Väylien korjausvelan purkaminen etenee – tämän vuoden tavoitteena päällystää 4 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä

Niemiseltä toimenpidealoite välituntien lisäämisestä kännykkäkiellon piiriin – “Välitunnit ovat olennainen osa koulupäivää”

IMF peruu suunnittelemansa Artikla IV -matkan Venäjälle – valtiovarainministeri Purra: ”Kannatti reagoida”

Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset jyrähtävät EU:lle: ”Näpit irti koulutuksesta!”

Perussuomalaisten Pirkanmaan piiri nimesi ensimmäiset aluevaaliehdokkaat

Vihreät lietsoo miesvihaa somessa: ”Miehet, lopettakaa naisten tappaminen” – tutkimusten mukaan Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista naisille

Hamasin aseellisten raiskausten symboliksi nousseen Naama Levyn kaapannut Hamasin terroristi Muhammed Abu Aseed eliminoitu

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Tuomas Enbuske Yle-pomo Riikka Räisäsen matkasta veronmaksajien piikkiin: “Jokainen tietää, että se oli lemmenloma”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

työssäkäynnin hinta

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä katsoo, että kesän mediavyörytyksen taustalla on osaksi se, että punavihreässä kuplassa ei ole ymmärretty, mitkä asiat äänestäjille ovat tärkeitä. &#8211; Äänestäjää lähellä olevat asiat, kuten liikkumisen, harrastamisen, työssäkäynnin ja arjen pyörittämisen hinta, ovat monelle suurempi ongelma kuin ylevät ajatukset kunnianhimoisemmasta ilmastopolitiikasta tai hiilineutraaliudesta, Mäkelä sanoo.

Puheessaan perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä nosti esille kuluneen kesän uskomattoman, pääosin perussuomalaisiin kohdistuneen mediavyörytyksen.
&#8211; Kuten tämän kesän uutisoinnista, sen teemoista ja aiheista kaikki ovat huomanneet, vaalitulos ei ollut useimmille toimittajille mieleen. On kaiveltu vanhoja nettikirjoituksia ja yksityisviestejä vuosienkin takaa, ja erilaisia solmioiden piilomerkityksiä on keksimällä keksitty. Kaikki tämä siksi, että monen mielestä yli 620 000 suomalaista äänesti väärin.
Uuden sukupolven toimittajien agenda näkyy
Elokuussa 2022 tietokirjailija ja viestinnän kouluttaja Katleena Kortesuo julkaisi <a href="https://www.suomenuutiset.fi/uutuuskirja-journalismin-kuolema-suomalainen-media-sortui-henkilonpalvontaan-ihastui-feminismiin-hopottelee-noituudesta-kertoo-yksipuolisesti-lempiaiheistaan/">kirjansa</a> Journalismin kuolema. Kirjassa Kortesuo moittii erityisesti sitä, että median alkuperäinen tarkoitus &#8211; objektiivisuus, puolueettomuus ja neutraalius &#8211; on väistynyt ja journalismi on muuttunut tarinankerrontavälineeksi. Mäkelä näkee kirjan johtopäätöksissä selviä yhtäläisyyksiä kesän tapahtumiin.
&#8211; Punavihreässä kuplassa ei ymmärretä, että äänestäjää lähellä olevat asiat, kuten liikkumisen, harrastamisen, työssäkäynnin ja arjen pyörittämisen hinta, ovat monelle suurempi ongelma kuin ylevät ajatukset muuta maailmaa kunnianhimoisemmasta ilmastopolitiikasta tai hiilineutraaliudesta.
&#8211; Tämä yhdistettynä siihen, että uuden sukupolven toimittajat ovat paitsi vahvasti vihervasemmistotaustaisia, niin he haluavat journalismillaan muuttaa maailmaa, ei niinkään raportoida siitä. Se on nyt näkyvissä lähes kaikessa uutisoinnissa, Mäkelä sanoo.
Pahimmillaan agenda ylettyy laajemmallekin kuin pelkkään perussuomalaisten mustamaalaamiseen.
&#8211; On myös esitetty kannanottoja, että hallitusohjelmassa yhdessä sovitut tavoitteet, esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan vaatiminen edes pohjoismaiselle tasolle, olisivat rasistisia, ja että vaatimukset rahankäytön ensisijaistamisesta suomalaisten hyväksi ovat kansainvälisten sopimuksien vastaisia, Mäkelä huomauttaa.
Marinin hallitus pysyi kasassa velan voimalla
Edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) hallitus kesti yllättäen kasassa kritiikistä huolimatta velan voimalla: kenenkään ei tarvinnut tinkiä mistään, ja jokainen sai ”jotain pientä” tulevien sukupolvien laskuun.
Mäkelä huomauttaa, että jo viime syksynä kaikille oli selvää, että sen pelin pitää loppua.
&#8211; Koronakriisistä oli siirrytty Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen aikaan ja energian hintakriisiin. Suomesta ja suomalaisista olisi pitänyt huolehtia paremmin. Perussuomalaiset ovat aina esittäneet vaihtoehdon, ja niin esitimme nytkin. Me sanoimme: Vähän malttia ilmastotoimiin &#8211; ei kaikessa aina suurinta kunnianhimoa koko Euroopassa. Sen kanssa käy aina niin, että mitä nopeammin teet, sen enemmän saat tehdä. Ei Suomea ennenkään ole palkittu ympäristöasioiden hyvin hoitamisesta.
Haittamaahanmuuton vastustaminen toi vaalivoiton
Perussuomalaiset vaati myös jotain rajaa maahanmuuttoon, sillä haittamaahanmuuton vaikutukset ovat nähtävillä kaikkialla läntisessä Euroopassa. Lisäksi perussuomalaiset muun muassa esitti Suomen etua edelle EU:ssa, sillä vaikka Suomi pienenä vientivetoisena maana tarvitseekin vapaakauppa-aluetta, ei ole etumme mukaista alistua muiden määräysvaltaan tai muiden kulujen maksumieheksi.
&#8211; Tällä linjalla lähdimme vaaleihin. Tunnustimme rehellisesti, että velkaantuminen on pysäytettävä. Että se vaatii myös julkisten menojen leikkausta. Suomalaiset äänestivät puolueemme vaalivoittoon ja toiseksi suurimmaksi puolueeksi, ja tämä ohjasi meidät luontevasti hallitusneuvotteluihin, sillä kun luottamusta annetaan, niin vastuuta on ryhdyttävä kantamaan.
<iframe loading="lazy" title="Eduskuntaryhmän kesäkokous 2023 - Riikka Purra ja Jani Mäkelä" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/gdO6BR7G4X4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Mäkelä: Vaalitulos ei ollut useimmille toimittajille mieleen – ”Monen mielestä yli 620 000 suomalaista äänesti väärin”

Vihreät vahvasti kannattaa liikenteen kilometripohjaista verotusta, ja mikäli vihreät on mukana seuraavassa hallituksessa, muut puolueet tuskin onnistuvat estämään vihreiden hinkua päästä kiusaamaan autoilijoita vielä lisää. Perussuomalaisille liikkumisen kustannusten nostaminen ei käy. &#8211; Ei missään tapauksessa. Liikkumisen hinnan pitäisi päinvastoin laskea, kansanedustaja Jani Mäkelä sanoi tänään Ylen aamussa.

Ymmärrettävästi moni työmatka-autoilija tuskin haluaa enää lisäkustannuksia työssäkäynnille, mutta mikäli vihreät on mukana seuraavassa hallituksessa, kilometriperusteinen liikenteen verotusmalli on hyvin todennäköisesti tulossa.
Marinin hallitus valmistellut kilometriveroa
Ilmastotavoitteiden saavuttamisen edessä Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen piirissä on jo <a href="https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/hallitus-sopi-ilmastotoimien-vahvistamisesta">edistetty</a> kilometripohjaisen liikenneveromallin valmistelua ”mitä enemmän ajat, sitä enemmän maksat” -periaatteella.
Ylen aamussa tänään vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela ensin väisti kysymyksen kilometriverosta ja alkoi puhua ”monipuolisesta keinovalikoimasta”, jota tarvittaisiin, koska Suomela moitti yksityisautoilua isoksi päästölähteeksi.
Suomela suositteli kuitenkin vaihtamaan yksityisauton polkupyörään, että ”vaihtoehtoja” olisi tarjolla – polkupyöräily kuitenkaan tuskin soveltuu kulkupeliksi esimerkiksi talviaikaan pohjoisessa Suomessa, jossa työmatkat ovat pitkiä.
&#8211; Riippuu miten se (kilometriperusteinen vero) toteutetaan, Suomela sai sanottua.
Liikkumisen hintaa on laskettava
Tosiasiassa vihreät vahvasti kannattaa kilometripohjaista verotusta, ja mikäli vihreät on mukana seuraavassa hallituksessa, muut puolueet tuskin onnistuvat estämään vihreiden hinkua päästä kiusaamaan autoilijoita vielä lisää. Vihreiden puoluejohtaja Maria Ohisalo viimeksi ilmoitti kannattavansa mallia Helsingin Sanomien ympäristötentissä viikko sitten.
Perussuomalaisille kilometripohjainen verotus ei käy. Ylen aamussa kansanedustaja Jani Mäkelä torjui kollegansa Suomelan ehdotuksen.
&#8211; Ei missään tapauksessa. Ajatus siitä, että liikenteen hinnan pitäisi nousta, on väärä. Liikkumisen hinnan pitäisi päinvastoin laskea. Liikenteen sähköistymistä en vastusta, kunhan se tehdään markkinaehtoisesti, mutta sähköistymisen ideologinen tukeminen erityisen voimakkaasti ei ole hyvä idea, Mäkelä sanoi.
Vihreiden hankkeita runnotaan läpi
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Multala toppuutteli myös ja sanoi, että ennen kilometripohjaista veroa olisi ensin kokeiltava muita keinoja. Multala myös muistutti Suomen pitkistä välimatkoista ja mainitsi työssäkäynnin kannattavuuden mahdollistamisen.
Kokoomusedustaja Multalan puheilla kuitenkaan tuskin on enää mitään merkitystä, mikäli vihreät pääsee seuraavaan hallitukseen kokoomuksen kanssa, sillä muut hallituspuolueet eivät voi vihreiden vaatimuksia estää, vaan vihreät junttaavat lempihankkeensa läpi.
Suomi ei yksin ratkaise ilmastonmuutosta
Vihreät haluaa jatkaa Marinin hallituksen vaalimaa tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035.
Mäkelä kuitenkin korosti, että perussuomalaisten linja on, että Suomen ei tule tehdä ilmastotoimia nopeammin kuin muut.
&#8211; Suomi ei yksinään ratkaise ilmastonmuutosta. Toimia voidaan tehdä samaan tahtiin yhdessä muun Euroopan kanssa, mutta nyt hallitus on asettanut tavoitteen jopa 15 vuotta aikaisemmaksi kuin muu Eurooppa. Se tulee vahingoittamaan Suomen kilpailukykyä ja käy kalliiksi, Mäkelä sanoi.
Vihreää energiaa tuetaan epäedullisesti
Hän myös huomautti, että vihreä energia on edullista pääosin siksi, että sitä tuetaan epäreilusti.
&#8211; Esimerkiksi ne metsät, mitä hakataan tuulivoiman tai siirtolinjojen alta, niitä ei lasketa mukaan luontokatoon. Tämä johtaa epäreiluun kilpailutilanteeseen energiamuotojen välillä.
&#8211; Ideologisesta energiamuotojen suosimisesta olisi päästävä eroon. Suomen tulisi myös paremmin valvoa etuaan EU:ssa, että EU ei pääsisi määräilemään Suomen metsien käytöstä &#8211; siis asiasta, joka ei edes kuulu EU:lle, Mäkelä painotti.
&nbsp;

Hei työmatka-autoilija: Jos kaipaat vielä nykyistäkin kalliimpia työmatkoja, niin äänestä vihreitä – vihreät haluaa liikenteen kilometripohjaista verotusta

Eduskunnassa keskusteltiin torstaina hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia väliaikaisesti siten, että matkakuluvähennyksen enimmäismäärä korotettaisiin 7 000 eurosta 8 400 euroon. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistutti tehneensä asiasta hallitusta <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_7+2022.aspx">kunnianhimoisemman lakialoitteen</a> jo aiemmin.

Kansanedustaja Juha Mäenpään aloitteessa vaadittiin tuloverolain tulonhankkimismenojen summia asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten osalta muutettavaksi siten, että näitä matkakustannuksia voidaan vähentää ansiotulosta enintään 10 000 euroa vain siltä osin, kuin ne ylittävät verovuonna 500 euroa (omavastuuosuus).
&#8211; Summat ovat siis suurempia kuin hallituksen esityksessä. Nykyisen lain nojalla matkakustannuksia voi vähentää enintään 7 000 euroa, ja omavastuuosuus on 750 euroa, Mäenpää huomautti.
Mäenpää korosti, että olisi paljon reilumpaa tiputtaa polttoaineen hintoja kaikilta, jotta työssäkäynti ja lasten harrastuksiin kuljettaminen olisi helpompaa. Täsmätoimiin tähtäävän lakialoitteen Mäenpää kuitenkin teki siksi, että hallitus on suhtautunut nihkeästi yleisiin polttoaineveron alennuksiin.
Esimerkkejä arkielämästä
Mäenpää nosti keskustelussa esimerkkejä arkipäiväisistä kansalaisten ongelmista liikkumisen suhteen:
&#8211; Tuossa jo puolitoista vuotta sitten eräs henkilö kertoi, että hänen ei kannata enää käydä töissä, koska hän sai työssä käymällä — polttoainekulut huomioiden — 80 euroa enemmän kuukaudessa käteen. Elikkä siis matkakulut, polttoaineen hinta, on yksi osatekijä, joka vaikuttaa.
Seuraavaksi kansanedustaja kertoi häneen yhteyttä ottaneesta jalkapallovalmentajasta:
&#8211; Hän on lasten harrastusten kautta lähtenyt vetämään jalkapalloryhmää ja kertoi ajaneensa kymmeniätuhansia kilometrejä, siis ihan valtavan määrän, autolla, ja nyt kun polttoaineen hinnat ovat näin ylhäällä, niin hänen ei enää kannata hoitaa jalkapallojoukkueen asioita.
Työtä joudutaan ottamaan vastaan yhä kauempaa
Lopuksi Mäenpää totesi olevan hienoa, että hallituksella on hänen kanssaan samansuuntaisia ajatuksia. Kuitenkin hänen tekemänsä kunnianhimoisempi lakialoite tukisi paremmin työhönmenoalueen kasvamista.
&#8211; Nykypäivänä joudutaan ottamaan työtä vastaan yhä kauempaa, kansanedustaja päätti puheensa.
&nbsp;

Työmatkojen vähennyskorvauksia kasvatettava enemmän kuin hallitus esittää – Mäenpään kunnianhimoisempi lakialoite tukisi paremmin työhönmenoalueen kasvua

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-rajahdysmaisesti-kasvaneista-polttoainekustannuksista">kirjallisen kysymyksen</a> räjähdysmäisesti kasvaneista polttoainekustannuksista, jotka uhkaavat aiheuttaa Suomelle taloudellisen katastrofin.

Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan ja läntisen maailman reaktiot talouspakotteineen ovat mullistaneet Suomen entisestään vaikeaa tilannetta energian ja talouden osalta. Vaikutukset ruuan, lannoitteiden, öljyn, energian ja muiden raaka-aineiden saatavuuteen ja hinnoitteluun ovat valtavia. Eikä tilanne ole hetkeen helpottamassa, pelkää kansanedustaja Jussi Wihonen.
Wihosen mukaan tilanne oli vaikea jo ennen Ukrainan sotaa:
&#8211; Polttoainehinnat huitelivat jo yli kahden euron litralta, ja nyt Ukrainan tilanteen jälkeen hinta on noussut entisestään ja tulee nousemaan vielä lisää. On väläytelty hinnan nousevan jopa yli kolmen euron litralta. Parin viime viikon aikana hinta on noussut sitä tahtia, ettei noususta puhuta yksittäisissä vaan kymmenissä prosenteissa.
Isku ei tapahdu vain bensatankeilla
Wihosen mukaan polttoaineen kallis hinta kirpaisee autoilevia kansalaisia ja varsinkin työssäkäyviä. Monella on pohdinnassa, mikä on se kipuraja, jota työssä käymisestä ollaan valmiita maksamaan. Varsinkin matalan tulotason kansalaisille taloudellinen isku on kova.
&#8211; Eikä isku tapahdu vain bensapumpuilla. Polttoaineen hinnan räjähdysmäinen kasvu tulee näkymään ruuan ja tavaroiden hinnoissa, kun alkutuotannossa ja kuljetuksissa kustannukset nousevat yhtä lailla.
&#8211; Maatiloilla kamppaillaan jo nyt selviytymistaistelua, kuljetusfirmat joutuvat jättämään reittejä väliin ja työkoneiden käyttökustannukset kasvavat. Peruselintarvikkeen elinkaarella kerrannaisvaikutus tulee olemaan valtava, ja lopulta kustannukset jäävät kansalaisten maksettaviksi, Wihonen sanoo.
Auttavatko verotulot, kun maatilat ja yritykset kaatuvat?
&#8211; Kyse ei ole siitä, että hupiajelu olisi nyt hieman kalliimpaa, vaan polttoaineen valtavat kustannukset tulevat vaikuttamaan koko yhteiskunnan toimivuuteen. Ruuan hinta kasvaa ja eläminen kallistuu, Wihonen toteaa.
&#8211; Maailmantilanteisiin ja markkinahintoihin emme voi suoraan vaikuttaa, mutta kun polttoaineen hinnasta suurin osa on veroa, niin voimme Suomessa omilla päätöksillämme vaikuttaa nykytilanteeseen. Erityisesti ammattimaisen toiminnan turvaamiseksi tarvitaan nyt helpotusta ja nopeita päätöksiä. Tällä menolla suunta on kohti katastrofia. Auttavatko valtion keräämät polttoaineveromiljoonat sitten enää?
Miten hallitus aikoo puuttua ongelmiin?
Kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, miten se aikoo pikaisella aikataululla puuttua ongelmiin ja uhkakuviin, jotka ovat aiheutuneet polttoaineen räjähdysmäisestä hinnannoususta. Wihonen haluaa tietää myös, miten hallitus aikoo tukea esimerkiksi maatiloja, ammattikuljettajia, työssäkäyviä jne. selviytymään valtavista hinnannousuista.
Lisäksi Wihonen tiedustelee, ymmärretäänkö hallituksessa, että polttoaineen hinnannousu tulee näkymään lähes kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa eikä vain bensapumpuilla. Wihonen kysyy, millä toimilla hallitus aikoo alentaa polttoaineen kustannuksia erityisesti ammattimaisessa toiminnassa.
&nbsp;

Wihonen: Ymmärretäänkö räjähdysmäisesti nousevan polttoaineen hinnan vaikutukset yhteiskunnalle?