Purra: Hallituksen on nyt kyettävä priorisoimaan – ”Ensisijaisesti tuettava vahvoja, uusiutumiskykyisiä vientiyrityksiä”

Valtio ottaa tänä vuonna ainakin 18 miljardia uutta lainaa. Perussuomalaisten Riikka Purra painottaa, että koronakriisin aikanakin hallituksen pitäisi kyetä priorisoimaan, eli asettamaan kohteita tärkeysjärjestykseen. – Vientisektori ei vielä ole ollut esillä puheissa ja tukipaketeissa. Vientiyritykset kuitenkin tuovat tänne rahaa, joka on vähän erilaista kuin se raha, joka menee täällä toisesta taskusta toiseen, Purra sanoi eilen Ylen A-studiossa.

Kansanedustajat keskustelivat eilen Ylen A-studiossa hallituksen rahankäytöstä. Hallitus on juuri sopinut historiallisen suuresta, jopa 5,5 miljardin euron lisätalousarviosta.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra sanoo, että silmiinpistävää on velkapaketin kokoluokka.

– Nyt ei tehdä ainoastaan koronaan liittyviä terveydellisiä tai taloudellisia toimia. Toki mukana on myös kotitalouksiin ja yrityksiin liittyviä, tarpeellisia tukitoimia ja aitoa elvytystä. Valitettavasti näkyy myös että asialla on koalitiohallitus, jossa puolueiden kannatukset menevät eri suuntiin.

– Varmasti on tehty lehmänkauppoja siitä, kuka saa mitäkin eli kotiinpäin vedetään, miljoonia annetaan sinne ja tänne. Ei kuitenkaan ole kokonaiskuvaa siitä, kuinka karmeassa tilanteessa meidän julkinen taloutemme on ja mitä tästä seuraa tulevien vuosien aikana, Purra sanoo.

Kokoomuksen Kai Mykkänen vertasi lisävelanottoa siihen, että jokainen työssäkäyvä suomalainen ottaisi lisää velkaa yli 7 000 euroa.

– Hallituksella ei enää ole varaa neuvotteluihin, joissa ei tule työllisyyttä nostavia toimenpiteitä, Mykkänen sanoi.

Tukea sinne, missä se on elinkeinoelämälle hyödyllistä

Hallituspuolue keskustan edustajan Antti Kurvisen mukaan lisätalousarviolla laitettaisiin kuntoon välttämättömiä asioita eli esimerkiksi liikennehankkeita, joita ei ole hoidettu pitkään aikaan.

Purra vastasi Kurviselle, että liikennehankkeisiin, kuten tie- ja rataverkkoon, kohdistuvat peruskorjaukset ja erilaiset elinkeinoelämää tukevat hankkeet ovat sinänsä toki hyvää elvytystä.

– Te kuitenkin annatte suurimmille kaupungeille valtavia julkisen liikenteen paketteja. Näen ne täysin ylimitoitettuina. Ainahan me voimme parantaa esimerkiksi Helsingin raitiovaunulinjastoja, mutta missä vaiheessa ei enää ole tarpeen laittaa, Purra kysyi.

Ylen A-studion juontaja kysyi Purralta, mihin tarve kohdistuisi.

– Meillä on valtava korjausvelka jo ihan normaalissa tien kunnossa. Tukea pitäisi kohdistaa sinne, missä se on elinkeinoelämän kannalta erityisen hyödyllistä, Purra vastasi.

Asiat tärkeysjärjestykseen

Purra painotti, että hallituksen pitäisi kyetä priorisoimaan, eli asettamaan kohteita tärkeysjärjestykseen.

– Jotkut hankkeet vain ovat tärkeämpiä kuin jotkut toiset. Ensisijaisesti hallituksen olisi tuettava vahvoja, uusiutumiskykyisiä yrityksiä, erityisesti vientisektorilla. Vientiyritykset ovat Suomen talouden veturi.

– Vientiyritykset tuovat tänne rahaa, joka on vähän erilaista kuin se raha, joka menee täällä toisesta taskusta toiseen. Toivottavasti hallitus pitää sen mielessä, vaikka vientisektori ei vielä olekaan ollut esillä puheissa ja tukipaketeissa.

Oikeita päätöksiä tehtävä ajoissa

Purran mukaan on selvää, että leikkauksiin joudutaan varmasti menemään, jos hallitus ei tässä tilanteessa kykene tarkastelemaan hallitusohjelmaa uudelleen.

– Uudelleen pitäisi tarkastella nimenomaan suurhankkeita, kuten oppivelvollisuuden pidentämistä, joka on kallis, tehoton ja se ei kohdistu oikein. Muuten me joudumme ehdottomasti tekemään leikkauksia. Pahoin pelkään, että ne sitten kohdistuvat hyvinvointijärjestelmämme perusrahoitukseen, ja vielä tällä kehyskaudella.

Purra muistutti, että päätöksien tekeminen tulee sitä vaikeammaksi, mitä lähempänä seuraavat eduskuntavaalit ovat.

– Olen koko ajan epäillyt, että vaikeimman työn eteen joutuu seuraava hallitus.

Hallituksen tavoite on nostaa Suomen työllisyysaste 75 prosenttiin. Se tarkoittaa noin 60 000 uutta työllistä. Purra sanoi, että tavoitteita voi aina asettaa.

– Jos tavoitteet eivät kuitenkaan konkretisoidu yksinkertaisina toimina ja mikäli niitä ei tarkastella rehellisesti, jolloin on tarkasteltava myös tuottavuuden nousua, bruttotulojen kehitystä ja sitä, että ihminen tulee palkallaan toimeen, niin se ei ole riittävää julkisen talouden kannalta.

Puolueiden ja yritysten yhteyksiä pitäisi penkoa

Suomen Kuvalehti paljasti tiistaina, että valtiovarainministeri Katri Kulmuni on viime syksystä lähtien ostanut viestintäyritykseltä esiintymiskoulutusta lähes 50 000 eurolla, jotka rahat on maksettu ministeriöiden varoista.

Purra sanoi, että perinteisen ajattelun mukaan nimenomaan puolue maksaa koulutukset omille edustajilleen.

– Toisaalta (Kulmunin tapauksessa) kyse on myös palveluita tarjoavasta yrityksestä. Olemme kuulleet, että sama yritys on antanut vaalitukea keskustalle. Yhteyksiä pitäisi siis ehkä penkoa lisää. On olemassa paljon viestintä- ja konsulttitoimistoja, jotka ovat läheisessä suhteessa valtion kanssa. Sitten on erilaisia hyötyjä, mitä toteutuu. Tämä on yksi esimerkki siitä.