Erikoishaastattelussa Laura Huhtasaari: Presidentin täytyy huolehtia kansallisvaltion edusta

Presidentinvaalin yllättäjäksi veikatun Laura Huhtasaaren mielestä presidentin on edelleen oltava syntyperäinen Suomen kansalainen. Huhtasaari myös palauttaisi valtaoikeuksia takaisin presidentille. – Kansan on voitava presidentin kautta luoda painetta eduskunnalle, jotta se saisi aikaan parempia päätöksiä.

Perussuomalaisten presidenttiehdokas, kasvatustieteen maisteri ja kansanedustaja Laura Huhtasaari valmistautuu presidentinvaaliin hyvällä fiiliksellä, valmiina tarjoamaan äänestäjille perussuomalaisen vaihtoehdon, jossa presidentti on ennen kaikkea kansallisvaltion puolustaja.

Huhtasaarta on veikattu presidentinvaalin yllättäjäksi ja haastajan asema sopiikin hänelle hyvin. Kaikki vastaehdokkaat suhtautuvat tavalla tai toisella suopeasti globalisaatioon ja Euroopan unioniin, eikä muita kansallisen suvereniteetin puolustajia ole tässä vaalissa tarjolla.

Huhtasaarelle tie presidentiksi avautui nopealla ja yllättävälläkin tavalla. Vielä ennen kesäkuun puoluekokouksen tapahtumia avoinna oli sekin vaihtoehto, että perussuomalaiset olisivat asettuneet tukemaan istuvaa presidenttiä.

Tilanne muuttui, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmästä loikkasi kansanedustajia toteuttaen kulisseissa suunnitellun operaation, jolla perussuomalaiset puolueena pudotettiin hallituksesta. Juonittelun tuloksena loikkarit saattoivat pysyä vallassa ja pitää ministeripaikkansa.

Jussi Halla-ahon johtamia perussuomalaisia ei ollut tarkoituskaan pitää mukana hallituksessa. Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti verukkeeksi yhteisen arvopohjan puuttumisen, vaikka perussuomalaiset edellyttivät ainoastaan hallitusohjelman noudattamista.

Näissä tapahtumissa oli osuutensa myös tämänhetkisellä tasavallan presidentillä Sauli Niinistöllä.

Presidentti Niinistö puuttui härskisti hallituksen sisäiseen dynamiikkaan

Niinistö lähti yllättäen itse edistämään Sipilän hallituksen lehmänkauppoja. Istuva presidentti kommentoi oudosti perussuomalaisten uuden puheenjohtajiston henkilöitä ja EU-kritiikkiä. Niinistö myös antoi ymmärtää, että hänen mielipidettään pitäisi kysyä, jos ulkoministeri vaihtuu.

Niinistö valikoi sanansa ympäripyöreästi. Tosiasiassa istuva presidentti puuttui härskillä tavalla hallituksen sisäiseen dynamiikkaan antaen ymmärtää, etteivät perussuomalaisten puoluekokouksen valinnat kelvanneet hänelle.

– Kokoomus ja keskusta halusivat päästä meistä eroon, koska heille eivät enää yhdessä sovitut ohjelmat kelvanneet. Hurskasteluun on osallistunut Uuden vaihtoehdon lisäksi myös muita, jopa tasavallan presidentti sortui tähän. Voi tätä kaksinaismoralismin määrää! Totuutta pitää vääristellä koko ajan, jotta saataisiin muita lyötyä, Huhtasaari sivalsi eduskunnassa kesäkuun alussa.

Myös Halla-ahon näkemys Niinistöstä muuttui kesällä. Pian oli selvää, että perussuomalaiset lähtisi presidentinvaaliin omalla ehdokkaalla. Puoluehallitus esittikin Huhtasaarta presidenttiehdokkaaksi elokuussa ja puoluevaltuusto päätti lopullisesti asiasta syyskuussa.

Äänestäjille oltava tarjolla perussuomalainen vaihtoehto

Huhtasaari pitää itse hyvin tärkeänä, että äänestäjille on vaalissa tarjolla perussuomalainen presidenttiehdokas.

– Olemme ainoa vaihtoehto, mitä tulee kriittiseen suhtautumiseen esimerkiksi EU:hun, eurojärjestelmään ja maahanmuuttoon. EU:n liittovaltiokehitys etenee vääjäämättä askel kerrallaan, mutta se ei ole kansallisen etumme mukaista. Haluan päätösvallan Brysselistä takaisin Suomeen.

– Kuten perussuomalaisella puolueella muutenkin, myös minun teemojani ovat näissä vaaleissa sisäinen solidaarisuus ja kansallisen itsenäisyyden säilyminen, Huhtasaari sanoo.

Sisäinen solidaarisuus tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että suomalaisten maksamat veroeurot käytetään ensi sijassa suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden rahoittamiseen eikä maailman parantamiseen.

Juureton globalismi ei korvaa kansallista identiteettiä

Presidentin tärkein tehtävä on Suomen ulkopolitiikan johtaminen. Tässä kohden Huhtasaari näkee presidentin myös osaltaan rauhan ja vakauden edistäjänä.

– On tärkeää säilyttää hyvät ulkosuhteet joka suuntaan. Suomi on rauhaa rakastava kansa, joka haluaa tehdä yhteistyötä kaikkien kanssa. Samalla presidentin pitää kuitenkin huolehtia kansallisvaltiomme edusta. Kansallisvaltio turvaa kansalaisten hyvinvointia paljon paremmin kuin ylikansalliset orgaanit. Juureton globalismi ei koskaan voi korvata kansallista identiteettiä.

Presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Viime viikolla eduskunnassa nähtiin erikoinen väittely aiheesta, kun suuressa salissa keskusteltiin kansanedustaja Pilvi Torstin (sd.) lakialoitteesta koskien muutosta tähän vaatimukseen. Huhtasaari ei innostunut aloitteesta.

– Suomi on vielä nuori valtio. En koe vaatimusta presidentin syntyperästä epätasa-arvoiseksi. Perustuslain mukaan presidentti on myös puolustusvoimien ylipäällikkö, näin sen on jatkossakin oltava, Huhtasaari painottaa.

Presidentin valtaoikeuksien heikentäminen oli virhe

Tasavallan presidentin valtaoikeuksia on heikennetty perustuslain osamuutoksilla jo 1980-luvulta saakka, mikä on tarkoittanut parlamentarismin vahvistumista ja eduskunnan aseman korostumista. Huhtasaaren mielestä kehitys on kulkenut tietyltä osin väärään suuntaan.

Tällä hetkellä presidentillä on oikeus hajottaa eduskunta ja määrätä uudet eduskuntavaalit vain pääministerin perustellusta aloitteesta. Huhtasaari palauttaisi oikeuden kuuluvaksi yksin presidentin toimivaltaan.

– Kysymys on siitä, että mielestäni kansanedustajien tulee olla tietyllä tavalla varuillaan. Kansan on voitava presidentin kautta luoda painetta eduskunnalle, jotta se saisi aikaan parempia päätöksiä tai päätöksiä ylipäätään.

– Presidentille kuuluu luontevasti oikeus hajottaa eduskunta myös siitä syystä, että presidentti toimii päivänpolitiikan ja puoluetoiminnan ulkopuolella, Huhtasaari toteaa.

Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen hajotti eduskunnan kolme kertaa 1960-1970 –luvuillla. Kekkonen ei epäröinyt määrätä uusia vaaleja, kun poliittiset riidat uhkasivat vaarantaa hallitustyötä. Huhtasaari korostaa, että tällainen olisi nykyaikanakin toki poikkeuksellista.

– Silti ei voida pitää itseisarvona sitä, että eduskunta tai hallitus istuvat aina neljä vuotta, vaalikauden alusta loppuun jos mitään ei saada aikaan tai jos tulossa on Suomen kannalta huonoja päätöksiä.

– Presidentin myös tulisi voida käyttää isännän ääntä silloin jos valmisteilla on Suomen kannalta huono päätös. Tällainen oli esimerkiksi sähköverkkoyhtiö Carunan myynti ulkomaisille sijoittajille, Huhtasaari sanoo ja toteaa Kataisen hallituskauden olleen kokonaan hukattua aikaa.

Presidentti voi jättää vahvistamatta eduskunnan hyväksymän lain

Tasavallan presidentti ei osallistu lainsäädäntötyöhän. Suomen valtiosäännön mukaan eduskunnan hyväksymä laki on silti muodollisesti esitettävä vahvistettavaksi tasavallan presidentille, jolla on mahdollisuus myös jättää laki vahvistamatta. Presidentti Tarja Halonen käytti tätä valtaa omalla presidenttikaudellaan.

Tasavallan presidentin tällainen päätös ei silti välttämättä jää pysyväksi. Eduskunta voi äänten enemmistöllä hyväksyä sille palautetun lain sisällöltään muuttumattomana, jolloin se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Huhtasaaren mukaan nykyinen käytäntö on hyvä.

– Eduskunnan asemaa ei tässä tarvitse kyseenalaistaa. Laadukkaan lainsäädäntötyön kannalta on silti hyvä, että presidentti saattaa palauttaa lain eduskunnalle uudelleen harkittavaksi, Huhtasaari sanoo.

Suurvaltojen välillä ei pidä valita puolia

Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. 1980-luvulta lähtien Suomi on vahvasti tullut mukaan kansainväliseen toimintaan sekä liittynyt useisiin kansainvälisiin sopimuksiin ja järjestöihin. Suomen presidentit ovat osaltaan myös edistäneet keskusteluyhteyttä suurvaltojen välillä.

– Suomen ulkopoliittinen linja ja samalla vahvuus on juuri tässä. Olemme edistäneet dialogia ja esittäneet omia näkemyksiä, mutta olemme kuitenkin onnistuneet pysymään varsinaisen suurvaltapolitiikan ulkopuolella.

– Tämä linja on edelleen hyvä ja sitä haluan itsekin jatkaa. Suomen ei pidä aktiivisesti valita puolia suurvaltojen välillä, vaan keskusteluyhteydet täytyy pitää auki joka suuntaan, Huhtasaari huomauttaa.

Liittoutumattomuus paras ratkaisu Suomelle

Sotilaallinen aktiivisuus Itämeren alueella on kasvanut viime vuosina. Huhtasaari arvioi tilannetta varovaisesti.

– Kun kyse on suurista sotaharjoituksista, niin niiden tarkoitus on juuri harjoittelu, eikä niitä ole suunnattu ketään vastaan. Tilanne on kuitenkin välillä saattanut näyttää jännittyneeltä kun Nato ja Venäjä ovat samaan aikaan harjoitelleet Itämerellä. Suomen tuskin kannattaa itse tehdä asiasta suurta numeroa. Tilanteen kehittymistä tulee toki seurata.

Suomi tekee monella tavoin yhteistyötä Naton kanssa. Huhtasaari ei ole tällä hetkellä viemässä Suomea jäseneksi Natoon, mutta ei silti halua täysin sulkea mahdollisuutta pois jäsenyyden hakemisesta.

– Sotilaallinen liittoutumattomuus ei anna sataprosenttisia turvatakuita. Uskon silti, että liittoutumattomuus on juuri nyt paras ja tarkoituksenmukaisin ratkaisu Suomelle.

– Haluamme olla kaikkien konfliktien ulkopuolella, mutta ylläpidämme siitä huolimatta vahvaa, itsenäistä puolustusta. Vanhan viisauden mukaan jos haluaa rauhaa, on valmistauduttava sotaan, Huhtasaari muistuttaa.

Presidentti mukaan torjumaan haitallista EU-päätöksentekoa

Pääministeri on edelleen merkittävin vaikuttaja EU-politiikassa. Pääministeri myös edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa eli EU:n huippukokouksessa.

Kyseessä on EU:n korkein toimielin, joka antaa suunnan kaikelle EU-politiikalle. Huhtasaaren mielestä presidentillä tulisi olla nykyistä enemmän vaikutusvaltaa EU-asioissa. Vähintäänkin presidentin tulisi osaltaan voida torjua itsemääräämisoikeudelle haitallisia päätöksiä EU-tasolla.

– Niin kauan kuin olemme mukana EU:ssa, olennaista on pitää presidentin ja pääministerin välinen suora keskusteluyhteys avoinna. Näkisin kuitenkin tarpeellisena vahvistaa presidentin asemaa EU-vaikuttajana. Presidentin aseman korostaminen olisi tärkeää myös siksi, että hän on suoraan kansan valitsema valtiojohtaja.

EU-järjestelmässä keskeinen vallankäyttäjä on komissio. Komissio käyttää komissaarien kollegiona aloitevaltaa lainsäädännön alueella. Komissio voi toimia hyvin itsenäisesti vaikka sen on näennäisesti nautittava EU-parlamentin luottamusta. Komissaareista ei äänestetä, vaan EU-jäsenvaltiot valitsevat komissaarit tehtäviinsä.

– Valitettavasti Suomella on vahva usko komission hyväntahtoisuuteen. Tosiasiassa komissio on epädemokraattinen ja federalistinen toimielin, Huhtasaari lataa.

Suomen pitäisi osata poimia EU-jäsenyydestä hyödyt

Suomella sanotaan olevan luottamuspääomaa ja siten vaikutusvaltaa EU-toimielimissä. Silti EU:n tekemät päätökset eivät useinkaan ole Suomen kannalta edullisia tai niissä ei huomioida Suomen paikallisia olosuhteita.

Tuoreena esimerkkinä Huhtasaari nostaa EU-maiden ympäristöministerien päätöksen metsien niin sanottujen hiilinielujen laskentatavasta. Päätös ei vastaa Suomen toivomuksia, sillä se rajoittaa mahdollisuuksia hakkuisiin Suomelle järkevällä tavalla, vaikka Suomessa metsien kasvu on huomattavasti suurempaa kuin niiden käyttö.

– Suomi on myös edelleen EU:n nettomaksaja. Samoin Suomi yleensä suostuu puudelimaisesti lähes kaikkeen, mitä vain sille esitetään. Mielestäni tämä on johtanut siihen, ettei Suomi aina ole EU:ssa vakavasti otettava keskustelukumppani. Se sitten näkyy niissä päätöksissä, mitä EU tekee.

– Suomalaisten on oltava EU:ssa realisteja ja huolehdittava kansallisen edun puolustamisesta. Kaikki muut jäsenvaltiot toimivat siten, että saisivat EU:sta mahdollisimman paljon hyötyä. Niin Suomenkin pitäisi tehdä, Huhtasaari huomauttaa.

Presidentti voi vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan keskustelunavaajana

Suomessa tapahtui elokuussa terrori-isku, jonka uhreina kuoli kaksi kansalaista. Useat joutuivat sairaalahoitoon. Uhreja sattumanvaraisesti puukottanut tekijä oli turvapaikanhakija, joka oli saanut kielteisen päätöksen hakemukseensa. Tekijä oli esiintynyt viranomaisille väärällä nimellä ja myös esittänyt olevansa nuorempi kuin oikeasti on.

Huhtasaaren mielestä päättäjien pitäisi myöntää, että he ovat epäonnistuneet sisäisestä turvallisuudesta huolehtimisesta.

– Terrorismi on tullut Suomeen. Päättäjien tulisi tunnustaa tosiasiat ja ymmärtää, että seuraukset ovat tällaisia, jos valtion rajoja ei valvota.

Huhtasaari huomauttaa, että kansalaisten täytyy voida luottaa siihen, että heidän valitsemansa päättäjät pitävät heistä huolta. Huhtasaari kannattaa rajavalvonnan palauttamista, eikä päästäisi Suomeen turvapaikanhakijoita, jotka jo tulevat turvallisesta EU-maasta kuten Ruotsista.

– Rajojen valvonta ja omista asioistamme päättäminen on parempi ratkaisu kuin se, että jatkamme samalla onnettomalla linjalla ja mietimme, mitä muut EU-jäsenvaltiot meistä ajattelevat. Kymmenien tuhansien tuntemattomien henkilöiden maahan päästäminen ei edistä turvallisuutta vaan heikentää sitä.

Presidentti ei suoraan päätä maahanmuuttopolitiikan linjauksista. Presidentti voi kuitenkin vaikuttaa omilla kannanotoilla, vahvalla viestinnällä.

– Kansalaiset odottavatkin presidentin avauksia jos näyttää siltä, että tilanne ei kaikilta osin ole päättäjien hallussa, Huhtasaari toteaa.

Presidentillä voi olla vahva asema kansallisvaltion edun puolustajana

Perussuomalaiset kannattavat suomalaisten itsemääräämisoikeutta sisä- ja ulkopoliittisissa kysymyksissä. Tässä tehtävässä tasavallan presidentillä voi olla vahva asema kansallisvaltiomme edun puolustajana.

Perussuomalaiset ovat tehneet ja tekevät muutenkin yhteistyötä itsenäisiä kansallisvaltioita puolustavien poliittisten liikkeiden kanssa.

– Minkäänlaiset ääriorganisaatiot eivät ole koskaan olleet perussuomalaisten yhteistyökumppaneita eivätkä tule sellaisia olemaankaan, Huhtasaari painottaa.

Vahva ja vakaa kansakunta on heikoimmassa taloudellisessa ja terveydellisessä asemassa olevien kansalaistemme turva. Huhtasaaren mukaan kansallisen edun turvaaminen edellyttää aktiivisia tekoja niin kauan kuin Suomi on EU:n jäsen.

– Meidän pitäisi irtautua rahaliitosta ja ottaa käyttöön oma valuutta. Meidän tulee myös jättää toimeenpanematta meille haitallisia asioita ja vaatia alennuksia unionin jäsenmaksuista. Suomen tulee torjua haitallista maahanmuuttoa, eikä meidän siksi pidä hyväksyä mitään pakollista EU:n taakanjakomekanismia.

 

Kysymyksiä Lauralle Kuinka tarpeellinen presidentti-instituutio on 100-vuotiaalle Suomelle juuri nyt ja tuleeko presidentin asema olemaan samanlainen myös tulevaisuudessa? – Suomen kansa arvostaa presidenttiä, mistä kertoo sekin, että presidentinvaalissa on yleensä aina hyvin korkea äänestysprosentti. Presidentti tulee jatkossakin olemaan kansan arvostama, merkittävä vallankäyttäjä. Voitko antaa lyhyen arvion nykyisestä tasavallan presidentistä Sauli Niinistöstä? – Hän on enimmäkseen tolkun mies ja onnistunut dialogissa suurvaltoihin. Hän on kuitenkin EU-federalisti. En pitänyt siitä, että hän puuttui presidentin arvovallalla hallituspolitiikkaan, perussuomalaisten sisäisiin asioihin ja vaati puheenjohtajaltamme Jussi Halla-aholta aktiivista katumista. Presidentti käyttää armahdusvaltaa. Mielipiteesi armahdusvallasta ja kuinka itse käyttäisit sitä? – Armahdusoikeus toteuttaa kohtuullisuutta yksittäistapauksessa, ja se sopii luontevasti presidentin toimivaltaan. Käyttäisin itse armahdusvaltaa tapauskohtaisesti ja harkiten. En kuitenkaan armahtaisi seksuaalirikollisia. Mitä ajattelet kansalaistottelemattomuudesta, josta on puhuttu paljon viime aikoina? – En hyväksy kansalaistottelemattomuutta. Se on anarkiaa joka vastustaa järjestäytynyttä yhteiskuntaa. Mitä mieltä olet kansalaisaloitteesta lainsäädännön instrumenttina ja miten kehittäisit sitä? – Kansalaisaloite on erittäin hyvä tapa nostaa kansalle tärkeitä asioita poliittiseen keskusteluun ja myös päätettäväksi. Ongelmallisia ovat olleet ne aloitteet jotka voimakkaasti jakavat kansaa. Tältä osin voitaisiin harkita kehitettäväksi vasta-aloitetta, eli mikäli suuri osa kansasta ei hyväksy ehdotettua lakialoitetta, vasta-aloitteella kansalaisaloite voitaisiin kumota. Olet siviiliammatiltasi opettaja. Mielipiteesi suomalaisesta peruskoulusta ja miten kehittäisit sitä? – Peruskoulu on kaikille tasa-arvoinen oppimisympäristö ja sellaisena sen tulee säilyä. Kouluille täytyy turvata kaikki tarvittavat resurssit toimintaansa. Koulua tulee kehittää lapsilähtöisesti. Erityisesti täytyy huomioida että ne oppilaat jotka tarvitsevat enemmän tukea oppimiseen, myös saavat tukea. Opettajat tarvitsevat enemmän työkaluja pitää yllä työrauhaa. Jokainen koulukiusaamistapaus on liikaa.