Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

Presidentin valtaoikeudet

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho oli tänään Helsingin piispa Teemu Laajasalon vieraana Helsingin tuomiokirkon kryptassa avaamassa omaa persoonaansa ja arvomaailmaansa ISTV:n <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000010002934.html">Presidentin arvot -keskustelussa</a>. Halla-ahon mielestä arvon käsitteestä on nykyään tullut yhä useammin synonyymi mielipiteelle.

Tasavallan presidentillä ei nykyisen perustuslain oloissa ole kovin paljon suoranaista valtaa muihin kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin, mutta presidentti-instituution merkitys tavallisille kansalaisille on todennäköisesti paljon laajempi.
Vaikka ulko- ja turvallisuuspolitiikka kiinnostaakin ihmisiä etenkin näinä aikoina, ei se Jussi Halla-ahon mielestä riitä selittämään sitä, miksi äänestysaktiivisuus presidentinvaaleissa on vaaleista toiseen korkeampi kuin muissa vaaleissa.
&#8211; Ihmiset varmasti kiinnittävät hyvin paljon huomiota presidentin vähemmän viralliseen julkilausumattomaan rooliin ylimpänä kansalaiskeskustelijana, jota voidaan kutsua myös arvojohtajaksi. Presidentin nykyiset toimivaltuudet ovat evoluution tulosta. Meillä on lähdetty hyvin vahvasta presidentistä, jolla on ollut hyvin vahva muodollinen asema niin sisä- kuin ulkopolitiikassa. Käynnissä on parlamentaarinen evoluutio, jonka päätepisteenä saattaa olla samankaltainen seremoniallinen presidentti kuin useimmissa muissa maissa, Halla-aho pohti presidentti-instituution merkitystä suomalaisille.
Arvoista tullut mielipiteiden synonyymi
Helsingin Sanomien vaalikoneessa Halla-aho on nostanut tärkeimmiksi arvoikseen rehellisyyden, kohtuullisuuden ja armollisuuden. Hän ei itsekään ole aivan varma siitä, ovatko listatut asiat arvoja vai pikemminkin hyveitä.
”Arvon” käsite on nykyään ristiriitainen. Yhtäältä moniarvoisuutta pidetään positiivisena asiana, mutta samaan aikaan puhutaan jakamattomista, yhteisistä arvoista, joihin kaikkien pitäisi sitoutua tai muuten on yhteisen veneen keikuttaja.
&#8211; Viime vuosina käydyssä keskustelussa ”arvoa” on yhä useammin alettu käyttää mielipiteen synonyyminä. Toisin sanoen asioita, jotka ennen olivat pelkästään mielipiteitä, joista saatettiin riidellä ja olla eri mieltä, kutsutaan nykyään helposti arvoiksi ja edellytetään, että kaikkien on sitouduttava niihin. ”Hyve” olisi varmaan luettelemilleni asioille oikeampi sana, Halla-aho sanoi.
Vapaus on subjektiivista
Helsingin piispa Teemu Laajasalo ihmetteli, miksi Halla-aho ei ollut listannut vapautta tärkeimpien arvojensa joukkoon. Halla-ahon mielestä vapaus on olotila pikemminkin kuin arvo, ja sellaiseen olotilaan pääsee noudattamalla esimerkiksi kohtuullisuutta ja armollisuutta.
&#8211; Vapaudella voidaan tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita, minkä olen huomannut esimerkiksi autoilemista ja autoilun vaikeuttamista koskevassa keskustelussa. Jollekulle vapautta on se, että ei tarvitse autoa mihinkään, jollekulle toiselle taas se, että autolla pääsee joka paikkaan. On suuressa määrin subjektiivista, mitä on vapaus. Vaikka sille varmasti voitaisiinkin määritellä jonkinlainen kirjaimellinen merkitys, on siitä tullut synonyymi monille muille hyville asioille, Halla-aho pohti.
Media tekee rehellisyydestä aseen
Vaikka rehellisyys on yksi Halla-ahon tärkeimmistä arvoista, on sen noudattaminen joskus ristiriidassa kohtuullisuuden vaatimuksen kanssa. Joskus on parempi olla sanomatta sitä, mitä ajattelee. Joskus on suuremman hyvän vuoksi sanottava sellaistakin, mitä ei ajattele. Totuuden sanominen voi myös joissain tilanteissa satuttaa ihmisiä tuottamatta kuitenkaan mitään hyötyä.
&#8211; Julkisuuskulttuuri ja median toimintatavat johtavat usein siihen, että rehellisyys ei kannata, koska jos ihminen kertoo vaikka omalta kannaltaan negatiivisia asioita, niin sen sijaan että hän saisi rehellisyydestään jonkinlaista tunnustusta, siitä tehdään ase häntä vastaan. Tällainen palaute ei tietenkään millään lailla kannusta ihmisiä rehellisyyteen, vaan suorastaan pakottaa joissakin tilanteissa poliitikot ja ehdokkaat olemaan kertomatta rehellistä mielipidettään joistain asioista, Halla-aho totesi.
Myös Suomessa on kärsimystä
Halla-ahon mielestä Suomi voisi humanitäärisen maahanmuuton sijasta pyrkiä auttamaan mahdollisuuksiensa mukaan niiden juurisyiden poistamisessa, jotka pakottavat ihmiset jättämään kotiseutunsa.
Ihmisiä on tietysti aina liikkunut maailmalla, eikä se ole ollut ongelma ennen kuin Suomeen on rakennettu verovaroilla ylläpidetty varsin kallis sosiaaliturvajärjestelmä, joka toimii tietynlaisena houkuttimena tietynlaiselle maahanmuutolle.
&#8211; Minusta tuntuu, että ihmisillä on näinä päivinä halu etsiä autettavat mahdollisimman kaukaa. Usein ollaan hyvin sokeita sille kärsimykselle, jota on omassa kotimaassa. Sen sijaan, että ihmisen auttamishalu olisi vilpitön, hän pikemminkin pyrkii tekemään hyvetekoja. Auttamisesta on tullut pikemminkin oman moraalisen ylemmyyden korostamista kuin vilpitöntä halua etsiä sellaisia keinoja, joilla autettaisiin kaikkein tehokkaimmin kaikkein suurinta määrää ihmisiä.
&#8211; Maailmassa on tiettävästi tällä hetkellä noin 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa syystä tai toisesta. Suurin osa heistä elää erittäin surkeissa olosuhteissa pakolaisleireillä, mutta meillä auttamishaluisten ihmisten kaikki sympatia ja kiinnostus kohdistuu niihin muutamaan sataan onnelliseen, jotka ovat onnistuneet pääsemään Suomeen, sanoi Halla-aho.
Antisemitismi kumpuaa islamismista
Viime aikoina uutisissa on puhuttu paljon antisemitismistä. Halla-aho ei usko antisemitismin olevan Suomessa ongelma muuten kuin tänne muuttaneiden maahanmuuttajista koostuvien muslimiyhteisöjen keskuudessa.
Halla-aho pitää harmillisena sitä, että tämän päivän eurooppalaisesta antisemitismistä puhuttaessa kierretään kuin kissa kuumaa puuroa sitä tosiasiaa, että nykyajan antisemitismi on nimenomaan islamismista kumpuavaa.
&#8211; Muslimit mielellään yrittävät hypätä tähän samaan uhrikelkkaan, eli aina kun puhutaan antisemitismistä, niin siihen halutaan ympätä myös islamofobia ja annetaan ymmärtää, että sekä juutalaiset että muslimit ovat jonkin kolmannen osapuolen vihan kohteena, jolloin sillä kolmannella osapuolella ei varmaan voida tarkoittaa ketään muuta kuin kantaväestöä edustavaa ihmistä.
&#8211; En muista koskaan törmänneeni sellaiseen henkilöön, jota voitaisiin kutsua uusnatsiksi, mutta on aivan totta, että vasemmistossa on voimakasta antipatiaa Israelia kohtaan. Koska äärivasemmisto sympatisoi syystä tai toisesta hyvin voimakkaasti islamia, islamilaista maailmaa ja islamilaisia yhteisöjä, saa heidän niin sanottu Israel-kriittisyytensä usein aivan puhtaasti antisemitistisiä piirteitä, Halla-aho tuumi.
Presidentti ei voi olla intressiryhmän lobbari
Yhteiskunnan kahtiajakoa ja vastakkainasettelua Halla-aho pyrkisi presidenttinä ehkäisemään yrittämällä löytää yhteiskunnan rakenteellisiin ongelmiin sellaisia lähestymistapoja ja tulokulmia, joissa erilaisten suomalaisten ja eri intressiryhmien edut ja näkökulmat yhdistyisivät parhaalla mahdollisella tavalla. Presidentti ei missään tapauksessa voi ryhtyä jonkin väestö- tai intressiryhmän lobbariksi. Suomi koostuu monin tavoin erilaisista ihmisistä, joilla kaikilla kuitenkin on yhteisiä etuja ja tavoitteita.
&#8211; Demokratian etu ei ole se, että se tuottaisi automaattisesti viisaampaa politiikkaa, vaan se, että demokratiassa väestön enemmistö saa aina sen, mitä se ansaitsee. Kyse on pelkästään vallan legitimiteetistä.
&#8211; Mielestäni on ongelmallista, kun sanalla ”demokratia” aletaan viitata johonkin muuhunkin kuin siihen tapaan, miten valta jaetaan. Tänä päivänä näkee entistä enemmän, ettei demokratiaa enää mielletä enemmistövallaksi, vaan demokratiaan ympätään monenlaisia sinänsä hyviä asioita, joilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä demokratian kanssa, kuten ihmisoikeudet, vähemmistöjen oikeudet, tasa-arvo ja LGBT-oikeudet, Halla-aho sanoi.
&nbsp;

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: ”Auttamisesta on tullut oman moraalisen ylemmyyden korostamista”

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho joutui ensimmäisessä presidenttiehdokkaiden yhteiskeskustelussa kysyttäessä ottamaan kantaa ulkopolitiikan aiheiden lisäksi myös ilmastopolitiikkaan. Halla-ahon mukaan ilmastotoimissa pitäisi hyvetekojen sijaan jatkossa kiinnittää huomiota tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksiin. Myös tavallisten kansalaisten intressit tulisi huomioida.

Tänään keskiviikkona järjestettiin ensimmäinen presidenttiehdokkainen yhteistentti Helsingissä. Paikalla oli neljä ehdokkuudestaan ilmoittanutta kandidaattia eli Pekka Haavisto (vihr), Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk), Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sekä eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Paikallaolijoista Halla-aho on ainoa, joka on nimitetty presidenttiehdokkaaksi. Muut kolme ovat lähdössä kisaan kannatusyhdistysten tuella, ja niinpä esimerkiksi Aaltolan ja Haaviston korttien keräily on yhä kesken.
Venäjän kanssa turha neuvotella
Halla-aho on Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien osoittanut vahvaa tukea Ukrainalle, mikä on noteerattu myös kansainvälisellä tasolla. Halla-aho katsookin, että lännen Ukrainalle antaman tuen olisi syytä jatkua. Venäjän hallinnon puheisiin sodan päättämisestä diplomaattisin keinoin Halla-aho viittaa kintaalla.
&#8211; En näe, mistä Venäjän kanssa voisi neuvotella. Ratkaisu kriisiin on siinä, että Venäjä lopettaa sodan, ja se on yksin Venäjän käsissä. En kuitenkaan usko, että investoituaan sotaan huomattavia summia Venäjän nykyjohto lopettaisi sotatoimet muuten kuin kärsittyään mittavaa sotilaallista tappiota. Tämän tavoitteen saavuttamisessa länsimaat voivat auttaa.
&#8211; Ukrainalle annetaan paljon apua, kuten pitääkin. Paradoksaalisesti Ukrainan on silti pitänyt ensin vakuutella länsimaiden päättäjät ja yleisö halustaan puolustaa omaa maataan, jotta länsi jatkaa materiaalitoimituksia.
Presidentin valtaoikeudet eivät kuulu ehdokkaille
Halla-aho joutui ensimmäisessä presidenttiehdokkaiden yhteiskeskustelussa kysyttäessä ottamaan kantaa ulkopolitiikan aiheiden lisäksi myös ilmastopolitiikkaan, joka sinänsä ei kuulu presidentin toimivallan alueelle, mistä Halla-aho huomauttikin. Toisaalta Halla-aho on itse aiemmin korostanut presidentin olevan myös arvojohtaja, jolloin presidentin puheenvuorojen aiheet voinevat toisinaan ulottua perinteisten ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymysten ulkopuolelle.
Halla-aholta kysyttiin, tulisiko presidentille antaa lisää sananvaltaa myös ilmastoasioissa. Halla-aho huomautti, että presidenttiehdokkaat ovat vääriä henkilöitä ottamaan kantaa valtaoikeuksiin, joista päättäminen on eduskunnan käsissä. Halla-aho esittikin keskustelun siirtämistä eduskuntavaalien alle.
Hän huomautti, että ilmastonmuutos on vain yksi aikamme haaste muiden isojen haasteiden joukossa.
&#8211; On paljon isoja asioita, kuten nuorten pahoinvointi, koulujen romahtaminen ja rikollisuus. Kaikki nämä ovat isoja aiheita, mutta mikä näistä nyt olisi sellainen, mikä tulisi liittää presidentin tehtäviin, jotka ovat tällä hetkellä melko selkeät. Ilmastotyötä tehdään usealle eri sektorille kohdistuvalla lainsäädännöllä, joista mikään ei kuulu luontevasti kuulu presidentin toimivaltaan.
Ilmastoratkaisuja tulisi etsiä järkiperäisesti
Nykyään mediassa näkee paljon uutisia nuorten pahoinvoinnista, joka on yhteydessä ilmastoahdistukseen. Halla-aho tuomitsi jyrkästi ilmastopaniikin lietsomisen kohdistamisen lapsiin ja nuoriin.
&#8211; Minusta on ikävää, että nykyisin me elämme tunnetaloudessa, jossa tärkeintä usein vaikuttaa olevan se, että tunnemme vahvasti eri asioista. Olen täysin vakuuttunut siitä, että ihmisten henkinen pahoinvointi ilmastonmuutoksesta johtuen ei millään tavalla edistä ratkaisujen löytämistä.
&#8211; Olen huolissani maapallon tulevaisuudesta siinä missä kaikki muutkin, mutta tätäkin asiaa voidaan lähestyä järkiperäisesti. Suomessa usein ajatellaan, että meidän on tärkeää tehdä hyvetekoja, jotka saavat meidät tuntemaan itsemme paremmiksi. Todellisuudessa meidän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota täällä tehtävien ratkaisujen seurannaisvaikutuksiin. Jos me esimerkiksi vaikeutamme teollisuuden toimintaa Suomessa, vaarana on että sama tuotanto siirtyy Kiinaan, missä vaikutukset ilmastolle ovat huomattavasti negatiivisemmat.
Halla-aho varoitti kiilusilmäisestä lähestymistavasta ilmastopolitiikkaan.
&#8211; On muitakin näkökulmia ja aspekteja kuin maksimaaliset ilmastotoimet. Ihmiset ovat huolissaan omasta toimeentulostaan, ympäristön turvallisuudesta ja ennen kaikkea lastensa tulevaisuudesta.
Kilpailuetu pois Kiinalta
Halla-aho huomautti, että paras tapa löytää tavallisten kansalaisten hyväksyntä ilmastotoimille olisi hakea tulokulmia, missä myös tavallisten ihmisten intressit otetaan huomioon ympäristön hyvinvoinnin ohella.
&#8211; Esimerkiksi niin, että kauppapoliittisilla keinoilla tulisi pyrkiä tuomaan Eurooppaan takaisin vastuullisesti toimivaa teollisuutta. Se tarkoittaa työtä, hyvinvointia ja samalla pienempiä päästöjä. Tällä hetkellä globaali kauppa yhdistettynä eri maiden eritasoisiin ilmastotoimiin johtaa siihen, että toimijat, kuten Kiina, saavat omalle saastuttavalle teollisuudelleen yritystukea Suomelta. Se etu on otettava pois Kiinan kaltaisilta toimijoilta. Me voimme tuottaa samoja asioita kuin Kiina nyt tekee, myös Euroopassa.
Halla-aho katsoo, että Suomi on tehnyt pitkään &#8211; ja kaukonäköisesti &#8211; viisasta energiapolitiikkaa.
&#8211; Ympäristöliikkeen painostuksesta ja propagandasta huolimatta me emme esimerkiksi ole luopuneet ydinvoimasta. Sen vuoksi me emme ole tänä päivänä riippuvaisia kivihiilestä tai venäläisestä fossiilienergiasta, kuten moni sellainen maa, joka lankesi ympäristöliikkeen seireenilauluihin.
&#8211; Suomen tilanne on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Tietenkin meidän pitää pyrkiä viemään omia ratkaisujamme muualle maailmaan. En kuitenkaan näe, miten paljon voisimme vielä kiristää esimerkiksi omasta energiantuotannostamme päästöjä pois, jotta sillä olisi jotain merkitystä globaalissa mittakaavassa.

Halla-aho: Ilmastopaniikin lietsominen lapsiin ja nuoriin on vastuutonta – ”Henkinen pahoinvointi ilmastonmuutoksesta ei edistä ratkaisujen löytämistä”

Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala sotkeutui omaan nokkeluuteensa haastatellessaan Perussuomalaisten presidenttiehdokasta Laura Huhtasaarta <a href="https://www.is.fi/presidentinvaalit2018/art-2000005476761.html">presidentinvaalimessuilla</a> Sanomatalossa. Haapala kuvitteli Huhtasaaren kannattaman suoran demokratian tarkoittavan parlamentaarisesta demokratiasta luopumista. Hän ei myöskään ymmärtänyt Huhtasaaren ilmeisen sarkastista lausuntoa oikein, vaikka Huhtasaari selitti asian selkokielellä.

Lähi-idästä puhuttaessa Haapala esitti näkemyksenään, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätös tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi aiheuttaa verenvuodatusta.
&#8211; Sitoudutteko te tähän uhrimäärään, mitä tällainen provosoiva päätös aiheuttaa sillä alueella, Haapala kysyi.
Haapala katsoi siis Trumpin ja jopa Trumpin päätöstä ymmärtävän Huhtasaaren olevan jollakin tavalla vastuussa arabien mahdollisesta väkivallasta Israelia kohtaan.
&#8211; Siellä on 25 vuotta aiheutettu&#8230; ehti Huhtasaari aloittaa Haapalan olettamien syy- ja seuraussuhteiden kyseenalaistamista.
&#8211; Että ei muuta kuin lisää vaan verenvuodatusta, Haapala jatkoi.
&#8211; Minä en hyväksy yhtään verenvuodatusta, en yhtään. Mutta enhän minä sitä tee. Minä tuomitsen ne palestiinalaiset, jotka hyökkäävät israelilaisia vastaan, Huhtasaari sai vastattua.
&#8211; Israel saa hyökätä mutta palestiinalaiset eivät saa vastata, Haapala kysyi retorisesti ikään kuin Israel olisi juuri hyökännyt palestiinalaisia vastaan.
<h4>Sarkasmi ei aukea selittämälläkään</h4>
Haapala toisti mediassa usein toistellun uskomuksen, jonka mukaan Huhtasaari olisi Putinin ihailija. Haapala viittasi Huhtasaaren <a href="https://twitter.com/LauraHuhtasaari/status/939624312113385473">twiittaukseen</a>, jonka tyhmempikin lukija ymmärtää sarkasmiksi:
&#8211; Vaikka EU kuinka mustamaalasi ja trollasi Trumpin valintaa vastaan, Venäjän trollit olivat vahvempia. Brexit-äänestyksessä Obama kiristi ja EU trollasi, silti Venäjän trollit olivat vahvempia. Länsimainen demokratia on niin heikko, Venäjä määrää tahdin, Huhtasaari oli kirjoittanut Twitterissä.
&#8211; Se oli ihaileva twiitti, Haapala ihmetteli ikään kuin olisi oikeasti tulkinnut twiitin sananmukaisesti.
&#8211; Sarkasmi vaatii vähän enemmän ajattelutyötä, Huhtasaari piikitteli takaisin.
&#8211; Jos tuota lukee niin se tarkoittaa sitä että minun mielestäni länsimainen demokratia ei ole heikko, ja minä en usko että Putin on valinnut Trumpia, enkä usko että Putin myöskään vaikutti tähän Brexit-päätökseen.
Rautalankaväännön jälkeenkin Haapala toisti käsityksensä, jonka mukaan twiitti olisi Huhtasaaren vahvaa johtajuutta kannattavien puheiden vuoksi ymmärrettävä kirjaimellisesti.
&#8211; Te toistatte sitä jatkuvasti, että vahva Venäjä näytti löysälle Euroopalle kaapin paikan. Se on ihailua.
&#8211; Jos ei ole huumorintajua, niin sarkasmi on vieläkin vaativampi laji, Huhtasaari piikitteli.
Huhtasaaren mukaan twiitissä oli kyse nimenomaan siitä, että Venäjä ei ole niin vahva, että se olisi voinut vaikuttaa Yhdysvaltojen vaaleihin tavalla, että Trump olisi voittanut, tai että Brexit-äänestys olisi ollut Putinin johtama.
&#8211; Kyllä EU:n ongelmat johtuvat EU:sta ja minkä takia Trump voitti johtui siitä, että Yhdysvaltain kansa halusi Trumpin.
<h4>Onko Sveitsi demokratia?</h4>
&#8211; Venäjä-osuuden päätteeksi Haapala kysyi, kannattaako Huhtasaari mitään diktatuuria. Huhtasaari totesi suhtautuvansa kriittisesti EU:hun, koska sillä on diktatorisia piirteitä, ja kannattavansa Sveitsiä suoran kansanvallan mallimaana.
&#8211; Jokainen asia viedään siis suoraan kansanäänestykseen, Haapala ilveili.
Huhtasaari sai vääntää rautalangasta, miten sveitsiläismallinen suora demokratia toimii: kansa voi kumota eduskunnan päätöksen sitovassa kansanäänestyksessä, joka järjestetään, jos riittävä määrä kansalaisia sitä jostakin aiheesta vaatii.
Haapala teeskenteli jälleen ymmärtämätöntä.
&#8211; Eli teille ei riitä presidentin eduskunnan hajotusoikeus vaan te haluatte poistaa Suomesta parlamentaarisen demokratian pois?
Tentti on katsottavissa <a href="https://www.is.fi/presidentinvaalit2018/art-2000005485529.html">Ilta-Sanomien verkkosivuilta</a>.

Laura Huhtasaari joutui opastamaan kokenutta politiikan toimittajaa – Timo Haapala ei ollut ymmärtävinään sarkasmia ja suoran demokratian periaatteita

Presidentinvaalin yllättäjäksi veikatun Laura Huhtasaaren mielestä presidentin on edelleen oltava syntyperäinen Suomen kansalainen. Huhtasaari myös palauttaisi valtaoikeuksia takaisin presidentille. &#8211; Kansan on voitava presidentin kautta luoda painetta eduskunnalle, jotta se saisi aikaan parempia päätöksiä.

Perussuomalaisten presidenttiehdokas, kasvatustieteen maisteri ja kansanedustaja Laura Huhtasaari valmistautuu presidentinvaaliin hyvällä fiiliksellä, valmiina tarjoamaan äänestäjille perussuomalaisen vaihtoehdon, jossa presidentti on ennen kaikkea kansallisvaltion puolustaja.
Huhtasaarta on veikattu presidentinvaalin yllättäjäksi ja haastajan asema sopiikin hänelle hyvin. Kaikki vastaehdokkaat suhtautuvat tavalla tai toisella suopeasti globalisaatioon ja Euroopan unioniin, eikä muita kansallisen suvereniteetin puolustajia ole tässä vaalissa tarjolla.
Huhtasaarelle tie presidentiksi avautui nopealla ja yllättävälläkin tavalla. Vielä ennen kesäkuun puoluekokouksen tapahtumia avoinna oli sekin vaihtoehto, että perussuomalaiset olisivat asettuneet tukemaan istuvaa presidenttiä.
Tilanne muuttui, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmästä loikkasi kansanedustajia toteuttaen kulisseissa suunnitellun operaation, jolla perussuomalaiset puolueena pudotettiin hallituksesta. Juonittelun tuloksena loikkarit saattoivat pysyä vallassa ja pitää ministeripaikkansa.
Jussi Halla-ahon johtamia perussuomalaisia ei ollut tarkoituskaan pitää mukana hallituksessa. Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti verukkeeksi yhteisen arvopohjan puuttumisen, vaikka perussuomalaiset edellyttivät ainoastaan hallitusohjelman noudattamista.
Näissä tapahtumissa oli osuutensa myös tämänhetkisellä tasavallan presidentillä Sauli Niinistöllä.
<h4>Presidentti Niinistö puuttui härskisti hallituksen sisäiseen dynamiikkaan</h4>
Niinistö lähti yllättäen itse edistämään Sipilän hallituksen lehmänkauppoja. Istuva presidentti kommentoi oudosti perussuomalaisten uuden puheenjohtajiston henkilöitä ja EU-kritiikkiä. Niinistö myös antoi ymmärtää, että hänen mielipidettään pitäisi kysyä, jos ulkoministeri vaihtuu.
Niinistö valikoi sanansa ympäripyöreästi. Tosiasiassa istuva presidentti puuttui härskillä tavalla hallituksen sisäiseen dynamiikkaan antaen ymmärtää, etteivät perussuomalaisten puoluekokouksen valinnat kelvanneet hänelle.
&#8211; Kokoomus ja keskusta halusivat päästä meistä eroon, koska heille eivät enää yhdessä sovitut ohjelmat kelvanneet. Hurskasteluun on osallistunut Uuden vaihtoehdon lisäksi myös muita, jopa tasavallan presidentti sortui tähän. Voi tätä kaksinaismoralismin määrää! Totuutta pitää vääristellä koko ajan, jotta saataisiin muita lyötyä, Huhtasaari sivalsi eduskunnassa kesäkuun alussa.
Myös Halla-ahon näkemys Niinistöstä muuttui kesällä. Pian oli selvää, että perussuomalaiset lähtisi presidentinvaaliin omalla ehdokkaalla. Puoluehallitus esittikin Huhtasaarta presidenttiehdokkaaksi elokuussa ja puoluevaltuusto päätti lopullisesti asiasta syyskuussa.
<h4>Äänestäjille oltava tarjolla perussuomalainen vaihtoehto</h4>
Huhtasaari pitää itse hyvin tärkeänä, että äänestäjille on vaalissa tarjolla perussuomalainen presidenttiehdokas.
&#8211; Olemme ainoa vaihtoehto, mitä tulee kriittiseen suhtautumiseen esimerkiksi EU:hun, eurojärjestelmään ja maahanmuuttoon. EU:n liittovaltiokehitys etenee vääjäämättä askel kerrallaan, mutta se ei ole kansallisen etumme mukaista. Haluan päätösvallan Brysselistä takaisin Suomeen.
&#8211; Kuten perussuomalaisella puolueella muutenkin, myös minun teemojani ovat näissä vaaleissa sisäinen solidaarisuus ja kansallisen itsenäisyyden säilyminen, Huhtasaari sanoo.
Sisäinen solidaarisuus tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että suomalaisten maksamat veroeurot käytetään ensi sijassa suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden rahoittamiseen eikä maailman parantamiseen.
<h4>Juureton globalismi ei korvaa kansallista identiteettiä</h4>
Presidentin tärkein tehtävä on Suomen ulkopolitiikan johtaminen. Tässä kohden Huhtasaari näkee presidentin myös osaltaan rauhan ja vakauden edistäjänä.
&#8211; On tärkeää säilyttää hyvät ulkosuhteet joka suuntaan. Suomi on rauhaa rakastava kansa, joka haluaa tehdä yhteistyötä kaikkien kanssa. Samalla presidentin pitää kuitenkin huolehtia kansallisvaltiomme edusta. Kansallisvaltio turvaa kansalaisten hyvinvointia paljon paremmin kuin ylikansalliset orgaanit. Juureton globalismi ei koskaan voi korvata kansallista identiteettiä.
Presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Viime viikolla eduskunnassa nähtiin erikoinen väittely aiheesta, kun suuressa salissa keskusteltiin kansanedustaja Pilvi Torstin (sd.) lakialoitteesta koskien muutosta tähän vaatimukseen. Huhtasaari ei innostunut aloitteesta.
&#8211; Suomi on vielä nuori valtio. En koe vaatimusta presidentin syntyperästä epätasa-arvoiseksi. Perustuslain mukaan presidentti on myös puolustusvoimien ylipäällikkö, näin sen on jatkossakin oltava, Huhtasaari painottaa.
<h4>Presidentin valtaoikeuksien heikentäminen oli virhe</h4>
Tasavallan presidentin valtaoikeuksia on heikennetty perustuslain osamuutoksilla jo 1980-luvulta saakka, mikä on tarkoittanut parlamentarismin vahvistumista ja eduskunnan aseman korostumista. Huhtasaaren mielestä kehitys on kulkenut tietyltä osin väärään suuntaan.
Tällä hetkellä presidentillä on oikeus hajottaa eduskunta ja määrätä uudet eduskuntavaalit vain pääministerin perustellusta aloitteesta. Huhtasaari palauttaisi oikeuden kuuluvaksi yksin presidentin toimivaltaan.
&#8211; Kysymys on siitä, että mielestäni kansanedustajien tulee olla tietyllä tavalla varuillaan. Kansan on voitava presidentin kautta luoda painetta eduskunnalle, jotta se saisi aikaan parempia päätöksiä tai päätöksiä ylipäätään.
&#8211; Presidentille kuuluu luontevasti oikeus hajottaa eduskunta myös siitä syystä, että presidentti toimii päivänpolitiikan ja puoluetoiminnan ulkopuolella, Huhtasaari toteaa.
Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen hajotti eduskunnan kolme kertaa 1960-1970 –luvuillla. Kekkonen ei epäröinyt määrätä uusia vaaleja, kun poliittiset riidat uhkasivat vaarantaa hallitustyötä. Huhtasaari korostaa, että tällainen olisi nykyaikanakin toki poikkeuksellista.
&#8211; Silti ei voida pitää itseisarvona sitä, että eduskunta tai hallitus istuvat aina neljä vuotta, vaalikauden alusta loppuun jos mitään ei saada aikaan tai jos tulossa on Suomen kannalta huonoja päätöksiä.
&#8211; Presidentin myös tulisi voida käyttää isännän ääntä silloin jos valmisteilla on Suomen kannalta huono päätös. Tällainen oli esimerkiksi sähköverkkoyhtiö Carunan myynti ulkomaisille sijoittajille, Huhtasaari sanoo ja toteaa Kataisen hallituskauden olleen kokonaan hukattua aikaa.
<h4>Presidentti voi jättää vahvistamatta eduskunnan hyväksymän lain</h4>
Tasavallan presidentti ei osallistu lainsäädäntötyöhän. Suomen valtiosäännön mukaan eduskunnan hyväksymä laki on silti muodollisesti esitettävä vahvistettavaksi tasavallan presidentille, jolla on mahdollisuus myös jättää laki vahvistamatta. Presidentti Tarja Halonen käytti tätä valtaa omalla presidenttikaudellaan.
Tasavallan presidentin tällainen päätös ei silti välttämättä jää pysyväksi. Eduskunta voi äänten enemmistöllä hyväksyä sille palautetun lain sisällöltään muuttumattomana, jolloin se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Huhtasaaren mukaan nykyinen käytäntö on hyvä.
&#8211; Eduskunnan asemaa ei tässä tarvitse kyseenalaistaa. Laadukkaan lainsäädäntötyön kannalta on silti hyvä, että presidentti saattaa palauttaa lain eduskunnalle uudelleen harkittavaksi, Huhtasaari sanoo.
<h4>Suurvaltojen välillä ei pidä valita puolia</h4>
Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. 1980-luvulta lähtien Suomi on vahvasti tullut mukaan kansainväliseen toimintaan sekä liittynyt useisiin kansainvälisiin sopimuksiin ja järjestöihin. Suomen presidentit ovat osaltaan myös edistäneet keskusteluyhteyttä suurvaltojen välillä.
&#8211; Suomen ulkopoliittinen linja ja samalla vahvuus on juuri tässä. Olemme edistäneet dialogia ja esittäneet omia näkemyksiä, mutta olemme kuitenkin onnistuneet pysymään varsinaisen suurvaltapolitiikan ulkopuolella.
&#8211; Tämä linja on edelleen hyvä ja sitä haluan itsekin jatkaa. Suomen ei pidä aktiivisesti valita puolia suurvaltojen välillä, vaan keskusteluyhteydet täytyy pitää auki joka suuntaan, Huhtasaari huomauttaa.
<h4>Liittoutumattomuus paras ratkaisu Suomelle</h4>
Sotilaallinen aktiivisuus Itämeren alueella on kasvanut viime vuosina. Huhtasaari arvioi tilannetta varovaisesti.
&#8211; Kun kyse on suurista sotaharjoituksista, niin niiden tarkoitus on juuri harjoittelu, eikä niitä ole suunnattu ketään vastaan. Tilanne on kuitenkin välillä saattanut näyttää jännittyneeltä kun Nato ja Venäjä ovat samaan aikaan harjoitelleet Itämerellä. Suomen tuskin kannattaa itse tehdä asiasta suurta numeroa. Tilanteen kehittymistä tulee toki seurata.
Suomi tekee monella tavoin yhteistyötä Naton kanssa. Huhtasaari ei ole tällä hetkellä viemässä Suomea jäseneksi Natoon, mutta ei silti halua täysin sulkea mahdollisuutta pois jäsenyyden hakemisesta.
&#8211; Sotilaallinen liittoutumattomuus ei anna sataprosenttisia turvatakuita. Uskon silti, että liittoutumattomuus on juuri nyt paras ja tarkoituksenmukaisin ratkaisu Suomelle.
&#8211; Haluamme olla kaikkien konfliktien ulkopuolella, mutta ylläpidämme siitä huolimatta vahvaa, itsenäistä puolustusta. Vanhan viisauden mukaan jos haluaa rauhaa, on valmistauduttava sotaan, Huhtasaari muistuttaa.
<h4>Presidentti mukaan torjumaan haitallista EU-päätöksentekoa </h4>
Pääministeri on edelleen merkittävin vaikuttaja EU-politiikassa. Pääministeri myös edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa eli EU:n huippukokouksessa.
Kyseessä on EU:n korkein toimielin, joka antaa suunnan kaikelle EU-politiikalle. Huhtasaaren mielestä presidentillä tulisi olla nykyistä enemmän vaikutusvaltaa EU-asioissa. Vähintäänkin presidentin tulisi osaltaan voida torjua itsemääräämisoikeudelle haitallisia päätöksiä EU-tasolla.
&#8211; Niin kauan kuin olemme mukana EU:ssa, olennaista on pitää presidentin ja pääministerin välinen suora keskusteluyhteys avoinna. Näkisin kuitenkin tarpeellisena vahvistaa presidentin asemaa EU-vaikuttajana. Presidentin aseman korostaminen olisi tärkeää myös siksi, että hän on suoraan kansan valitsema valtiojohtaja.
EU-järjestelmässä keskeinen vallankäyttäjä on komissio. Komissio käyttää komissaarien kollegiona aloitevaltaa lainsäädännön alueella. Komissio voi toimia hyvin itsenäisesti vaikka sen on näennäisesti nautittava EU-parlamentin luottamusta. Komissaareista ei äänestetä, vaan EU-jäsenvaltiot valitsevat komissaarit tehtäviinsä.
&#8211; Valitettavasti Suomella on vahva usko komission hyväntahtoisuuteen. Tosiasiassa komissio on epädemokraattinen ja federalistinen toimielin, Huhtasaari lataa.
<h4>Suomen pitäisi osata poimia EU-jäsenyydestä hyödyt</h4>
Suomella sanotaan olevan luottamuspääomaa ja siten vaikutusvaltaa EU-toimielimissä. Silti EU:n tekemät päätökset eivät useinkaan ole Suomen kannalta edullisia tai niissä ei huomioida Suomen paikallisia olosuhteita.
Tuoreena esimerkkinä Huhtasaari nostaa EU-maiden ympäristöministerien päätöksen metsien niin sanottujen hiilinielujen laskentatavasta. Päätös ei vastaa Suomen toivomuksia, sillä se rajoittaa mahdollisuuksia hakkuisiin Suomelle järkevällä tavalla, vaikka Suomessa metsien kasvu on huomattavasti suurempaa kuin niiden käyttö.
&#8211; Suomi on myös edelleen EU:n nettomaksaja. Samoin Suomi yleensä suostuu puudelimaisesti lähes kaikkeen, mitä vain sille esitetään. Mielestäni tämä on johtanut siihen, ettei Suomi aina ole EU:ssa vakavasti otettava keskustelukumppani. Se sitten näkyy niissä päätöksissä, mitä EU tekee.
&#8211; Suomalaisten on oltava EU:ssa realisteja ja huolehdittava kansallisen edun puolustamisesta. Kaikki muut jäsenvaltiot toimivat siten, että saisivat EU:sta mahdollisimman paljon hyötyä. Niin Suomenkin pitäisi tehdä, Huhtasaari huomauttaa.
<h4>Presidentti voi vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan keskustelunavaajana</h4>
Suomessa tapahtui elokuussa terrori-isku, jonka uhreina kuoli kaksi kansalaista. Useat joutuivat sairaalahoitoon. Uhreja sattumanvaraisesti puukottanut tekijä oli turvapaikanhakija, joka oli saanut kielteisen päätöksen hakemukseensa. Tekijä oli esiintynyt viranomaisille väärällä nimellä ja myös esittänyt olevansa nuorempi kuin oikeasti on.
Huhtasaaren mielestä päättäjien pitäisi myöntää, että he ovat epäonnistuneet sisäisestä turvallisuudesta huolehtimisesta.
&#8211; Terrorismi on tullut Suomeen. Päättäjien tulisi tunnustaa tosiasiat ja ymmärtää, että seuraukset ovat tällaisia, jos valtion rajoja ei valvota.
Huhtasaari huomauttaa, että kansalaisten täytyy voida luottaa siihen, että heidän valitsemansa päättäjät pitävät heistä huolta. Huhtasaari kannattaa rajavalvonnan palauttamista, eikä päästäisi Suomeen turvapaikanhakijoita, jotka jo tulevat turvallisesta EU-maasta kuten Ruotsista.
&#8211; Rajojen valvonta ja omista asioistamme päättäminen on parempi ratkaisu kuin se, että jatkamme samalla onnettomalla linjalla ja mietimme, mitä muut EU-jäsenvaltiot meistä ajattelevat. Kymmenien tuhansien tuntemattomien henkilöiden maahan päästäminen ei edistä turvallisuutta vaan heikentää sitä.
Presidentti ei suoraan päätä maahanmuuttopolitiikan linjauksista. Presidentti voi kuitenkin vaikuttaa omilla kannanotoilla, vahvalla viestinnällä.
&#8211; Kansalaiset odottavatkin presidentin avauksia jos näyttää siltä, että tilanne ei kaikilta osin ole päättäjien hallussa, Huhtasaari toteaa.
<h4>Presidentillä voi olla vahva asema kansallisvaltion edun puolustajana</h4>
Perussuomalaiset kannattavat suomalaisten itsemääräämisoikeutta sisä- ja ulkopoliittisissa kysymyksissä. Tässä tehtävässä tasavallan presidentillä voi olla vahva asema kansallisvaltiomme edun puolustajana.
Perussuomalaiset ovat tehneet ja tekevät muutenkin yhteistyötä itsenäisiä kansallisvaltioita puolustavien poliittisten liikkeiden kanssa.
&#8211; Minkäänlaiset ääriorganisaatiot eivät ole koskaan olleet perussuomalaisten yhteistyökumppaneita eivätkä tule sellaisia olemaankaan, Huhtasaari painottaa.
Vahva ja vakaa kansakunta on heikoimmassa taloudellisessa ja terveydellisessä asemassa olevien kansalaistemme turva. Huhtasaaren mukaan kansallisen edun turvaaminen edellyttää aktiivisia tekoja niin kauan kuin Suomi on EU:n jäsen.
&#8211; Meidän pitäisi irtautua rahaliitosta ja ottaa käyttöön oma valuutta. Meidän tulee myös jättää toimeenpanematta meille haitallisia asioita ja vaatia alennuksia unionin jäsenmaksuista. Suomen tulee torjua haitallista maahanmuuttoa, eikä meidän siksi pidä hyväksyä mitään pakollista EU:n taakanjakomekanismia.
&nbsp;
<table width="100%">
<tbody>
<tr>
<td style="padding: 15px; background: #def1fd;">Kysymyksiä Lauralle 
Kuinka tarpeellinen presidentti-instituutio on 100-vuotiaalle Suomelle juuri nyt ja tuleeko presidentin asema olemaan samanlainen myös tulevaisuudessa?
&#8211; Suomen kansa arvostaa presidenttiä, mistä kertoo sekin, että presidentinvaalissa on yleensä aina hyvin korkea äänestysprosentti. Presidentti tulee jatkossakin olemaan kansan arvostama, merkittävä vallankäyttäjä.
Voitko antaa lyhyen arvion nykyisestä tasavallan presidentistä Sauli Niinistöstä?
&#8211; Hän on enimmäkseen tolkun mies ja onnistunut dialogissa suurvaltoihin. Hän on kuitenkin EU-federalisti. En pitänyt siitä, että hän puuttui presidentin arvovallalla hallituspolitiikkaan, perussuomalaisten sisäisiin asioihin ja vaati puheenjohtajaltamme Jussi Halla-aholta aktiivista katumista.
Presidentti käyttää armahdusvaltaa. Mielipiteesi armahdusvallasta ja kuinka itse käyttäisit sitä?
&#8211; Armahdusoikeus toteuttaa kohtuullisuutta yksittäistapauksessa, ja se sopii luontevasti presidentin toimivaltaan. Käyttäisin itse armahdusvaltaa tapauskohtaisesti ja harkiten. En kuitenkaan armahtaisi seksuaalirikollisia.
Mitä ajattelet kansalaistottelemattomuudesta, josta on puhuttu paljon viime aikoina?
&#8211; En hyväksy kansalaistottelemattomuutta. Se on anarkiaa joka vastustaa järjestäytynyttä yhteiskuntaa.
Mitä mieltä olet kansalaisaloitteesta lainsäädännön instrumenttina ja miten kehittäisit sitä?
&#8211; Kansalaisaloite on erittäin hyvä tapa nostaa kansalle tärkeitä asioita poliittiseen keskusteluun ja myös päätettäväksi. Ongelmallisia ovat olleet ne aloitteet jotka voimakkaasti jakavat kansaa. Tältä osin voitaisiin harkita kehitettäväksi vasta-aloitetta, eli mikäli suuri osa kansasta ei hyväksy ehdotettua lakialoitetta, vasta-aloitteella kansalaisaloite voitaisiin kumota.
Olet siviiliammatiltasi opettaja. Mielipiteesi suomalaisesta peruskoulusta ja miten kehittäisit sitä?
&#8211; Peruskoulu on kaikille tasa-arvoinen oppimisympäristö ja sellaisena sen tulee säilyä. Kouluille täytyy turvata kaikki tarvittavat resurssit toimintaansa. Koulua tulee kehittää lapsilähtöisesti. Erityisesti täytyy huomioida että ne oppilaat jotka tarvitsevat enemmän tukea oppimiseen, myös saavat tukea. Opettajat tarvitsevat enemmän työkaluja pitää yllä työrauhaa. Jokainen koulukiusaamistapaus on liikaa.</td>
</tr>
</tbody>
</table>
<table width="100%">
<tbody>
<tr>
<td><a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2013/06/whitepixel.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-25637" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2013/06/whitepixel.jpg" alt="whitepixel" width="1" height="1" /></a></td>
</tr>
</tbody>
</table>

Erikoishaastattelussa Laura Huhtasaari: Presidentin täytyy huolehtia kansallisvaltion edusta

Presidentin valtaoikeudet

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: ”Auttamisesta on tullut oman moraalisen ylemmyyden korostamista”

Halla-aho: Ilmastopaniikin lietsominen lapsiin ja nuoriin on vastuutonta – ”Henkinen pahoinvointi ilmastonmuutoksesta ei edistä ratkaisujen löytämistä”

Laura Huhtasaari joutui opastamaan kokenutta politiikan toimittajaa – Timo Haapala ei ollut ymmärtävinään sarkasmia ja suoran demokratian periaatteita

Erikoishaastattelussa Laura Huhtasaari: Presidentin täytyy huolehtia kansallisvaltion edusta

Uusimmat

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026