Eduskunnassa keskusteltiin eilen hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi lapsiin liittyvien rikosepäilyjen selvittämisessä avustavista terveydenhuollon yksiköistä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai viime viikolla valmiiksi mietintönsä laista.
Uusi laki kumoaisi aiemman lain, mutta rakentuisi sen perusratkaisuille. Esitys kuitenkin ajantasaistaa ja täsmentää sääntelyä eri tavoin sekä saattaa sen vastaamaan lapsiystävällisessä oikeudenkäytännössä tapahtunutta kansainvälistä kehitystä.
Seksuaali- ja väkivaltarikollisuuteen nollatoleranssi
Ehdotetussa laissa säädettäisiin terveydenhuollossa toimivista yksiköistä, jotka avustaisivat esitutkintaviranomaisia, syyttäjää ja tuomioistuimia lapsiin liittyvien rikosten selvittämisessä. Näitä tehtäviä hoitaisivat lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksiköt.
– Meillä täytyy olla suomalaisessa yhteiskunnassa nollatoleranssi lapsiin kohdistuvassa seksuaali- ja väkivaltarikollisuudessa. Tämä lakiesitys vahvistaa ja alleviivaa tätä viestiä, Anne Rintamäki sanoo ja jatkaa:
– Jos kuitenkin tällaista pääsee tapahtumaan, on rikokset selvitettävä tehokkaasti ja joutuisasti.
Eri viranomaisten yhteistyö keskiössä
Lapsiin kohdistuneiden seksuaali- ja väkivaltarikosepäilyjen selvittämisessä on tärkeää, että lapsi saa avun, tutkimukset ja tarvitsemansa tuen mahdollisimman varhain ja että siihen on valtakunnallisesti sama toimintatapa. Moniviranomaismalli vahvistaa lapsiuhrin asemaa kokoamalla terveydenhuollon, sosiaaliviranomaiset ja esitutkintaviranomaiset yhteisen toimintamallin piiriin, jolloin lapsen etu, toipuminen ja oikeusturva voidaan turvata aiempaa paremmin.
– Lapsen ei tarvitse kohdata tutkinnan aikana useita uusia ihmisiä ja palata kerronnassa tapahtumaan aina uudelleen. Tämä auttaa lasta paremmin myös toipumisprosessissa, Mira Nieminen toteaa.
Yhteistyötä myös muiden rikosten selvittämiseksi
Laki mahdollistaisi sen, että poliisi voi jatkossa hyödyntää yksiköiden osaamista esimerkiksi työperäiseen ihmiskauppaan, vapaudenriistoon ja laittomaan uhkaukseen liittyvissä rikoksissa. Lailla mahdollistettaisiin myös Rajavartiolaitoksen ja yksiköiden yhteistyö esimerkiksi ihmissalakuljetukseen tai laittoman maahantulon järjestämiseen liittyvissä rikoksissa.
– Voimassa olevaa lakia on tulkittu siten, että sellaisetkin rikokset kuin ihmiskauppa ja vapaudenriisto ovat jääneet sen ulkopuolelle, Minna Reijonen sanoo ja jatkaa:
– Uutta lakia voitaisiin soveltaa kaikkiin alle 18-vuotiaisiin. Voimassa oleva laki koskee 16 vuotta täyttäneitä vain poikkeustapauksissa.
Lapsen etu on tärkein
Esityksen yksi tärkeimmistä muutoksista on se, että lapsi saa psykososiaalista tukea jo prosessin alkuvaiheessa. Lapsen pitää tulla kuulluksi ja kohdatuksi hänen ikänsä, kehitystasonsa ja kokemuksensa huomioivalla tavalla.
– Rikoksen selvittäminen ei saa aiheuttaa lapselle lisää kärsimystä, vaan koko prosessin on edettävä lapsen etu edellä, Sillanpää muistuttaa.
– Lapsiin kohdistuvissa rikosepäilyissä tulee viranomaisten toiminnan olla laintulkinnallisesti yhtenäistä. Lapsen tilanne on tarkasteltava mahdollisimman nopeasti ja kokonaisvaltaisesti, Jaana Strandman lisää.
