Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Miesvihamielisillä ja naisvihamielisillä nettiyhteisöillä on samoja piirteitä

Tynkkyseltä muistutus EU-komissiolle: Sijoittajat eivät laita rahojaan komission rulettiin, jos vapaat markkinat ja tuotot ovat muualla

Perussuomalaiset nostaa kotimaisen ruoan etusijalle – Elomaa: Suomi ei voi nojata muiden apuun kriisiaikoina

Strandman vaatii opettajankoulutuksen remonttia: ”Opettajat uupuvat jo ennen työuran alkua”

Tutkimus: Nuoret luottavat vahvasti Puolustusvoimiin

Vigelius Unkarin vaalituloksesta: ’’Epäterveet siteet Venäjään on katkottava’’

Bergbom tyrmää vasemmistoliiton veronkiristyslinjan: ”Viimeinen sammuttaa valot, jos vasemmistoliitto pääsee toteuttamaan tätä politiikkaa”

Kangas: Kotimainen ruoantuotanto turvattava – ”Jos Itämeri menee kiinni, tulee nälänhätä”

Elomaa ja Peltokangas vaativat sodissa kaatuneiden muistotaulujen palauttamista julkisille paikoille

Itäisessä Suomessa urakoidaan yli 500 miljoonalla eurolla – ministeri Ranne: ”Nyt käynnistyy vt15-urakka ja lisää on tulossa”

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma  – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen

Lehmänkaupat

Valtio ottaa tänä vuonna ainakin 18 miljardia uutta lainaa. Perussuomalaisten Riikka Purra painottaa, että koronakriisin aikanakin hallituksen pitäisi kyetä priorisoimaan, eli asettamaan kohteita tärkeysjärjestykseen. &#8211; Vientisektori ei vielä ole ollut esillä puheissa ja tukipaketeissa. Vientiyritykset kuitenkin tuovat tänne rahaa, joka on vähän erilaista kuin se raha, joka menee täällä toisesta taskusta toiseen, Purra sanoi eilen Ylen A-studiossa.

Kansanedustajat keskustelivat eilen Ylen A-studiossa hallituksen rahankäytöstä. Hallitus on juuri sopinut historiallisen suuresta, jopa 5,5 miljardin euron lisätalousarviosta.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra sanoo, että silmiinpistävää on velkapaketin kokoluokka.
&#8211; Nyt ei tehdä ainoastaan koronaan liittyviä terveydellisiä tai taloudellisia toimia. Toki mukana on myös kotitalouksiin ja yrityksiin liittyviä, tarpeellisia tukitoimia ja aitoa elvytystä. Valitettavasti näkyy myös että asialla on koalitiohallitus, jossa puolueiden kannatukset menevät eri suuntiin.
&#8211; Varmasti on tehty lehmänkauppoja siitä, kuka saa mitäkin eli kotiinpäin vedetään, miljoonia annetaan sinne ja tänne. Ei kuitenkaan ole kokonaiskuvaa siitä, kuinka karmeassa tilanteessa meidän julkinen taloutemme on ja mitä tästä seuraa tulevien vuosien aikana, Purra sanoo.
Kokoomuksen Kai Mykkänen vertasi lisävelanottoa siihen, että jokainen työssäkäyvä suomalainen ottaisi lisää velkaa yli 7 000 euroa.
&#8211; Hallituksella ei enää ole varaa neuvotteluihin, joissa ei tule työllisyyttä nostavia toimenpiteitä, Mykkänen sanoi.
Tukea sinne, missä se on elinkeinoelämälle hyödyllistä
Hallituspuolue keskustan edustajan Antti Kurvisen mukaan lisätalousarviolla laitettaisiin kuntoon välttämättömiä asioita eli esimerkiksi liikennehankkeita, joita ei ole hoidettu pitkään aikaan.
Purra vastasi Kurviselle, että liikennehankkeisiin, kuten tie- ja rataverkkoon, kohdistuvat peruskorjaukset ja erilaiset elinkeinoelämää tukevat hankkeet ovat sinänsä toki hyvää elvytystä.
&#8211; Te kuitenkin annatte suurimmille kaupungeille valtavia julkisen liikenteen paketteja. Näen ne täysin ylimitoitettuina. Ainahan me voimme parantaa esimerkiksi Helsingin raitiovaunulinjastoja, mutta missä vaiheessa ei enää ole tarpeen laittaa, Purra kysyi.
Ylen A-studion juontaja kysyi Purralta, mihin tarve kohdistuisi.
&#8211; Meillä on valtava korjausvelka jo ihan normaalissa tien kunnossa. Tukea pitäisi kohdistaa sinne, missä se on elinkeinoelämän kannalta erityisen hyödyllistä, Purra vastasi.
Asiat tärkeysjärjestykseen
Purra painotti, että hallituksen pitäisi kyetä priorisoimaan, eli asettamaan kohteita tärkeysjärjestykseen.
&#8211; Jotkut hankkeet vain ovat tärkeämpiä kuin jotkut toiset. Ensisijaisesti hallituksen olisi tuettava vahvoja, uusiutumiskykyisiä yrityksiä, erityisesti vientisektorilla. Vientiyritykset ovat Suomen talouden veturi.
&#8211; Vientiyritykset tuovat tänne rahaa, joka on vähän erilaista kuin se raha, joka menee täällä toisesta taskusta toiseen. Toivottavasti hallitus pitää sen mielessä, vaikka vientisektori ei vielä olekaan ollut esillä puheissa ja tukipaketeissa.
Oikeita päätöksiä tehtävä ajoissa
Purran mukaan on selvää, että leikkauksiin joudutaan varmasti menemään, jos hallitus ei tässä tilanteessa kykene tarkastelemaan hallitusohjelmaa uudelleen.
&#8211; Uudelleen pitäisi tarkastella nimenomaan suurhankkeita, kuten oppivelvollisuuden pidentämistä, joka on kallis, tehoton ja se ei kohdistu oikein. Muuten me joudumme ehdottomasti tekemään leikkauksia. Pahoin pelkään, että ne sitten kohdistuvat hyvinvointijärjestelmämme perusrahoitukseen, ja vielä tällä kehyskaudella.
Purra muistutti, että päätöksien tekeminen tulee sitä vaikeammaksi, mitä lähempänä seuraavat eduskuntavaalit ovat.
&#8211; Olen koko ajan epäillyt, että vaikeimman työn eteen joutuu seuraava hallitus.
Hallituksen tavoite on nostaa Suomen työllisyysaste 75 prosenttiin. Se tarkoittaa noin 60 000 uutta työllistä. Purra sanoi, että tavoitteita voi aina asettaa.
&#8211; Jos tavoitteet eivät kuitenkaan konkretisoidu yksinkertaisina toimina ja mikäli niitä ei tarkastella rehellisesti, jolloin on tarkasteltava myös tuottavuuden nousua, bruttotulojen kehitystä ja sitä, että ihminen tulee palkallaan toimeen, niin se ei ole riittävää julkisen talouden kannalta.
Puolueiden ja yritysten yhteyksiä pitäisi penkoa 
Suomen Kuvalehti paljasti tiistaina, että valtiovarainministeri Katri Kulmuni on viime syksystä lähtien ostanut viestintäyritykseltä esiintymiskoulutusta lähes 50 000 eurolla, jotka rahat on maksettu ministeriöiden varoista.
Purra sanoi, että perinteisen ajattelun mukaan nimenomaan puolue maksaa koulutukset omille edustajilleen.
&#8211; Toisaalta (Kulmunin tapauksessa) kyse on myös palveluita tarjoavasta yrityksestä. Olemme kuulleet, että sama yritys on antanut vaalitukea keskustalle. Yhteyksiä pitäisi siis ehkä penkoa lisää. On olemassa paljon viestintä- ja konsulttitoimistoja, jotka ovat läheisessä suhteessa valtion kanssa. Sitten on erilaisia hyötyjä, mitä toteutuu. Tämä on yksi esimerkki siitä.

Purra: Hallituksen on nyt kyettävä priorisoimaan – ”Ensisijaisesti tuettava vahvoja, uusiutumiskykyisiä vientiyrityksiä”

Presidentinvaalin yllättäjäksi veikatun Laura Huhtasaaren mielestä presidentin on edelleen oltava syntyperäinen Suomen kansalainen. Huhtasaari myös palauttaisi valtaoikeuksia takaisin presidentille. &#8211; Kansan on voitava presidentin kautta luoda painetta eduskunnalle, jotta se saisi aikaan parempia päätöksiä.

Perussuomalaisten presidenttiehdokas, kasvatustieteen maisteri ja kansanedustaja Laura Huhtasaari valmistautuu presidentinvaaliin hyvällä fiiliksellä, valmiina tarjoamaan äänestäjille perussuomalaisen vaihtoehdon, jossa presidentti on ennen kaikkea kansallisvaltion puolustaja.
Huhtasaarta on veikattu presidentinvaalin yllättäjäksi ja haastajan asema sopiikin hänelle hyvin. Kaikki vastaehdokkaat suhtautuvat tavalla tai toisella suopeasti globalisaatioon ja Euroopan unioniin, eikä muita kansallisen suvereniteetin puolustajia ole tässä vaalissa tarjolla.
Huhtasaarelle tie presidentiksi avautui nopealla ja yllättävälläkin tavalla. Vielä ennen kesäkuun puoluekokouksen tapahtumia avoinna oli sekin vaihtoehto, että perussuomalaiset olisivat asettuneet tukemaan istuvaa presidenttiä.
Tilanne muuttui, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmästä loikkasi kansanedustajia toteuttaen kulisseissa suunnitellun operaation, jolla perussuomalaiset puolueena pudotettiin hallituksesta. Juonittelun tuloksena loikkarit saattoivat pysyä vallassa ja pitää ministeripaikkansa.
Jussi Halla-ahon johtamia perussuomalaisia ei ollut tarkoituskaan pitää mukana hallituksessa. Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti verukkeeksi yhteisen arvopohjan puuttumisen, vaikka perussuomalaiset edellyttivät ainoastaan hallitusohjelman noudattamista.
Näissä tapahtumissa oli osuutensa myös tämänhetkisellä tasavallan presidentillä Sauli Niinistöllä.
<h4>Presidentti Niinistö puuttui härskisti hallituksen sisäiseen dynamiikkaan</h4>
Niinistö lähti yllättäen itse edistämään Sipilän hallituksen lehmänkauppoja. Istuva presidentti kommentoi oudosti perussuomalaisten uuden puheenjohtajiston henkilöitä ja EU-kritiikkiä. Niinistö myös antoi ymmärtää, että hänen mielipidettään pitäisi kysyä, jos ulkoministeri vaihtuu.
Niinistö valikoi sanansa ympäripyöreästi. Tosiasiassa istuva presidentti puuttui härskillä tavalla hallituksen sisäiseen dynamiikkaan antaen ymmärtää, etteivät perussuomalaisten puoluekokouksen valinnat kelvanneet hänelle.
&#8211; Kokoomus ja keskusta halusivat päästä meistä eroon, koska heille eivät enää yhdessä sovitut ohjelmat kelvanneet. Hurskasteluun on osallistunut Uuden vaihtoehdon lisäksi myös muita, jopa tasavallan presidentti sortui tähän. Voi tätä kaksinaismoralismin määrää! Totuutta pitää vääristellä koko ajan, jotta saataisiin muita lyötyä, Huhtasaari sivalsi eduskunnassa kesäkuun alussa.
Myös Halla-ahon näkemys Niinistöstä muuttui kesällä. Pian oli selvää, että perussuomalaiset lähtisi presidentinvaaliin omalla ehdokkaalla. Puoluehallitus esittikin Huhtasaarta presidenttiehdokkaaksi elokuussa ja puoluevaltuusto päätti lopullisesti asiasta syyskuussa.
<h4>Äänestäjille oltava tarjolla perussuomalainen vaihtoehto</h4>
Huhtasaari pitää itse hyvin tärkeänä, että äänestäjille on vaalissa tarjolla perussuomalainen presidenttiehdokas.
&#8211; Olemme ainoa vaihtoehto, mitä tulee kriittiseen suhtautumiseen esimerkiksi EU:hun, eurojärjestelmään ja maahanmuuttoon. EU:n liittovaltiokehitys etenee vääjäämättä askel kerrallaan, mutta se ei ole kansallisen etumme mukaista. Haluan päätösvallan Brysselistä takaisin Suomeen.
&#8211; Kuten perussuomalaisella puolueella muutenkin, myös minun teemojani ovat näissä vaaleissa sisäinen solidaarisuus ja kansallisen itsenäisyyden säilyminen, Huhtasaari sanoo.
Sisäinen solidaarisuus tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että suomalaisten maksamat veroeurot käytetään ensi sijassa suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden rahoittamiseen eikä maailman parantamiseen.
<h4>Juureton globalismi ei korvaa kansallista identiteettiä</h4>
Presidentin tärkein tehtävä on Suomen ulkopolitiikan johtaminen. Tässä kohden Huhtasaari näkee presidentin myös osaltaan rauhan ja vakauden edistäjänä.
&#8211; On tärkeää säilyttää hyvät ulkosuhteet joka suuntaan. Suomi on rauhaa rakastava kansa, joka haluaa tehdä yhteistyötä kaikkien kanssa. Samalla presidentin pitää kuitenkin huolehtia kansallisvaltiomme edusta. Kansallisvaltio turvaa kansalaisten hyvinvointia paljon paremmin kuin ylikansalliset orgaanit. Juureton globalismi ei koskaan voi korvata kansallista identiteettiä.
Presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Viime viikolla eduskunnassa nähtiin erikoinen väittely aiheesta, kun suuressa salissa keskusteltiin kansanedustaja Pilvi Torstin (sd.) lakialoitteesta koskien muutosta tähän vaatimukseen. Huhtasaari ei innostunut aloitteesta.
&#8211; Suomi on vielä nuori valtio. En koe vaatimusta presidentin syntyperästä epätasa-arvoiseksi. Perustuslain mukaan presidentti on myös puolustusvoimien ylipäällikkö, näin sen on jatkossakin oltava, Huhtasaari painottaa.
<h4>Presidentin valtaoikeuksien heikentäminen oli virhe</h4>
Tasavallan presidentin valtaoikeuksia on heikennetty perustuslain osamuutoksilla jo 1980-luvulta saakka, mikä on tarkoittanut parlamentarismin vahvistumista ja eduskunnan aseman korostumista. Huhtasaaren mielestä kehitys on kulkenut tietyltä osin väärään suuntaan.
Tällä hetkellä presidentillä on oikeus hajottaa eduskunta ja määrätä uudet eduskuntavaalit vain pääministerin perustellusta aloitteesta. Huhtasaari palauttaisi oikeuden kuuluvaksi yksin presidentin toimivaltaan.
&#8211; Kysymys on siitä, että mielestäni kansanedustajien tulee olla tietyllä tavalla varuillaan. Kansan on voitava presidentin kautta luoda painetta eduskunnalle, jotta se saisi aikaan parempia päätöksiä tai päätöksiä ylipäätään.
&#8211; Presidentille kuuluu luontevasti oikeus hajottaa eduskunta myös siitä syystä, että presidentti toimii päivänpolitiikan ja puoluetoiminnan ulkopuolella, Huhtasaari toteaa.
Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen hajotti eduskunnan kolme kertaa 1960-1970 –luvuillla. Kekkonen ei epäröinyt määrätä uusia vaaleja, kun poliittiset riidat uhkasivat vaarantaa hallitustyötä. Huhtasaari korostaa, että tällainen olisi nykyaikanakin toki poikkeuksellista.
&#8211; Silti ei voida pitää itseisarvona sitä, että eduskunta tai hallitus istuvat aina neljä vuotta, vaalikauden alusta loppuun jos mitään ei saada aikaan tai jos tulossa on Suomen kannalta huonoja päätöksiä.
&#8211; Presidentin myös tulisi voida käyttää isännän ääntä silloin jos valmisteilla on Suomen kannalta huono päätös. Tällainen oli esimerkiksi sähköverkkoyhtiö Carunan myynti ulkomaisille sijoittajille, Huhtasaari sanoo ja toteaa Kataisen hallituskauden olleen kokonaan hukattua aikaa.
<h4>Presidentti voi jättää vahvistamatta eduskunnan hyväksymän lain</h4>
Tasavallan presidentti ei osallistu lainsäädäntötyöhän. Suomen valtiosäännön mukaan eduskunnan hyväksymä laki on silti muodollisesti esitettävä vahvistettavaksi tasavallan presidentille, jolla on mahdollisuus myös jättää laki vahvistamatta. Presidentti Tarja Halonen käytti tätä valtaa omalla presidenttikaudellaan.
Tasavallan presidentin tällainen päätös ei silti välttämättä jää pysyväksi. Eduskunta voi äänten enemmistöllä hyväksyä sille palautetun lain sisällöltään muuttumattomana, jolloin se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Huhtasaaren mukaan nykyinen käytäntö on hyvä.
&#8211; Eduskunnan asemaa ei tässä tarvitse kyseenalaistaa. Laadukkaan lainsäädäntötyön kannalta on silti hyvä, että presidentti saattaa palauttaa lain eduskunnalle uudelleen harkittavaksi, Huhtasaari sanoo.
<h4>Suurvaltojen välillä ei pidä valita puolia</h4>
Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. 1980-luvulta lähtien Suomi on vahvasti tullut mukaan kansainväliseen toimintaan sekä liittynyt useisiin kansainvälisiin sopimuksiin ja järjestöihin. Suomen presidentit ovat osaltaan myös edistäneet keskusteluyhteyttä suurvaltojen välillä.
&#8211; Suomen ulkopoliittinen linja ja samalla vahvuus on juuri tässä. Olemme edistäneet dialogia ja esittäneet omia näkemyksiä, mutta olemme kuitenkin onnistuneet pysymään varsinaisen suurvaltapolitiikan ulkopuolella.
&#8211; Tämä linja on edelleen hyvä ja sitä haluan itsekin jatkaa. Suomen ei pidä aktiivisesti valita puolia suurvaltojen välillä, vaan keskusteluyhteydet täytyy pitää auki joka suuntaan, Huhtasaari huomauttaa.
<h4>Liittoutumattomuus paras ratkaisu Suomelle</h4>
Sotilaallinen aktiivisuus Itämeren alueella on kasvanut viime vuosina. Huhtasaari arvioi tilannetta varovaisesti.
&#8211; Kun kyse on suurista sotaharjoituksista, niin niiden tarkoitus on juuri harjoittelu, eikä niitä ole suunnattu ketään vastaan. Tilanne on kuitenkin välillä saattanut näyttää jännittyneeltä kun Nato ja Venäjä ovat samaan aikaan harjoitelleet Itämerellä. Suomen tuskin kannattaa itse tehdä asiasta suurta numeroa. Tilanteen kehittymistä tulee toki seurata.
Suomi tekee monella tavoin yhteistyötä Naton kanssa. Huhtasaari ei ole tällä hetkellä viemässä Suomea jäseneksi Natoon, mutta ei silti halua täysin sulkea mahdollisuutta pois jäsenyyden hakemisesta.
&#8211; Sotilaallinen liittoutumattomuus ei anna sataprosenttisia turvatakuita. Uskon silti, että liittoutumattomuus on juuri nyt paras ja tarkoituksenmukaisin ratkaisu Suomelle.
&#8211; Haluamme olla kaikkien konfliktien ulkopuolella, mutta ylläpidämme siitä huolimatta vahvaa, itsenäistä puolustusta. Vanhan viisauden mukaan jos haluaa rauhaa, on valmistauduttava sotaan, Huhtasaari muistuttaa.
<h4>Presidentti mukaan torjumaan haitallista EU-päätöksentekoa </h4>
Pääministeri on edelleen merkittävin vaikuttaja EU-politiikassa. Pääministeri myös edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa eli EU:n huippukokouksessa.
Kyseessä on EU:n korkein toimielin, joka antaa suunnan kaikelle EU-politiikalle. Huhtasaaren mielestä presidentillä tulisi olla nykyistä enemmän vaikutusvaltaa EU-asioissa. Vähintäänkin presidentin tulisi osaltaan voida torjua itsemääräämisoikeudelle haitallisia päätöksiä EU-tasolla.
&#8211; Niin kauan kuin olemme mukana EU:ssa, olennaista on pitää presidentin ja pääministerin välinen suora keskusteluyhteys avoinna. Näkisin kuitenkin tarpeellisena vahvistaa presidentin asemaa EU-vaikuttajana. Presidentin aseman korostaminen olisi tärkeää myös siksi, että hän on suoraan kansan valitsema valtiojohtaja.
EU-järjestelmässä keskeinen vallankäyttäjä on komissio. Komissio käyttää komissaarien kollegiona aloitevaltaa lainsäädännön alueella. Komissio voi toimia hyvin itsenäisesti vaikka sen on näennäisesti nautittava EU-parlamentin luottamusta. Komissaareista ei äänestetä, vaan EU-jäsenvaltiot valitsevat komissaarit tehtäviinsä.
&#8211; Valitettavasti Suomella on vahva usko komission hyväntahtoisuuteen. Tosiasiassa komissio on epädemokraattinen ja federalistinen toimielin, Huhtasaari lataa.
<h4>Suomen pitäisi osata poimia EU-jäsenyydestä hyödyt</h4>
Suomella sanotaan olevan luottamuspääomaa ja siten vaikutusvaltaa EU-toimielimissä. Silti EU:n tekemät päätökset eivät useinkaan ole Suomen kannalta edullisia tai niissä ei huomioida Suomen paikallisia olosuhteita.
Tuoreena esimerkkinä Huhtasaari nostaa EU-maiden ympäristöministerien päätöksen metsien niin sanottujen hiilinielujen laskentatavasta. Päätös ei vastaa Suomen toivomuksia, sillä se rajoittaa mahdollisuuksia hakkuisiin Suomelle järkevällä tavalla, vaikka Suomessa metsien kasvu on huomattavasti suurempaa kuin niiden käyttö.
&#8211; Suomi on myös edelleen EU:n nettomaksaja. Samoin Suomi yleensä suostuu puudelimaisesti lähes kaikkeen, mitä vain sille esitetään. Mielestäni tämä on johtanut siihen, ettei Suomi aina ole EU:ssa vakavasti otettava keskustelukumppani. Se sitten näkyy niissä päätöksissä, mitä EU tekee.
&#8211; Suomalaisten on oltava EU:ssa realisteja ja huolehdittava kansallisen edun puolustamisesta. Kaikki muut jäsenvaltiot toimivat siten, että saisivat EU:sta mahdollisimman paljon hyötyä. Niin Suomenkin pitäisi tehdä, Huhtasaari huomauttaa.
<h4>Presidentti voi vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan keskustelunavaajana</h4>
Suomessa tapahtui elokuussa terrori-isku, jonka uhreina kuoli kaksi kansalaista. Useat joutuivat sairaalahoitoon. Uhreja sattumanvaraisesti puukottanut tekijä oli turvapaikanhakija, joka oli saanut kielteisen päätöksen hakemukseensa. Tekijä oli esiintynyt viranomaisille väärällä nimellä ja myös esittänyt olevansa nuorempi kuin oikeasti on.
Huhtasaaren mielestä päättäjien pitäisi myöntää, että he ovat epäonnistuneet sisäisestä turvallisuudesta huolehtimisesta.
&#8211; Terrorismi on tullut Suomeen. Päättäjien tulisi tunnustaa tosiasiat ja ymmärtää, että seuraukset ovat tällaisia, jos valtion rajoja ei valvota.
Huhtasaari huomauttaa, että kansalaisten täytyy voida luottaa siihen, että heidän valitsemansa päättäjät pitävät heistä huolta. Huhtasaari kannattaa rajavalvonnan palauttamista, eikä päästäisi Suomeen turvapaikanhakijoita, jotka jo tulevat turvallisesta EU-maasta kuten Ruotsista.
&#8211; Rajojen valvonta ja omista asioistamme päättäminen on parempi ratkaisu kuin se, että jatkamme samalla onnettomalla linjalla ja mietimme, mitä muut EU-jäsenvaltiot meistä ajattelevat. Kymmenien tuhansien tuntemattomien henkilöiden maahan päästäminen ei edistä turvallisuutta vaan heikentää sitä.
Presidentti ei suoraan päätä maahanmuuttopolitiikan linjauksista. Presidentti voi kuitenkin vaikuttaa omilla kannanotoilla, vahvalla viestinnällä.
&#8211; Kansalaiset odottavatkin presidentin avauksia jos näyttää siltä, että tilanne ei kaikilta osin ole päättäjien hallussa, Huhtasaari toteaa.
<h4>Presidentillä voi olla vahva asema kansallisvaltion edun puolustajana</h4>
Perussuomalaiset kannattavat suomalaisten itsemääräämisoikeutta sisä- ja ulkopoliittisissa kysymyksissä. Tässä tehtävässä tasavallan presidentillä voi olla vahva asema kansallisvaltiomme edun puolustajana.
Perussuomalaiset ovat tehneet ja tekevät muutenkin yhteistyötä itsenäisiä kansallisvaltioita puolustavien poliittisten liikkeiden kanssa.
&#8211; Minkäänlaiset ääriorganisaatiot eivät ole koskaan olleet perussuomalaisten yhteistyökumppaneita eivätkä tule sellaisia olemaankaan, Huhtasaari painottaa.
Vahva ja vakaa kansakunta on heikoimmassa taloudellisessa ja terveydellisessä asemassa olevien kansalaistemme turva. Huhtasaaren mukaan kansallisen edun turvaaminen edellyttää aktiivisia tekoja niin kauan kuin Suomi on EU:n jäsen.
&#8211; Meidän pitäisi irtautua rahaliitosta ja ottaa käyttöön oma valuutta. Meidän tulee myös jättää toimeenpanematta meille haitallisia asioita ja vaatia alennuksia unionin jäsenmaksuista. Suomen tulee torjua haitallista maahanmuuttoa, eikä meidän siksi pidä hyväksyä mitään pakollista EU:n taakanjakomekanismia.
&nbsp;
<table width="100%">
<tbody>
<tr>
<td style="padding: 15px; background: #def1fd;">Kysymyksiä Lauralle 
Kuinka tarpeellinen presidentti-instituutio on 100-vuotiaalle Suomelle juuri nyt ja tuleeko presidentin asema olemaan samanlainen myös tulevaisuudessa?
&#8211; Suomen kansa arvostaa presidenttiä, mistä kertoo sekin, että presidentinvaalissa on yleensä aina hyvin korkea äänestysprosentti. Presidentti tulee jatkossakin olemaan kansan arvostama, merkittävä vallankäyttäjä.
Voitko antaa lyhyen arvion nykyisestä tasavallan presidentistä Sauli Niinistöstä?
&#8211; Hän on enimmäkseen tolkun mies ja onnistunut dialogissa suurvaltoihin. Hän on kuitenkin EU-federalisti. En pitänyt siitä, että hän puuttui presidentin arvovallalla hallituspolitiikkaan, perussuomalaisten sisäisiin asioihin ja vaati puheenjohtajaltamme Jussi Halla-aholta aktiivista katumista.
Presidentti käyttää armahdusvaltaa. Mielipiteesi armahdusvallasta ja kuinka itse käyttäisit sitä?
&#8211; Armahdusoikeus toteuttaa kohtuullisuutta yksittäistapauksessa, ja se sopii luontevasti presidentin toimivaltaan. Käyttäisin itse armahdusvaltaa tapauskohtaisesti ja harkiten. En kuitenkaan armahtaisi seksuaalirikollisia.
Mitä ajattelet kansalaistottelemattomuudesta, josta on puhuttu paljon viime aikoina?
&#8211; En hyväksy kansalaistottelemattomuutta. Se on anarkiaa joka vastustaa järjestäytynyttä yhteiskuntaa.
Mitä mieltä olet kansalaisaloitteesta lainsäädännön instrumenttina ja miten kehittäisit sitä?
&#8211; Kansalaisaloite on erittäin hyvä tapa nostaa kansalle tärkeitä asioita poliittiseen keskusteluun ja myös päätettäväksi. Ongelmallisia ovat olleet ne aloitteet jotka voimakkaasti jakavat kansaa. Tältä osin voitaisiin harkita kehitettäväksi vasta-aloitetta, eli mikäli suuri osa kansasta ei hyväksy ehdotettua lakialoitetta, vasta-aloitteella kansalaisaloite voitaisiin kumota.
Olet siviiliammatiltasi opettaja. Mielipiteesi suomalaisesta peruskoulusta ja miten kehittäisit sitä?
&#8211; Peruskoulu on kaikille tasa-arvoinen oppimisympäristö ja sellaisena sen tulee säilyä. Kouluille täytyy turvata kaikki tarvittavat resurssit toimintaansa. Koulua tulee kehittää lapsilähtöisesti. Erityisesti täytyy huomioida että ne oppilaat jotka tarvitsevat enemmän tukea oppimiseen, myös saavat tukea. Opettajat tarvitsevat enemmän työkaluja pitää yllä työrauhaa. Jokainen koulukiusaamistapaus on liikaa.</td>
</tr>
</tbody>
</table>
<table width="100%">
<tbody>
<tr>
<td><a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2013/06/whitepixel.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-25637" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2013/06/whitepixel.jpg" alt="whitepixel" width="1" height="1" /></a></td>
</tr>
</tbody>
</table>

Erikoishaastattelussa Laura Huhtasaari: Presidentin täytyy huolehtia kansallisvaltion edusta