Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää hallituksen vuoden 2024 talousarvioesitystä välttämättömänä hyvinvointivaltion säilyttämisen kannalta. Koskela muistuttaa, että hyvinvointivaltion palveluita ei voida tulevaisuudessa turvata, ellei velkaantumiskehitystä saada käännettyä ja julkista taloutta tasapainotettua.

– Jos Suomessa jatkettaisiin edellisen hallituksen politiikalla, olisi velkasuhteemme jo vuonna 2040 ainakin yhtä korkea kuin Kreikassa ja Italiassa ennen eurokriisiä, Jari Koskela huomauttaa.

– Tämän hallituksen politiikalla velkasuhde saadaan vakautettua, ja jos kurinalaista talouspolitiikkaa jatketaan myös seuraavalla hallituskaudella, kääntyy velkasuhde viimein laskuun. Toivoisin, että tämä tilannekuva ja siitä syntyvä tavoite jaettaisiin laajemmallakin parlamentaarisella enemmistöllä.

Hallitus pohjoismaisella linjalla

Tulevan vuoden yli 11 miljardin alijäämä ei Koskelan mukaan kerro koko totuutta. Hän muistuttaa, että valtiovarainministeriön taloudellisen tilannekatsauksen mukaan alijäämät kyllä saadaan pienennettyä ja velkaantumista vähennettyä, kunhan hallitusohjelma toteutetaan kokonaisuudessaan ja aikataulussa.

– Neljän puolueen kompromissina syntyneet talousarvioesitys ja hallitusohjelma sisältävät monia kipeitäkin päätöksiä, mutta suuressa kuvassa ne ovat melko maltillisia ja noudattelevat pohjoismaalaista linjaa. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion säilyttäminen edellyttää myös pohjoismaista työllisyysastetta. Siihen tämä hallitus politiikallaan tähtää, Koskela korostaa.

Työpaikkoja yksityiselle sektorille

Vuonna 2024 voimaan tulevilla sosiaaliturvan ja verotuksen muutoksilla tavoitellaan keskipitkällä aikavälillä 60 000–65 000 uutta työllistä. Koskelan mukaan julkisen talouden kannalta oleellista on, että työpaikat syntyvät yksityiselle sektorille.

Sanna Marinin hallituksen aikana suuri osa työllisyysasteen kasvusta selittyi julkisen puolen työpaikoilla, mikä ei ole julkisen talouden kannalta vielä riittävää.

– Ei näitä uudistuksia ja leikkauksia tehdä kenenkään kiusaksi, vaan siksi että saamme luotua uutta kasvua, työpaikkoja ja elinvoimaa. Elinvoimainen yrityskenttä on hyvinvointivaltion perusta samalla tapaa kuin hyvinvoiva työntekijä on jokaisen yrityksen kivijalka, Koskela toteaa.

SUOMEN UUTISET