinvointivaltion idea on perustunut siihen, että olemme voineet ylläpitää laajaa sosiaalivaltiotamme korkean jalostusarvon viennin varassa. Huippuvuosien menestys sai meidät tottumaan liian anteliaaseen valtioon. Rakennemuutos eri toimialoilla on kuitenkin tuonut uuden realismin valtiontalouteen, Purra sanoo.

Nyt tehdään toisin

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei voi selvitä niistä haasteista, joita hallitukselle on sysätty, ilman selvää muutosta. Purra tähdentää, että on toisintekemisen aika – menot pannaan tulojen mukaan ja suu säkkiä myöten.

– Suomi voi päästä nousukiitoon vain palauttamalla realismin talouspolitiikkaan. Lainaraha maksaa jatkossa paljon, ja velkaa on jo pelkästään valtiolla yli 150 miljardia.

– Päättäväisiin toimiin on ryhdyttävä siksikin, että taloudellisten haasteiden ohella jokainen lukutaitoinen näkee, että rikollisuus ja turvattomuus julkisissa tiloissa ja kaduilla on lisääntynyt. Mielenterveysongelmat paisuvat, osaaminen heikkenee, polarisaatio kasvaa – ja samaan aikaan tuntuu, että monet perusasiat muuttuvat yhä hankalammiksi. Herää kysymys, mitä tälle maalle tapahtuu? Hallitus tunnistaa nämä haasteet ja ryhtyy kaikilla osa-alueilla parhaansa mukaan päättäväisiin toimiin, kertoo Purra.

Hallitus ei nosta kokonaisveroastetta

Hallituksen budjettiesitys on raskaasti alijäämäinen. Arvio tulevan vuoden alijäämäksi on yli 11,5 miljardia euroa. Vielä elokuussa budjettiehdotus oli 1,4 miljardia euroa positiivisempi. Muutos johtuu pääosin heikentyneestä verotuloennusteesta. Tämä alleviivaa sitä, että menorakenteemme on kestämätön suhteessa tulopohjaamme.

– Toisaalta kokonaisveroasteemme on maailman korkeimpia, ja etenkin tuloverotus on äärimmäisen progressiivista ja kireää. Verotuksen korkean tason vuoksi hallitus ei nosta kokonaisveroastetta omilla toimillaan.

– Menotason ollessa pidemmän päälle kestämätön joudumme tekemään suoria sopeutustoimia. Ensi vuonna hallitus esittää yli 700 miljoonan euron suoria säästötoimia. Melkein 90 miljardin euron talousarviossa tämä määrä sopeutusta ei todellakaan ole ylimitoitettua, sanoo Purra.

Kehysmenettely pitää poliitikot kurissa

Hallituksella onkin suorastaan velvollisuus palata noudattamaan ankaraa ja kurinalaista budjettipolitiikkaa.

– Palaamme tiukkaan kehysmenettelyyn, josta edellinen hallitus lipsui ja luopui. Kehysmenettely pitää meidät poliitikot kurissa ja tarjoaa kuluttajansuojaa äänestäjälle ja veronmaksajalle. Meillä ei ole enää varaa kalliiseen intressiryhmätalouspolitiikkaan.

Myös ripeästi nousevat korkomenot näkyvät valtion menoissa.

– Muutamia vuosia sitten keskuspankit painoivat yleisen korkotason nollaan tai sen alle. Myös pitkät valtionlainojen korot painuivat nollaan rahapolitiikan tuolloisen virityksen vuoksi. Jotkut meistä tässäkin salissa erehtyivät luulemaan, että tätä autuutta jatkuu ikuisesti. Rahaa oli fläppitaululla – vaan ei ole enää, tiivistää valtiovarainministeri.

On keskityttävä valtion ydintehtäviin

Kun menoja priorisoidaan, joudutaan miettimään valtion ydintehtäviä. Niihin kuuluvat erityisesti sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, terveydenhuolto ja koulutus. Myös turvaverkkoja tarvitaan. Toisaalta perheillä ja yksilöilläkin on vastuunsa. Kansalaisen keinona ottaa elämää omiin käsiinsä korostaa hallitus työtä ja työllisyyttä. Se tarjoaa kannustimia tehdä työtä, yrittää ja menestyä. Kysymys on myös arvoista, kertoo Purra.

– Valtion tehtävänä on toimia mahdollistajana ja sosiaalisena turvaverkkona sellaisten riskien varalle, joilta yksilö ei voi suojautua. Siksikin valtiovarainministeriön menokartoitusprosessissa on jatkossa tarpeellista arvioida juuri sitä, mitkä tehtävät kuuluvat valtiolle ja siis veronmaksajan kustannettavaksi. Arvovalinnat kuuluvat meille poliitikoille.

Suomi takaisin parhaaseen luottoluokitukseen

Hallituksen pitkän tähtäimen tavoitteena on paluu parhaaseen luottoluokitukseen, päästä sitä kautta alhaisempaan valtionvelan korkotasoon ja samalla myös vakauttaa velkasuhde kestävälle tasolle, EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimalle tasolle.

– Emme tahdo olla EU:n talouspoliittinen tarkkailuluokkalainen, varsinkaan kun korostamme niin kovin valtioiden välttämättömyyttä huolehtia omasta kestävästä talouspolitiikastaan, sanoo Purra.

Palkansaajien verotus kevenee

Palkansaajien verotus kevenee ensi vuonna lähes 400 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon työttömyysvakuutusmaksun alennus. Hallitus huomioi veroratkaisuissaan myös sen, että Suomi tarvitsee lisää korkean osaamisen työpaikkoja ja tekijöitä.

Liikennepoliittisesti merkittävä valinta on neljännesmiljardin satsaus tiestön korjausvelkaan. Ensi kesänä Suomen teillä tuoksuu asfaltti.

Sisäinen turvallisuus etusijalle

Hallitus suuntaa voimavaroja sisäiseen turvallisuuteen ja erityisesti nuoriso- ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Poliisin määrärahat kasvavat yli 8 prosenttia. Vastaavasti maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään hallitusohjelman mukaisesti, ja kriminaalipolitiikassa edetään samoin.

– Tämä maa ja sen kansa ansaitsee kaiken hyvän, myös lastemme ja lastemme lasten hyvän tulevaisuuden. Huolista huolimatta Suomi selviää, ja päättäväisin toimin, nöyrin sydämin, rohkein mielin pääsemme eteenpäin, uskoo valtiovarainministeri Purra.