

LEHTIKUVA
Halla-aho: Ilmastopaniikin lietsominen lapsiin ja nuoriin on vastuutonta – ”Henkinen pahoinvointi ilmastonmuutoksesta ei edistä ratkaisujen löytämistä”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho joutui ensimmäisessä presidenttiehdokkaiden yhteiskeskustelussa kysyttäessä ottamaan kantaa ulkopolitiikan aiheiden lisäksi myös ilmastopolitiikkaan. Halla-ahon mukaan ilmastotoimissa pitäisi hyvetekojen sijaan jatkossa kiinnittää huomiota tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksiin. Myös tavallisten kansalaisten intressit tulisi huomioida.
Tänään keskiviikkona järjestettiin ensimmäinen presidenttiehdokkainen yhteistentti Helsingissä. Paikalla oli neljä ehdokkuudestaan ilmoittanutta kandidaattia eli Pekka Haavisto (vihr), Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk), Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sekä eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Paikallaolijoista Halla-aho on ainoa, joka on nimitetty presidenttiehdokkaaksi. Muut kolme ovat lähdössä kisaan kannatusyhdistysten tuella, ja niinpä esimerkiksi Aaltolan ja Haaviston korttien keräily on yhä kesken.
Venäjän kanssa turha neuvotella
Halla-aho on Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien osoittanut vahvaa tukea Ukrainalle, mikä on noteerattu myös kansainvälisellä tasolla. Halla-aho katsookin, että lännen Ukrainalle antaman tuen olisi syytä jatkua. Venäjän hallinnon puheisiin sodan päättämisestä diplomaattisin keinoin Halla-aho viittaa kintaalla.
– En näe, mistä Venäjän kanssa voisi neuvotella. Ratkaisu kriisiin on siinä, että Venäjä lopettaa sodan, ja se on yksin Venäjän käsissä. En kuitenkaan usko, että investoituaan sotaan huomattavia summia Venäjän nykyjohto lopettaisi sotatoimet muuten kuin kärsittyään mittavaa sotilaallista tappiota. Tämän tavoitteen saavuttamisessa länsimaat voivat auttaa.
– Ukrainalle annetaan paljon apua, kuten pitääkin. Paradoksaalisesti Ukrainan on silti pitänyt ensin vakuutella länsimaiden päättäjät ja yleisö halustaan puolustaa omaa maataan, jotta länsi jatkaa materiaalitoimituksia.
Presidentin valtaoikeudet eivät kuulu ehdokkaille
Halla-aho joutui ensimmäisessä presidenttiehdokkaiden yhteiskeskustelussa kysyttäessä ottamaan kantaa ulkopolitiikan aiheiden lisäksi myös ilmastopolitiikkaan, joka sinänsä ei kuulu presidentin toimivallan alueelle, mistä Halla-aho huomauttikin. Toisaalta Halla-aho on itse aiemmin korostanut presidentin olevan myös arvojohtaja, jolloin presidentin puheenvuorojen aiheet voinevat toisinaan ulottua perinteisten ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymysten ulkopuolelle.
Halla-aholta kysyttiin, tulisiko presidentille antaa lisää sananvaltaa myös ilmastoasioissa. Halla-aho huomautti, että presidenttiehdokkaat ovat vääriä henkilöitä ottamaan kantaa valtaoikeuksiin, joista päättäminen on eduskunnan käsissä. Halla-aho esittikin keskustelun siirtämistä eduskuntavaalien alle.
Hän huomautti, että ilmastonmuutos on vain yksi aikamme haaste muiden isojen haasteiden joukossa.
– On paljon isoja asioita, kuten nuorten pahoinvointi, koulujen romahtaminen ja rikollisuus. Kaikki nämä ovat isoja aiheita, mutta mikä näistä nyt olisi sellainen, mikä tulisi liittää presidentin tehtäviin, jotka ovat tällä hetkellä melko selkeät. Ilmastotyötä tehdään usealle eri sektorille kohdistuvalla lainsäädännöllä, joista mikään ei kuulu luontevasti kuulu presidentin toimivaltaan.
Ilmastoratkaisuja tulisi etsiä järkiperäisesti
Nykyään mediassa näkee paljon uutisia nuorten pahoinvoinnista, joka on yhteydessä ilmastoahdistukseen. Halla-aho tuomitsi jyrkästi ilmastopaniikin lietsomisen kohdistamisen lapsiin ja nuoriin.
– Minusta on ikävää, että nykyisin me elämme tunnetaloudessa, jossa tärkeintä usein vaikuttaa olevan se, että tunnemme vahvasti eri asioista. Olen täysin vakuuttunut siitä, että ihmisten henkinen pahoinvointi ilmastonmuutoksesta johtuen ei millään tavalla edistä ratkaisujen löytämistä.
– Olen huolissani maapallon tulevaisuudesta siinä missä kaikki muutkin, mutta tätäkin asiaa voidaan lähestyä järkiperäisesti. Suomessa usein ajatellaan, että meidän on tärkeää tehdä hyvetekoja, jotka saavat meidät tuntemaan itsemme paremmiksi. Todellisuudessa meidän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota täällä tehtävien ratkaisujen seurannaisvaikutuksiin. Jos me esimerkiksi vaikeutamme teollisuuden toimintaa Suomessa, vaarana on että sama tuotanto siirtyy Kiinaan, missä vaikutukset ilmastolle ovat huomattavasti negatiivisemmat.
Halla-aho varoitti kiilusilmäisestä lähestymistavasta ilmastopolitiikkaan.
– On muitakin näkökulmia ja aspekteja kuin maksimaaliset ilmastotoimet. Ihmiset ovat huolissaan omasta toimeentulostaan, ympäristön turvallisuudesta ja ennen kaikkea lastensa tulevaisuudesta.
Kilpailuetu pois Kiinalta
Halla-aho huomautti, että paras tapa löytää tavallisten kansalaisten hyväksyntä ilmastotoimille olisi hakea tulokulmia, missä myös tavallisten ihmisten intressit otetaan huomioon ympäristön hyvinvoinnin ohella.
– Esimerkiksi niin, että kauppapoliittisilla keinoilla tulisi pyrkiä tuomaan Eurooppaan takaisin vastuullisesti toimivaa teollisuutta. Se tarkoittaa työtä, hyvinvointia ja samalla pienempiä päästöjä. Tällä hetkellä globaali kauppa yhdistettynä eri maiden eritasoisiin ilmastotoimiin johtaa siihen, että toimijat, kuten Kiina, saavat omalle saastuttavalle teollisuudelleen yritystukea Suomelta. Se etu on otettava pois Kiinan kaltaisilta toimijoilta. Me voimme tuottaa samoja asioita kuin Kiina nyt tekee, myös Euroopassa.
Halla-aho katsoo, että Suomi on tehnyt pitkään – ja kaukonäköisesti – viisasta energiapolitiikkaa.
– Ympäristöliikkeen painostuksesta ja propagandasta huolimatta me emme esimerkiksi ole luopuneet ydinvoimasta. Sen vuoksi me emme ole tänä päivänä riippuvaisia kivihiilestä tai venäläisestä fossiilienergiasta, kuten moni sellainen maa, joka lankesi ympäristöliikkeen seireenilauluihin.
– Suomen tilanne on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Tietenkin meidän pitää pyrkiä viemään omia ratkaisujamme muualle maailmaan. En kuitenkaan näe, miten paljon voisimme vielä kiristää esimerkiksi omasta energiantuotannostamme päästöjä pois, jotta sillä olisi jotain merkitystä globaalissa mittakaavassa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Mika Aaltola ilmastoahdistuksen lietsominen hyveposeeraaminen tunnetalous ilmastotoimet presidenttiehdokkaat sota toimeentulo Presidentin valtaoikeudet Presidentinvaalit Pekka Haavisto Ydinvoima Kiina Ukraina Suomi Turvallisuus Olli Rehn Energiapolitiikka Venäjä Jussi Halla-aho Rikollisuus Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon toteamukset olleet usein edellä aikaansa – varoitti jo vuosia sitten Kiinan uhasta ja Venäjän energiariippuvuuden vaaroista

Mediapersoona kysyi somegallupissa, kuka tulisi valita presidentiksi 2024 – lähes 12 000 vastasi ja voittajasuosikki keräsi melkein puolet äänistä

Olli Rehnin presidentinvaalikampanja alkoi töppäyksellä – rahankeräys käynnistyi, mutta taustayhdistys ei muistanut hakea rahankeräyslupaa

Haaviston mielestä perheenyhdistäminen on perusoikeuskysymys – suomalaismiehen vaimo ja lapsi jumissa ulkomailla, ulkoministeri ei ole edes vastannut yhteydenottoon

Mäkelä: Vaalitulos ei ollut useimmille toimittajille mieleen – ”Monen mielestä yli 620 000 suomalaista äänesti väärin”

Halla-ahon mukaan ulkopoliittisessa johdossa ei saisi olla naiiviutta ja sinisilmäisyyttä – ”Presidentin on tunnistettava, mitä ympärillä tapahtuu”

Eduskunnan puhemies Halla-aho lupaa puolustaa kansanedustajien perustuslaillista puheoikeutta: ”Eduskunta ei ole tarkkailuluokka tai euroviisukarsinta”

Puhemies Halla-aho tapasi Yhdysvaltain ulkopoliittista johtoa: “Meidän täytyy löytää keinot tuoda teollista tuotantoamme Kiinasta takaisin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan”

Bergbom toivoo järkeä Suomen ilmastopolitiikkaan: Opposition mukaan elämme dystopiassa ja katastrofi on saapumassa – enää puuttuvat heinäsirkkaparvet
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.