Suomi unohti oman ohjelmansa EU:n ilmastosopimuksen soveltamisneuvotteluissa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja ja presidenttiehdokas Laura Huhtasaari.
Suomalaiset työntekijät kilometritehtaalle
Hallitus on sitoutunut vuodelle 2030 päätetyn ilmasto- ja energiapaketin markkinaehtoiseen toteuttamiseen. Teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja hiilivuodon torjunta ovat ilmastopolitiikan keskeisiä lähtökohtia.
– Komission esitystä ei voida toteuttaa markkinaehtoisesti, ja se vaarantaisi teollisuutemme kilpailukyvyn sekä kiihdyttäisi EU:ssa edelleen suomalaisen teollisuuden ulosliputusta. Eli suomeksi sanottuna hiilivuoto kiihtyisi EU:n sisällä. Suomalaiset työntekijät joutuisivat kilometritehtaalle ja maksaisivat tästä elämysseikkailusta sekä lisäveroa että korkeampaa bensan ja sähkön hintaa, Huhtasaari varoittaa.
– Kahden edellisen hallituksen lepsuuden johdosta suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä on uhrattu EU:n ilmastopolittikan alttarille jo 30 % suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin. Tässä on yksi keskeinen syy, miksi nyt jouduttiin kilpailukykyämme parantamaan sisäisellä devalvaatiolla, palkkoja alentamalla ja kiky-sopimuksella.
Taloudellinen mielettömyys jatkuu ja pahenee
Huhtasaari sanoo, että tämä tie on nyt käyty loppuun. Suomen on puolustettava teollisuutensa kilpailukykyä EU:n ilmastoneuvottelupöydissä, eikä oltava tahdottomana marionettina.
– EU-ilmastopolitiikan taloudellinen mielettömyys jatkuu ja pahenee. Niissä maissa, joissa päästöjä vähentävät investoinnit olisivat suhteessa edullisimpia, pyritään minimaalisiin päästövähennyksiin. Niissä maissa, joissa investoinnit ovat suhteissa kaikkein kalleimpia, pyritään maksimaalisiin päästövähennyksiin.
– Tätä jo vuosia jatkunutta mielettömyyttä ovat suomalaiset demarit ja vihervasemmisto sekä kokoomus ja kepukin tukeneet. Perussuomalaiset ovat olleet ainoa poliittinen voima, joka on yrittänyt estää tämän katastrofin. Suomen teollisuuden, kotitalouksien ja maatalouden sekä liikenteen päästöt ovat jo minimaaliset verrattuna Puolaan, Romaniaan, Bulgariaan ja jopa Saksaan ja Tanskaankin verrattuna, Huhtasaari huomauttaa.
Kotitalouksille, teollisuudelle ja liikenteelle lisälasku
Huhtasaari ihmettelee, miksi hallitus ei julkaise esityksensä todellista hintalappua.
– PTT:n mukaan kaukolämmityksen hinta nousee asukkaille noin 40 %. Kotitalouksille koituu vuositasolla 400-600 miljoonan euron ja teollisuudelle 800-1 200 miljoonan euron lisälaskut – ja vielä liikenteestä LVM:n oman arvion mukaan 800 miljoonaa euroa vuodessa.
SUOMEN UUTISET