Eduskunta keskusteli tänään historiallisen suuresta hallituksen lisätalousarviosta, jonka suuruus on yli neljä miljardia euroa. Maaliskuun lopulla valtiolla oli velkaa lähes 120 miljardia euroa. Muutaman viikon kuluttua tulee uusi lisätalousarvio.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra muistuttaa, että Suomella oli merkittäviä pidemmän aikavälin taloudellisia haasteita jo ennen koronaepidemiaa.

Hallituksen pitäisi kyetä pragmaattisuuteen

Demografiset ongelmat, maksajien määrän väheneminen ja julkisen talouden epätasapaino kärjistyvät merkittävästi. Myös riski eurokriisistä ja yhteisvastuista kasvaa.

– Valtion miljoonien jakamista pitäisi leimata erittäin vahva pragmatismi ja käytännöllisyys. Realismia on myöntää, että ihan kaikkea ei ole mahdollista korjata ja korvata. Realismia olisi myös hyväksyä, että juuri nyt ei kannata huutaa uusien tai toteutumatta jääneiden oikeuksien perään, vaan huolehtia siitä, että pääsemme valtiona ja yhteiskuntana ylipäätänsä pinnalle tästä kriisistä, Purra totesi puheessaan.

Purran mukaan priorisointi tarkoittaa sitä, että päättäjät kykenevät arvioimaan eri tarpeiden keskinäistä suhdetta. Hän huomautti, että jos saajilta kysyy, kaikki ovat huutavassa tarpeessa.

– Valtiossa ei liene yhtä ainutta sektoria, toimijaa, virastoa, instanssia, toimialaa, elinkeinoa, joka ei itse olisi sitä mieltä, että juuri se ansaitsisi lisärahoitusta ja nyt kriisioloissa jonkinlaista kompensaatiota.

Hyvispolitiikasta ei luovuta

Purran mukaan hallituksen lisätalousarviota sen pääosin hyvistäkin toimenpiteistä huolimatta leimaa kuitenkin samanlainen usko rahan loppumattomuuteen kuin ennenkin. Hänen mukaansa toissijaisista tai maallemme haitallisista hankkeista pitäisi kyetä luopumaan tällaisissa oloissa.

– Hallitus ei ole luopunut yhdestäkään lempihankkeestaan. Ei leikkauksia, ei tavoitteiden siirtämistä, ei painopisteiden muutoksia, ei kuntien tehtävien karsimista, ei abstraktista hyvispolitiikasta luopumista konkreettisen, yksinkertaisen, todennettavan politiikan hyväksi, Purra kritisoi.

Kulttuurialalle lisää rahaa

Purra nosti esille kulttuurialan saamat erityispanostukset ihmetellen, eikö ihmisten toimeentulomenetysten kompensoiminen olisi riittänyt koskemaan myös kulttuurialan ihmisiä.

– Lisäpanostukset mainittiin jopa kehysriihen virallisten tiedotteiden nostoissa, siinä terveyden, yritysten hengissä pysymisen, ihmisten toimeentulon ja maatalouden yhteydessä – eli se on jotain, mitä hallitus pitää erityisen tärkeänä.

Ministerit kertoivat, että kriisi on ollut poikkeuksellisen kova kulttuurikentälle. Purran mukaan se on ollut poikkeuksellisen kova lähes kaikille sektoreille.

– Luulen, että poikkeuksellista kulttuurikentässä on se, että myös normaaliloissa se toimii hyvin vahvasti tai jopa yksinomaan verorahoilla. Miksi tätä rahasummaa ei pantu suorana tukena oikeasti helpottamaan vaikkapa ravintoloita, kampaamoja, partureita, pikkukauppoja, Purra kysyy.

Peliriippuvaisten rahoittamat edunsaajat tarkasteluun

Salikeskustelussa tuli myös esille, että hallitus aikoo korvata Veikkauksen tippuneet rahapelituototkin täysimääräisesti.

– Veikkauksen rahojen hyötyjissä on mukana myös kovemman luokan tukilinkoja, jotka eivät tarvitsisi mitään. Ehkä rahareittejä peleihin addiktoituneiden pienituloisten ja yhteiskuntamme kannalta turhanpäiväisten järjestöjen välillä kannattaisi juuri nyt tarkastella, kun epidemia on pannut markettien koneet kiinni, Purra ehdottaa.

Purra korosti, että kyse ei ole siitä, etteikö kulttuuri olisi etenkin normaalioloissa oleellinen ja tärkeä asia. Mutta jos vertaamme sen saamia panostuksia vaikkapa poliisiin, näemme ongelman.

Poliisille vain killinkejä

Kulttuuritapahtumille, alan yhtiöille, teattereille, museoille sekä suoraan taiteilijoille annetaan 40 miljoonaa euroa ja taiteen opetukseen 3 miljoonaa.

– Poliisille annetaan nyt 200 000 henkilöstö- ja ajoneuvokuluihin sekä 100 000 liikkumisen rajoittamisessa tarvittaviin materiaalihankintoihin. Poliisi toki sai ensimmäisessä lisätalousarviossakin lisäpanostuksia, mutta nyt puhummekin elintärkeästä sektorista.

PS joustaisi hiilineutraalisuustavoitteista

Purra nosti puheessaan myös esille sen, että ilmastopolitiikan menoista ei edes väliaikaisesti aiota leikata. Vihreät ovat perustelleet sitä sillä, että ilmastokriisi ei pysähdy koronakriisin vuoksi.

– Ei pysähdykään, mutta ei se pysähdy sen paremmin hallituksen toimenpiteiden tai miljoonien vuoksi. Itse asiassa kuvaavaa on, että mikäli kriisi jatkuu hyvin pitkään, hiilidioksidipäästöt vähenevät enemmän kuin hallituksen edes kunnianhimoisimmilla hankkeilla, Purra huomauttaa.

– Erityisoloissa poliittisilta päättäjiltä vaaditaan kykyä pragmaattisiin päätöksiin. On välttämätöntä asettaa asiat tärkeysjärjestykseen, kun maata kohtaa ennätysnopea ja syvä taantuma, epidemiaa ei ole voitettu ja mahdollisesti tulossa voi olla eurokriisikin.

SUOMEN UUTISET