Valtiovarainministeriön budjettiehdotus julki: Työn ja liikkumisen verotus kevenee, kehitysapuun leikkauksia, merkittäviä panostuksia turvallisuuteen ja hyvinvointiin

Valtiontalouden vaikea tilanne on antanut erityispiirteensä valtiovarainministeriön tuoreeseen budjettiehdotukseen. Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli tänään pääkohtia valtiovarainministeriön ehdotuksesta, jossa alijäämä vielä pysyy, mutta talouden ryhtiliike alkaa heti.

Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli tänään iltapäivällä valtiovarainministeriön ehdotusta valtion vuoden 2024 budjetiksi. Purra avasi hallituskauden ensimmäisen budjettiehdotuksen pääkohtia ja muistutti tiedotustilaisuudessa, että talouspolitiikan yleisasetelma on sangen vaativa, sillä väestö vanhenee, työn määrä ei kasva ja tuottavuus on kasvanut hyvin hitaasti.

Hallitusohjelman tavoitteena on julkisen talouden ryhtiliike, eli hallitus pyrkii vahvistamaan taloutta useilla eri toimenpiteillä ja taittamaan julkisen velkasuhteen kasvun.

– Julkisen talouden tervehdyttäminen alkaa heti ensi vuoden alusta, jolloin menotasoa alennetaan asteittain vuosi vuodelta vaalikauden aikana. Osa päätöksistä on kipeitä, mutta suunnan kääntäminen ja ryhtiliikkeen tekeminen on täysin välttämätöntä, Purra sanoo.

Alijäämät pysyvät mutta suunta on oikea

Julkista taloutta ei voida pelastaa yhdellä hallituskaudella, ja niinpä alijäämät jatkuvat suurina vielä tulevina vuosina. Tämä näkyy myös budjettiehdotuksessa, jonka loppusumma on 87,2 miljardia euroa tulojen ollessa 77 miljardia, eli alijäämä on 10,1 miljardia.

Käänne kohti tasapainoisempaa valtiontaloutta on kuitenkin tapahtumassa, sillä vuodelle 2024 ehdotettavat määrärahat ovat 1,1 miljardia euroa pienemmät kuin kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa.

– Uutta velkaa joudutaan edelleen ottamaan. Suhteessa viime kevään arvioon suunta on kuitenkin oikea. Tämänhetkisen arvion mukaan velanhoitomenot jäävät vuosittain 0,2-0,3 miljardia euroa aiemmin ennakoitua pienemmiksi. Tämä johtuu siitä, että tällä kehyskaudella velanottotarve jää ennakoitua pienemmäksi muun muassa hallitusohjelman säästötoimien myötä, Purra sanoo.

Oman haasteensa kokonaisuuteen tuo väestön ikääntyminen, mikä nostaa julkisten palveluiden tarvetta kasvattaen menopaineita. Hallitusohjelmaan kirjattujen sopeutusten avulla menopaineet saadaan kuitenkin pidettyä hallinnassa.

Julkisen talouden ryhtiliikkeen vaikeusastetta nostaa lisäksi valtionvelan korkomenojen hurja nousu. Viime vuosiin saakka jatkunut nollakorkojen aika päättyi energian kallistumiseen ja inflaatioon, joiden seurauksena markkinakorot nousivat lyhyessä ajassa miinustasolta 2-3 prosentin tasolle.

– Pitkään jatkunut matalien korkojen aika piti korkokulut alhaalla. Nyt näin ei enää ole, joten näkymä on ruma. Ilmaista rahaa ei siis ole, vaikka joiltain politiikan suunnilta viime kaudellakin sellaista on esitetty.

Suorat sopeutukset neljä miljardia

Suorien sopeutuksien osuus hallituskaudella on neljä miljardia, mitä ollaan Purran mukaan toteuttamassa etupainotteisesti. Purra kertoo joitakin poimintoja säästöistä.

– Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja alennetaan asteittain ja säästö nousee yli 280 miljoonaan euroon vuonna 2027, jolloin määräraha on noin 600 miljoonaa euroa. Maahanmuuton ja vastaanoton kokonaisuuden toimet vähentävät vastaanoton menojen määrärahatarvetta. Suomi kuitenkin jatkaa täysimääräisesti Ukrainasta sotaa paenneiden auttamista ja jatkaa heidän suojeluaan.

Purran mukaan kokonaisuutena maahanmuuton ja vastaanoton kokonaisuuden toimet vähentävät vastaanoton menojen määrärahatarvetta.

Valtionhallinnon tuottavuusohjelmalla tavoitellaan 243 miljoonan säästöä vuoden 2027 tasolla. Lisäksi työllistymiseen kannustetaan tekemällä muutoksia muun muassa työttömyysturvaan ja asumiseen.

Lisää poliiseja ja turvaa

Säästöjen ohella hallitus tekee kuitenkin myös merkittäviä panostuksia kansalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin.

– Poliisien resursseja lisätään portaittain, ja hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on 8 000 poliisia vaalikauden loppuun mennessä. Tämä on merkittävää, koska sisäisessä turvallisuudessa on uusia, pahenevia haasteita, Purra sanoo.

Vastaavasti oikeudenhoidon resursseja vahvistetaan 25 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 lukien. Valtiovarainministeri lupaa lisää rahaa myös Puolustusvoimille.

– Puolustusvoimien toimintamenoihin tehdään 50 miljoonan euron tasokorotus.

Panostuksia opetukseen ja perheille

Hallitusohjelman merkittävänä painopisteenä on edelleen Ukraina. Tukeen Ukrainalle osoitetaan 58 miljoonaa euroa vuosittain, Purra sanoo.

Hän lupaa myös panostuksia opetukseen, perheille ja liikuntaan.

– Perusopetusta ollaan vahvistamassa, ja panostus nousee asteittain 200 miljoonaan euroon. Sillä tavoitellaan oppimistulosten kääntämistä jälleen oikeaan suuntaan, jotta peruskoulusta valmistuvat lapset kykenevät paremmin siirtymään toiselle asteelle.

– Lapsiperheiden asemaa vahvistetaan perhepaketilla, jossa on lapsilisäkorotuksia alle 3-vuotiaille. Myös yksinhuoltajakorotus sekä isolapsisten perheiden korotukset ovat tulossa.

Kokonaisveroaste ei nouse

Hallitus tavoittelee veropolitiikallaan ostovoiman kohentumista, työn ja yrittämisen vahvistumista sekä pyrkii vahvistamaan kotimaista omistajuutta ja talouskasvun edellytyksiä.

Purra sanoo, että ohjelmassa on sekä kiristäviä että keventäviä toimia. Hallitus ei kuitenkaan ole päätösperusteisesti kiristämässä kokonaisveroastetta.

Yritysverotus pidetään kilpailukykyisellä tasolla, osinkoverotus ja yrittäjävähennys säilyvät muuttumattomina eikä pääomatuloa tai piensijoittajan verotusta kiristetä missään omaisuuslajissa.

Valtiovarainministeri Purra lupaa kevennyksiä työn verotukseen.

– Työn verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä sadalla miljoonalla eurolla ensi vuoden alusta, painottaen pieni- ja keskituloisia. Kaikkiaan työtulovähennystä kasvatetaan hallituskauden aikana 500 miljoonalla eurolla. Mukana on työtulovähennyksen lapsikorotus, joka on tulossa voimaan vuoden 2025 alussa.

– Polttoainevero alenee ensi vuonna merkittävästi, eli 156 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti tällä kompensoidaan jakeluvelvoitteen noususta seuraavaa hinnannousua.

Lisäksi esimerkiksi alkoholiverotuksessa on tiedossa molempiin suuntiin meneviä muutoksia. Oluen verotusta hieman kevennetään. Vastaavasti viinin ja väkevien alkoholijuomien veroa sen sijaan kiristetään. Nikotiinipussit säädetään veronalaisiksi tuotteiksi. Myös tupakkaveroa ollaan kiristämässä.