Hallitusohjelman kirjattuna tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta, jonka osana ovat kuuden miljardin euron sopeutustoimet vaalikauden aikana. Valtiovarainministeri Riikka Purra ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kuitenkin muistuttavat kansalle haasteen valtavista mittasuhteista: edes kuuden miljardin sopeutus ei vielä saa velkaantumista täysin pysähtymään. – Epätäydellisessä maailmassa jostain on kuitenkin aloitettava, Mäkelä sanoo.

Perussuomalaiset on sitoutunut hallitusohjelman mukaisiin julkisen talouden sopeutustoimiin. Valtiovarainministeri Riikka Purra esittää, että nykyiseen tilanteeseen on osin päädytty sosialistisen talousajattelun seurauksena.

– Suomessa usein valtio tulee apuun kaikkeen. Voimme vain pyytää uusia oikeuksia ja tehtäviä, ja ne ikään kuin vain tulevat jostain. Itse kyseenalaistan tätä lähtökohtaa. Toivoisin esimerkiksi, että kouluissa nuorille ihmisille opetettaisiin selvemmin julkisen talouden kokonaisuutta. Mietittäisiin, mistä rahaa tulee, eli työn tekemisestä, yrittämisestä ja vientituloista, fiskaalikonservatiiviksi tunnustautuva Purra sanoo.

Valtiovarainministeri Purra kannattaa ajattelua, jossa tulot ja menot ovat paremmin tasapainossa kuin nyt.

– Fiskaalikonservatiivisessa ajattelussa nähdään, että valtion pitää pyrkiä hoitamaan perustehtäväänsä paremmin kuin nyt. Tällä hetkellä esimerkiksi terveydenhuoltopalvelut eivät ole tasolla, jossa toivoisimme niiden olevan. Kuitenkaan toissijaiseen ja haitalliseen ei pidä käyttää veronmaksajilta kerättyä rahaa.

– Konkreettisesti toki valtion budjetti, julkisen talouden suunnitelma ja kehyspäätös, joita ministerinä edistän, niin muutokset ovat pienempiä kuin ne, mitä voitaisiin ajattelullisella tasolla tehdä.

Säästöjä tehdään heti

Purra muistuttaa kuitenkin vaikeasta talouden kokonaistilanteesta.

– Vaikka hallitusohjelma on kunnianhimoinen ja vaikka onnistuisimme tekemään neljässä vuodessa sopeutustoimet, niin siitäkin huolimatta hallituskauden lopussa velkaa otetaan vielä paljon ja alijäämät ovat suuria. Hallitusohjelma ei siis ratkaise näitä asioita. Tarvittaisiin vähintään kaksi vaalikautta, ja senkin jälkeen tarvitaan muutosta siinä, miten näemme valtion tehtävät ja verorahoitteiset palvelut.

Purra katsoo, että julkisen talouden ja valtiontalouden tasapainotus olisi pitänyt aloittaa jo aikaa sitten.

– Mutta ainakin se aloitetaan nyt. Säästöjä tehdään heti. Vastuullinen taloudenhoito on ollut liian kauan kadoksissa, ja niinpä meillä on entistä työläämpi tehtävä. Emme aio jatkaa edellisten hallitusten vastuuttomalla talouslinjalla ylivelkaantumalla tulevien sukupolvien kustannuksella.

Myös maalaisjärkeä ja ketteryyttä tarvitaan

Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä muistuttaa kansaa valtiontalouden kunnostamisen haasteen valtavista mittasuhteista: edes kuuden miljardin sopeutus tällä vaalikaudella ei vielä saa velkaantumista täysin pysähtymään.

– Sopeutus taittaa velan kasvun suhteessa bruttokansantuotteen odotettuun nousuun. Velan takaisinmaksuun tällä ei päästä, mutta epätäydellisessä maailmassa on jostain aloitettava. Suunta on enemmän oikea kuin väärä, Mäkelä sanoo.

Hän jatkaa, että myös maalaisjärkeä ja ketteryyttä tarvitaan. Rahankäytön ohjaamisen ohella myös henkisessä ilmapiirissä tarvittaisiin muutosta.

– Monia asioita voitaisiin meillä tehdä ketterämmin ja tehokkaammin, Viron tapaan. Monessa suhteessa Suomi on yhteiskunta, jossa on ongelma jokaiseen ratkaisuun, vaikka pitäisi olla ratkaisu joka ongelmaan. Tätä suhdetta pitäisi pystyä kääntämään toiseen suuntaan purkamalla normeja.

Mäkelän mukaan Suomi on sääntelemässä itsensä hengiltä EU:ssa.

– Monia normeja tulkitaan liian tiukasti, ja suomalainen virkamies on usein liian EU-uskovainen. Muissa maissa normeja tulkitaan Suomea löysemmin, millä muut maat saavat kilpailuetua.

Suomen Uutiset