Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä katsoo, että kesän mediavyörytyksen taustalla on osaksi se, että punavihreässä kuplassa ei ole ymmärretty, mitkä asiat äänestäjille ovat tärkeitä. – Äänestäjää lähellä olevat asiat, kuten liikkumisen, harrastamisen, työssäkäynnin ja arjen pyörittämisen hinta, ovat monelle suurempi ongelma kuin ylevät ajatukset kunnianhimoisemmasta ilmastopolitiikasta tai hiilineutraaliudesta, Mäkelä sanoo.
Puheessaan perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä nosti esille kuluneen kesän uskomattoman, pääosin perussuomalaisiin kohdistuneen mediavyörytyksen.
– Kuten tämän kesän uutisoinnista, sen teemoista ja aiheista kaikki ovat huomanneet, vaalitulos ei ollut useimmille toimittajille mieleen. On kaiveltu vanhoja nettikirjoituksia ja yksityisviestejä vuosienkin takaa, ja erilaisia solmioiden piilomerkityksiä on keksimällä keksitty. Kaikki tämä siksi, että monen mielestä yli 620 000 suomalaista äänesti väärin.
Uuden sukupolven toimittajien agenda näkyy
Elokuussa 2022 tietokirjailija ja viestinnän kouluttaja Katleena Kortesuo julkaisi kirjansa Journalismin kuolema. Kirjassa Kortesuo moittii erityisesti sitä, että median alkuperäinen tarkoitus – objektiivisuus, puolueettomuus ja neutraalius – on väistynyt ja journalismi on muuttunut tarinankerrontavälineeksi. Mäkelä näkee kirjan johtopäätöksissä selviä yhtäläisyyksiä kesän tapahtumiin.
– Punavihreässä kuplassa ei ymmärretä, että äänestäjää lähellä olevat asiat, kuten liikkumisen, harrastamisen, työssäkäynnin ja arjen pyörittämisen hinta, ovat monelle suurempi ongelma kuin ylevät ajatukset muuta maailmaa kunnianhimoisemmasta ilmastopolitiikasta tai hiilineutraaliudesta.
– Tämä yhdistettynä siihen, että uuden sukupolven toimittajat ovat paitsi vahvasti vihervasemmistotaustaisia, niin he haluavat journalismillaan muuttaa maailmaa, ei niinkään raportoida siitä. Se on nyt näkyvissä lähes kaikessa uutisoinnissa, Mäkelä sanoo.
Pahimmillaan agenda ylettyy laajemmallekin kuin pelkkään perussuomalaisten mustamaalaamiseen.
– On myös esitetty kannanottoja, että hallitusohjelmassa yhdessä sovitut tavoitteet, esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan vaatiminen edes pohjoismaiselle tasolle, olisivat rasistisia, ja että vaatimukset rahankäytön ensisijaistamisesta suomalaisten hyväksi ovat kansainvälisten sopimuksien vastaisia, Mäkelä huomauttaa.
Marinin hallitus pysyi kasassa velan voimalla
Edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) hallitus kesti yllättäen kasassa kritiikistä huolimatta velan voimalla: kenenkään ei tarvinnut tinkiä mistään, ja jokainen sai ”jotain pientä” tulevien sukupolvien laskuun.
Mäkelä huomauttaa, että jo viime syksynä kaikille oli selvää, että sen pelin pitää loppua.
– Koronakriisistä oli siirrytty Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen aikaan ja energian hintakriisiin. Suomesta ja suomalaisista olisi pitänyt huolehtia paremmin. Perussuomalaiset ovat aina esittäneet vaihtoehdon, ja niin esitimme nytkin. Me sanoimme: Vähän malttia ilmastotoimiin – ei kaikessa aina suurinta kunnianhimoa koko Euroopassa. Sen kanssa käy aina niin, että mitä nopeammin teet, sen enemmän saat tehdä. Ei Suomea ennenkään ole palkittu ympäristöasioiden hyvin hoitamisesta.
Haittamaahanmuuton vastustaminen toi vaalivoiton
Perussuomalaiset vaati myös jotain rajaa maahanmuuttoon, sillä haittamaahanmuuton vaikutukset ovat nähtävillä kaikkialla läntisessä Euroopassa. Lisäksi perussuomalaiset muun muassa esitti Suomen etua edelle EU:ssa, sillä vaikka Suomi pienenä vientivetoisena maana tarvitseekin vapaakauppa-aluetta, ei ole etumme mukaista alistua muiden määräysvaltaan tai muiden kulujen maksumieheksi.
– Tällä linjalla lähdimme vaaleihin. Tunnustimme rehellisesti, että velkaantuminen on pysäytettävä. Että se vaatii myös julkisten menojen leikkausta. Suomalaiset äänestivät puolueemme vaalivoittoon ja toiseksi suurimmaksi puolueeksi, ja tämä ohjasi meidät luontevasti hallitusneuvotteluihin, sillä kun luottamusta annetaan, niin vastuuta on ryhdyttävä kantamaan.
Suomen Uutiset