Julkista taloutta pakko korjata, että hyvinvointijärjestelmä säilyy – Purra: ”Velkalaivaa käännetään hitaasti, mutta suunta on nyt oikea”

Valtiovarainministeri Riikka Purra korosti eilen Ylen A-studiossa, että julkisen talouden korjaaminen on välttämätöntä tulevaisuutta ja hyvinvointijärjestelmän kestävyyttä ajatellen. Valtion velkaantumisen pysäyttäminen kuitenkin vie useita vuosia aikaa, johtuen etenkin kasvavista sotemenoista. Myös edellisinä vuosina otettu velka rasittaa valtion taloutta. Ensi vuonna valtion budjetista pelkkiin velan korkomenoihin kuluu 3,2 miljardia euroa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra korosti Ylen A-studiossa, että julkisen talouden tila on vakava, koska valtion velkaantuminen on jatkunut niin pitkään. Tilanteen oikaisemiseen ei riitä yksi vuosi tai edes yksi vaalikausi.

Tämä näkyy myös valtiovarainministeriön ehdotuksessa ensi vuoden budjetiksi, jonka loppusumma on 87,2 miljardia euroa tulojen ollessa 77 miljardia, eli alijäämä on 10,1 miljardia. Alijäämä katetaan velalla.

– Velkalaivaa käännetään hyvin hitaasti. Summat, jotka tässä erityisesti näkyvät taustalla, niistä yksi on hyvinvointialueiden rahoitus eli sotemenot. Pelkästään inflaation aikaan, kun näihin tehdään indeksilisäyksiä, niin nämä menot ovat merkittävästi kasvaneet. Sinne ei olla tekemässä säästöjä, vaan päinvastoin menot merkittävästi kasvavat, Purra sanoo.

Edellinen hallitus jätti perinnöksi valtavat velat

Soten menoja kasvattavat erityisesti vanhenemisesta aiheutuvat ikäsidonnaiset menot.

Toinen suuri osa ensi vuoden budjetin alijäämää on valtionvelan korot. Purra toteaa, että tällä kaudella ja tulevina vuosina valtion lainan korkomenot ovat jopa kolminkertaiset verrattuna viime kauteen.

Ensi vuonna pelkkiin valtionvelan korkomenoihin kuluu 3,2 miljardia euroa. Kyse on siis pelkästään velanoton hinnasta, sillä korkoihin hupenevalla 3,2 miljardilla ei saada vastineeksi palveluita kansalaisille.

Edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd) hallitus jätti perinnöksi seuraajalleen valtavat velat, joiden vaikutus tuntuu ja näkyy.

Purra korostaa, että perussuomalaiset on hallituksessa sitoutunut siihen, että velkaantuminen saadaan oikealle uralle kahdessa vaalikaudessa.

– Hallituksen suunta on nyt oikea. Koko ajan tehdään toimia. Me leikkaamme laajasti menoja, sopeutamme, teemme rakenteellisia toimia, joilla on työllisyysvaikutuksia ja teemme investointeja joiden toivotaan lisäävän kestävää kasvua. Tämä on kokonaisuus, jota on jatkettava seuraavallakin hallituskaudella, jotta velkalaivaa saadaan oikaistua.

Säästöjä laajasti eri sektoreille

Suorien sopeutuksien osuus hallituskaudella on neljä miljardia. Purra korostaa, että säästöjä tehdään laajasti eri sektoreille, kuten hallintoon, indeksijäädytyksillä, indeksikorotusten pienillä laskuilla sekä erilaisiin tukiin.

Perussuomalaiset leikkaisi ensisijaisesti menoista, jotka ovat toissijaisia suomalaisille. Purra kuitenkin muistuttaa, että hallitusohjelma on neljän puolueen kompromissi.

Kuitenkin myös maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja maahanmuuton menoja leikataan selvästi verrattuna siihen, mitä edellinen Marinin hallitus teki. Purra kuvaa maahanmuuttopolitiikan tulevia kiristyksiä paradigman muutokseksi.

– Voidaan katsoa esimerkiksi kehitysapuun hallituskauden aikana tehtävää miljardin leikkausta, Purra sanoo.

Kokonaisveroaste ei nouse

Sopeutustoimien ja investointien lisäksi hallitus pyrkii eri keinoilla tekemään työnteosta entistä kannattavampaa. Purra korostaa, että kyseessä on ollut jo vuosien ajan merkittävä ongelma.

– Erityisesti alemmilla palkkatasoilla, kotona olemisesta saattaa saada saman verran kuin töissä. Tämä hallitus pyrkii, myös sosiaaliturvauudistusten kautta, siihen, että jatkossa työn teko olisi kannattavaa. Meidän täytyy pyrkiä siihen, että ihmiset työllistyvät ja tulevat palkallaan toimeen. Sehän on myös itsenäisen kansalaisen merkki, vaikka emme toki kuvittele, että se on mahdollista kaikkien kohdalla.

Suomessa on jyrkkä veroprogressio. Jotta työn tekeminen olisi kannattavaa, hallitus ei aio toimillaan nostaa kokonaisveroastetta.

Purra korostaa, että talouden korjaaminen on välttämätöntä nimenomaan tulevaisuutta ajatellen.

– Jotta voisimme tulevaisuudessa huolehtia hyvinvointijärjestelmästämme. Nyt meillä on alijäämää ja krooninen epäsuhta maksajien ja saajien välillä. Tällä tavalla me emme voi enää jatkaa.