

LEHTIKUVA
Valtiovarainministeriön budjettiehdotus julki: Työn ja liikkumisen verotus kevenee, kehitysapuun leikkauksia, merkittäviä panostuksia turvallisuuteen ja hyvinvointiin
Valtiontalouden vaikea tilanne on antanut erityispiirteensä valtiovarainministeriön tuoreeseen budjettiehdotukseen. Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli tänään pääkohtia valtiovarainministeriön ehdotuksesta, jossa alijäämä vielä pysyy, mutta talouden ryhtiliike alkaa heti.
Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli tänään iltapäivällä valtiovarainministeriön ehdotusta valtion vuoden 2024 budjetiksi. Purra avasi hallituskauden ensimmäisen budjettiehdotuksen pääkohtia ja muistutti tiedotustilaisuudessa, että talouspolitiikan yleisasetelma on sangen vaativa, sillä väestö vanhenee, työn määrä ei kasva ja tuottavuus on kasvanut hyvin hitaasti.
Hallitusohjelman tavoitteena on julkisen talouden ryhtiliike, eli hallitus pyrkii vahvistamaan taloutta useilla eri toimenpiteillä ja taittamaan julkisen velkasuhteen kasvun.
– Julkisen talouden tervehdyttäminen alkaa heti ensi vuoden alusta, jolloin menotasoa alennetaan asteittain vuosi vuodelta vaalikauden aikana. Osa päätöksistä on kipeitä, mutta suunnan kääntäminen ja ryhtiliikkeen tekeminen on täysin välttämätöntä, Purra sanoo.
Alijäämät pysyvät mutta suunta on oikea
Julkista taloutta ei voida pelastaa yhdellä hallituskaudella, ja niinpä alijäämät jatkuvat suurina vielä tulevina vuosina. Tämä näkyy myös budjettiehdotuksessa, jonka loppusumma on 87,2 miljardia euroa tulojen ollessa 77 miljardia, eli alijäämä on 10,1 miljardia.
Käänne kohti tasapainoisempaa valtiontaloutta on kuitenkin tapahtumassa, sillä vuodelle 2024 ehdotettavat määrärahat ovat 1,1 miljardia euroa pienemmät kuin kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa.
– Uutta velkaa joudutaan edelleen ottamaan. Suhteessa viime kevään arvioon suunta on kuitenkin oikea. Tämänhetkisen arvion mukaan velanhoitomenot jäävät vuosittain 0,2-0,3 miljardia euroa aiemmin ennakoitua pienemmiksi. Tämä johtuu siitä, että tällä kehyskaudella velanottotarve jää ennakoitua pienemmäksi muun muassa hallitusohjelman säästötoimien myötä, Purra sanoo.
Oman haasteensa kokonaisuuteen tuo väestön ikääntyminen, mikä nostaa julkisten palveluiden tarvetta kasvattaen menopaineita. Hallitusohjelmaan kirjattujen sopeutusten avulla menopaineet saadaan kuitenkin pidettyä hallinnassa.
Julkisen talouden ryhtiliikkeen vaikeusastetta nostaa lisäksi valtionvelan korkomenojen hurja nousu. Viime vuosiin saakka jatkunut nollakorkojen aika päättyi energian kallistumiseen ja inflaatioon, joiden seurauksena markkinakorot nousivat lyhyessä ajassa miinustasolta 2-3 prosentin tasolle.
– Pitkään jatkunut matalien korkojen aika piti korkokulut alhaalla. Nyt näin ei enää ole, joten näkymä on ruma. Ilmaista rahaa ei siis ole, vaikka joiltain politiikan suunnilta viime kaudellakin sellaista on esitetty.
Suorat sopeutukset neljä miljardia
Suorien sopeutuksien osuus hallituskaudella on neljä miljardia, mitä ollaan Purran mukaan toteuttamassa etupainotteisesti. Purra kertoo joitakin poimintoja säästöistä.
– Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja alennetaan asteittain ja säästö nousee yli 280 miljoonaan euroon vuonna 2027, jolloin määräraha on noin 600 miljoonaa euroa. Maahanmuuton ja vastaanoton kokonaisuuden toimet vähentävät vastaanoton menojen määrärahatarvetta. Suomi kuitenkin jatkaa täysimääräisesti Ukrainasta sotaa paenneiden auttamista ja jatkaa heidän suojeluaan.
Purran mukaan kokonaisuutena maahanmuuton ja vastaanoton kokonaisuuden toimet vähentävät vastaanoton menojen määrärahatarvetta.
Valtionhallinnon tuottavuusohjelmalla tavoitellaan 243 miljoonan säästöä vuoden 2027 tasolla. Lisäksi työllistymiseen kannustetaan tekemällä muutoksia muun muassa työttömyysturvaan ja asumiseen.
Lisää poliiseja ja turvaa
Säästöjen ohella hallitus tekee kuitenkin myös merkittäviä panostuksia kansalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin.
– Poliisien resursseja lisätään portaittain, ja hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on 8 000 poliisia vaalikauden loppuun mennessä. Tämä on merkittävää, koska sisäisessä turvallisuudessa on uusia, pahenevia haasteita, Purra sanoo.
Vastaavasti oikeudenhoidon resursseja vahvistetaan 25 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 lukien. Valtiovarainministeri lupaa lisää rahaa myös Puolustusvoimille.
– Puolustusvoimien toimintamenoihin tehdään 50 miljoonan euron tasokorotus.
Panostuksia opetukseen ja perheille
Hallitusohjelman merkittävänä painopisteenä on edelleen Ukraina. Tukeen Ukrainalle osoitetaan 58 miljoonaa euroa vuosittain, Purra sanoo.
Hän lupaa myös panostuksia opetukseen, perheille ja liikuntaan.
– Perusopetusta ollaan vahvistamassa, ja panostus nousee asteittain 200 miljoonaan euroon. Sillä tavoitellaan oppimistulosten kääntämistä jälleen oikeaan suuntaan, jotta peruskoulusta valmistuvat lapset kykenevät paremmin siirtymään toiselle asteelle.
– Lapsiperheiden asemaa vahvistetaan perhepaketilla, jossa on lapsilisäkorotuksia alle 3-vuotiaille. Myös yksinhuoltajakorotus sekä isolapsisten perheiden korotukset ovat tulossa.
Kokonaisveroaste ei nouse
Hallitus tavoittelee veropolitiikallaan ostovoiman kohentumista, työn ja yrittämisen vahvistumista sekä pyrkii vahvistamaan kotimaista omistajuutta ja talouskasvun edellytyksiä.
Purra sanoo, että ohjelmassa on sekä kiristäviä että keventäviä toimia. Hallitus ei kuitenkaan ole päätösperusteisesti kiristämässä kokonaisveroastetta.
Yritysverotus pidetään kilpailukykyisellä tasolla, osinkoverotus ja yrittäjävähennys säilyvät muuttumattomina eikä pääomatuloa tai piensijoittajan verotusta kiristetä missään omaisuuslajissa.
Valtiovarainministeri Purra lupaa kevennyksiä työn verotukseen.
– Työn verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä sadalla miljoonalla eurolla ensi vuoden alusta, painottaen pieni- ja keskituloisia. Kaikkiaan työtulovähennystä kasvatetaan hallituskauden aikana 500 miljoonalla eurolla. Mukana on työtulovähennyksen lapsikorotus, joka on tulossa voimaan vuoden 2025 alussa.
– Polttoainevero alenee ensi vuonna merkittävästi, eli 156 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti tällä kompensoidaan jakeluvelvoitteen noususta seuraavaa hinnannousua.
Lisäksi esimerkiksi alkoholiverotuksessa on tiedossa molempiin suuntiin meneviä muutoksia. Oluen verotusta hieman kevennetään. Vastaavasti viinin ja väkevien alkoholijuomien veroa sen sijaan kiristetään. Nikotiinipussit säädetään veronalaisiksi tuotteiksi. Myös tupakkaveroa ollaan kiristämässä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- liikkumisen verotus talouden ryhtiliike korkomenot väestön ikääntyminen budjettiehdotus kokonaisveroaste sopeutustoimet perheet valtiontalous työn verotus hyvinvointi Julkinen talous Riikka Purra Alijäämä Turvallisuus Velanotto Opetus kehitysapu maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Riikka Purran linjapuhe perussuomalaisten puoluekokouksessa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokous Kokkolassa – lue puheenjohtaja Riikka Purran puhe

Purra: Hallitus tavoittelee työtä ja työpaikkoja – vasemmisto-oppositio tavoittelee tuensaajia ja verorahoitteisia oikeuksia

Purra: Yksi vaalikausi ei riitä valtiontalouden tasapainottamiseen – Mäkelä muistuttaa, että jostain on silti aloitettava: ”Suunta on nyt enemmän oikea kuin väärä”

Marinin hallitus jätti seuraajalleen perinnöksi valtavat velat – valtion budjetista ensi vuonna 3,2 miljardia pelkästään velan korkomenoihin

Julkista taloutta pakko korjata, että hyvinvointijärjestelmä säilyy – Purra: ”Velkalaivaa käännetään hitaasti, mutta suunta on nyt oikea”

Hallitukselta tiedonanto yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi – Purra: ”Kaikki väestöryhmät osallistuvat siihen, että kaikilla on tässä maassa turvallista ja hyvä olla”

Jimmie Åkesson vie ruotsidemokraatteja jo seuraaviin vaaleihin: ”Rikkinäistä valtiota ei korjata roudarinteipillä”

Strandman: Hallitusohjelma edistää yrittäjyyttä ja työllisyyttä
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Riihimäen vankilan paistinpannukohu on vain pieni osa ongelmaa – Purra: Kohta eduskunnassa halutaan muslimiystävällistä lainsäädäntöä – ”Kyse on islamisaatiosta”
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.

Örebron kouluampumisessa ainakin 10 kuollutta – ampujalla ei rikostaustaa
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.