Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

ilmastosopimus

Euroopan parlamentti on esittänyt, että Eurooppa-neuvosto aloittaa Euroopan unionin perussopimusten muutosprosessin. Perussuomalaisten kansanedustaja ja suuren valiokunnan jäsen Olli Immonen pitää kaavailtuja muutoksia huolestuttavina, sillä ne tarkoittaisivat päätäntävallan merkittävää siirtämistä kansallisvaltioilta Euroopan unionille ja harvoille suurille jäsenmaille.

Esityksen mukaan Eurooppa-neuvosto kutsuttaisiin koolle sopimusmuutoskokoukseen tarkoituksena muodostaa valmistelukunta EU:n perussopimusten muuttamiseksi. Parlamentti hyväksyi viime viikolla asiaa koskevan päätöslauselman. Parlamentaarikoista 355 äänesti päätöslauselman puolesta ja 154 vastaan.
Kaavailtuun valmistelukuntaan kuuluisi meppejä, komissaareja, jäsenmaiden parlamenttiedustajia sekä EU-instituutioiden johtajia. Päätöslauselman mukaan valmistelukunnan tehtävänä olisi muuttaa EU:n perussopimuksia, jotta unioni voisi toimia tehokkaammin tulevien kriisien aikana.
Askel kerrallaan kohti liittovaltiota
&#8211; EU on pyrkinyt aina askel kerrallaan ja kriisien kautta kahmimaan itselleen lisää päätäntävaltaa ja samalla murentamaan kansallisvaltioiden suvereniteettia. Kuten on nähty, EU:n integraatiota pyritään syventämään kriisien varjolla, olipa sitten kyse talous- ja finanssikriisistä, siirtolaiskriisistä, koronakriisistä tai sodasta, Olli Immonen toteaa.
&#8211; Nyt kaavaillut perussopimusten muutokset muuttaisivat unionin luonnetta ja toimintaa merkittävällä tavalla. Esityksen mukaan luvassa olisi huomattavia muutoksia, jotka muun muassa kumoaisivat säännöt, jotka edellyttävät EU:n yksimielisyyttä tietyissä päätöksissä.
&#8211; Yksimielisyyspäätöksistä määräenemmistöpäätöksiin siirtyminen tarkoittaisi käytännössä Suomen vaikutusvallan heikkenemistä EU:ssa entisestään ja sitä, että Saksa, Ranska, Italia ja Espanja hallitsisivat EU:n päätöksentekoa. Tämä veisi EU:n pysyvästi yhteisvastuiden kasvattamisen ja tulonsiirtounionin tielle. Suomelle olisi tarjolla pelkkä nettomaksajan rooli.
Suomen ei tule missään olosuhteissa hyväksyä esitystä
Esityksen mukaan europarlamentille annettaisiin myös oikeus ehdottaa, muuttaa tai kumota lakeja ja täydet yhteispäätösoikeudet EU:n talousarvioon.
&#8211; Lisäksi EU:n toimivaltaa lisättäisiin erityisesti terveyspolitiikassa ja rajat ylittävien terveysuhkien kohdalla, energiapolitiikassa kansainvälisten ilmastosopimusten toteuttamiseksi, puolustuspolitiikassa sekä sosiaali- ja talouspolitiikassa. Kyse on politiikan alueista, jotka ovat kuuluneet vahvasti kansalliseen päätäntävaltaan, Immonen toteaa.
&#8211; Perussopimusten mielivaltainen muuttaminen siirtäisi yhä enemmän päätäntävaltaa kansalliselta tasolta harvalukuisen ylikansallisen EU-eliitin käsiin. Sellaisen toimivallan, jota ei anneta EU:lle nykyisissä perussopimuksissa, on pysyttävä jäsenvaltioilla. Suomen ei tule missään olosuhteissa hyväksyä perussopimusten muuttamista sellaiseen suuntaan, joka mahdollistaisi unionille toimivallan tärkeissä kansallisissa kysymyksissä. Nämä politiikan alueet tulee säilyttää jäsenvaltioiden päätäntävallassa.
Kauas karkaava valta byrokratisoituu
Immosen mukaan kaavaillut perussopimusten muutokset murentaisivat entisestään EU:n heikkoa demokratiatilannetta.
&#8211; Suomen on pidettävä kiinni läheisyysperiaatteesta eli subsidiariteettiperiaatteesta, jonka mukaan julkiset päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä kansaa. Mitä lähempänä kansaa päätökset tehdään, sitä paremmin päätökset vastaavat kansan todellista tahtoa. Demokratia toimii parhaiten, kun päätöksenteossa kyetään ottamaan huomioon paikalliset olosuhteet. Yhä kauemmas karkaavalla vallalla on myös tapana byrokratisoitua, kuten EU:sta voidaan yleisesti havaita.
Vallankaappausyritysten edessä ei saa taipua
Immosen mukaan Suomen on puolustettava rohkeasti kansallista itsemääräämisoikeutta ja suomalaisten etuja, mikä puolestaan vaatii muun muassa aktiivista ennakkovaikuttamista EU:ssa.
&#8211; Kaikki vaikuttaminen, mutta erityisesti ennakkovaikuttaminen, on EU:ssa tärkeää, jotta pystymme puolustamaan Suomen intressejä parhaalla mahdollisella tavalla. On kylmä tosiasia, että suuri osa suomalaisia koskevista päätöksistä tehdään Brysselissä. Nyt on tärkeää, että suomalaiset päättäjät eivät taivu EU:n vallankaappausyritysten edessä.
&#8211; Valtaa tulisi määrätietoisesti ryhtyä palauttamaan EU:lta takaisin kansallisvaltioille, ja EU:n liittovaltiomaisia piirteitä pitäisi purkaa. EU palvelisi parhaiten tarkoitustaan, jos se toimisi itsenäisten kansakuntien yhteistyöelimenä eurooppalaisia yhdistävissä suurissa kysymyksissä, kuten massasiirtolaisuuden torjunnassa ja muissa turvallisuuskysymyksissä sekä vapaan kaupankäynnin mahdollistajana, Immonen sanoo.
&nbsp;

Immonen: EU pyrkii kahmimaan itselleen lisää valtaa perussopimuksia muuttamalla – “On kylmä tosiasia, että suuri osa suomalaisia koskevista päätöksistä tehdään Brysselissä”

EU:n komissio julkisti viime vuoden lopulla EU:n ilmasto- ja ympäristöohjelman eli Green Dealin Brysselissä. Sen mukaan komissio käynnistää Euroopan ilmastosopimuksen valmistelut, jonka tavoitteena on varmistaa hiilineutraaliuden toteutuminen vuoteen 2050 mennessä.
Green Deal on EU:n vastaus kasvaviin ympäristöhaasteisiin, joita ilmastonmuutos pahentaa vuosi vuodelta. Tänään tuota ohjelmaa käsiteltiin eduskunnassa maa- ja metsätalousvaliokunnan toimesta.
Perussuomalaiset valiokunnan jäsenet Ritva ”Kike” Elomaa, Mikko Lundén, Jenna Simula sekä Lulu Ranne antoivat hallitukselle ja komissiolle vahvaa kritiikkiä johtuen niiden harjoittamasta energia- ja ilmastopolitiikasta. Hallitus jatkaa kansalaisten rankaisemista, koska se toimillaan hyväksyy kumileimaisimen tavoin komission ilmastopolitiikkaan liittyvät kiristystoimet päästöjen vähentämisessä.
&#8211; Meidän tulee ensisijaisesti huolehtia siitä, että maassamme voidaan harjoittaa maataloutta jatkossakin. Omavaraisuus on elinehto, joka turvaa ruuantuotantomme ja elintarvikehuoltomme myös kriisitilanteissa. Täten emme voi myöskään olla puoltamassa nyt tehtyä esitystä ilmastopoliittisista tavoitteista. Näemme ne liian kunnianhimoisina etenkin, kun Suomi on jo nyt ilmastopolitiikan kärkimaita. Nämä tavoitteet vain haittaavat viljelijöiden ja muiden alkutuottajien elämää.
&#8211; Kestävän ruuantuotannon tulee ottaa huomioon myös eläinten hyvinvointi. Tälläkin saralla Suomi on kunnostautunut, toisin kuin muut EU-maat, sanoo perussuomalaisten maa- ja metsätalousvaliokunnan valiokuntavastaava Elomaa.
Tällainen kehitys on turmiollista Suomelle
Perussuomalaiset ovat päättäjinä huolissaan myös siitä, että EU aikoo ryhtyä tulevaisuudessa mahdollisesti kieltämään turvemaiden käyttöä maanviljelyssä ilmastopolitiikan varjolla.
&#8211; Tällainen kehitys on todella turmiollista maallemme. Toisekseen olemme hyvin huolestuneita siitä, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksen yhteydessä Suomen saamat maataloustuet ovat lähes kautta linjan pienenemässä, toteaa Lundén.
Perussuomalaisten mielestä on väärin, että syyllistetään maa- ja metsätaloutta harjoittavia yrityksiä ja ihmisiä ilmastopolitiikan varjolla.
&#8211; Tuomitsemme myös sen, että unioni sekaantuu jäsenmaidensa metsäpolitiikkaan. Näin ei saa tapahtua, sanoo Simula.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa erityisesti huoltovarmuuden ja kansallisen ruuantuotannon turvaamista. Lisäksi olemme valmiita tukemaan sekä biotaloutta että puurakentamista, koska niihin liittyy
&#8211; Suomen näkökulmasta paljon mahdollisuuksia, toteaa Ranne.

Perussuomalaiset maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Emme hyväksy maa- ja metsätaloutta harjoittavien ihmisten syyllistämistä ilmastopolitiikan varjolla

Veikko Vallin kehottaa ihmisiä äänestämään perussuomalaisia Euroopan parlamentin vaaleissa. &#8211; EU on tällä hetkellä poliitikkojen ja virkamieseliitin korruptoitunut suojatyöpaikka.
Perussuomalaisten eurovaaliehdokas, yrittäjä ja kansanedustaja Veikko Vallin arvioi, että EU:lla on edessään kaksi vaihtoehtoista kehityssuuntaa.
&#8211; 2020-luvulla EU joko menee euroeliitin haluamaan suuntaan, eli kohti syvempää integraatiota ja liittovaltiota. Silloin lähes kaikki asiat päätettäisiin Brysselissä ja kansallisilla parlamenteilla olisi enää hyvin vähän päätösvaltaa omiin asioihinsa. Tai sitten ne puolueet, jotka haluavat että päätösvalta säilyy kansallisilla parlamenteilla muokkaavat EU:ta takaisin ETA-alueen suuntaan pelkäksi kauppaliitoksi.
&#8211; Olen itse sitä mieltä, että EU on nykyään ETA-alueen päälle rakennettu poliitikkojen ja virkamieseliitin korruptoitunut suojatyöpaikkakeskus, Vallin hymähtää.
Brysseliä ei saa päästää dominoimaan jäsenvaltioita
EU:n tulevaisuus on äänestäjien käsissä. Suomalaisten äänestysinto eurovaaleissa on usein jäänyt laimeaksi. Vallin kehottaakin ihmisiä lähtemään äänestämään periussuomalaisia vaalipäivänä.
&#8211; EU-vaalit ovat ihan yhtä tärkeät kuin eduskuntavaalit, sillä EU:n liittovaltiokehitys voidaan vielä pysäyttää. Se onnistuu jos saamme parlamenttiin riittävästi kansallismielisiä europarlamentaarikkoja, jota voivat muodostaa itsenäisiä kansallisvaltioita puolustavan ryhmän.
Vallin kannattaa kansallisvaltioiden Eurooppaa, jossa valtiot voivat itse päättää mahdollisimman pitkälle omasta lainsäädännöstään, verotuksestaan ja maahanmuuttopolitiikastaan.
-Vahvat kansallisvaltiot tekevät Euroopasta paremman. Jos taas valtiot jäävät heikoiksi ja Bryssel pääsee dominoimaan, kehitys kulkee Neuvostoliiton suuntaan. Ei EU:ssa varmaan vankileirejä nähtäisi, mutta suunta olisi kuitenkin pois demokratiasta.
Vallin huomauttaa, että nykyisiä EU-johtajia Donald Tuskia ja Jean-Claude Junckeria ei ole valittu tehtäviinsä demokraattisesti.
&#8211; Luxemburgilainen Juncker tuli yllättäen veroparatiisimaasta Euroopan ykkösmieheksi, Vallin hämmästelee.
Rajatarkastukset takaisin
Viimeistään vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi osoitti, ettei EU kyennyt kunnolla valvomaan ulkorajojaan. Vallin haluaakin purkaa asteittain vapaata liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä ja palauttaa rajatarkastukset. Myös EU:n ulkorajavalvonta on saatava kuntoon.
&#8211; Kyllä suomalaisetkin joutuvat usein ottamaan passin mukaansa, kun lähtevät pidemmälle matkalle. Mielestäni kenellekään ei voi olla ylivoimaista näyttää passia, kun matkustaa EU:n sisällä.
Politico-lehden tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan suurin EU-maiden kansalaisten huolenaihe on maahanmuutto. Toiseksi eniten eurooppalaisia huolestuttaa terrorismi.
Vallin painottaa, että jokainen terrori-isku tai raiskaus, joka johtuu vapaasta liikkuvuudesta, on liikaa.
&#8211; Kun rajoja valvotaan, se samalla vaikeuttaa terroristien ja rikollisten toimintaa ja heidän liikkumistaan maasta toiseen. Kun Ranska palautti rajavalvonnan vuoden 2018 Strasbourgin terrori-iskun jälkeen, seurauksena oli samalla se, että kymmeniä etsittyjä rikollisia jäi poliisin haaviin.
Suomi tehnyt jo osansa ilmaston eteen
EU suunnittelee jäsenvaltioille yhä tiukempia toimenpiteitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Kunnianhimoiset ilmastotoimet vaikeuttaisivat tavallisen kansalaisen arkielämää, kuten autoilua monilla eri tavoilla.
Vallin haluaakin pitää ilmastopoliittisen päätösvallan Suomessa.
&#8211; Meitä ei pidä väkisin vetää mukaan ilmastosopimuksiin ja tavoitteisiin. Olemme jo nyt leikanneet päästöjä enemmän kuin EU-maat keskimäärin. Suomalaisia on vain alle promille maapallon asukkaista ja meillä on jo nyt maailman puhtain ilma. Olemme siis osuutemme hoitaneet.
Vallinia huolestuttaa myös se, että EU on viime aikoina ryhtynyt painostamaan ja jopa uhkailemaan demokraattisesti valittuja EU-jäsenvaltioiden johtajia, jotka ovat tehneet politiikkaa kansallisen edun mukaisesti.
Erityisesti EU-eliittiä närästää Unkarin pääministeri Viktor Orbán. Unkari muun muassa vastustaa turvapaikanhakijoiden taakanjakoa EU-jäsenvaltioiden välillä.
&#8211; Toinen esimerkki on Iso-Britannia, jota EU pyrkii vahingoittamaan siksi, että Iso-Britannia eroaa unionista demokraattisen päätöksenteon kautta. Mitä se kertoo EU:sta, että siitä ei pääse mutkattomasti eroon siinä vaiheessa, kun homma ei jäsenvaltion mielestä enää toimi? Vallin kysyy.
Eurooppalaisten yritysten suojaksi tullit
Vallin sanoo, että EU:n pitäisi myös eri toimenpiteillä pyrkiä parantamaan jäsenvaltioiden taloutta. Eurovaaliehdokas huomauttaa, että EU:lla olisi mahdollisuus suojata tulleilla eurooppalaisia yrityksiä Kiinan ja Intian halpatuotannolta.
&#8211; En usko globaaliin vapaakauppaan. On monesti järkevämpää tehdä tavarat Euroopassa kuin kaukomailla. Kun koko tuotantoketju on omissa käsissämme, se on samalla ilmastoystävällisempää, kun tuotteiden kuljettamiseen ei tarvita saastuttavaa rahtilaivaliikennettä.
&#8211; Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö suomalaiset yritykset voisi toimia maailmalla. Jos suomalaiset yritykset haluavat mennä Kiinaan niin menkööt, mutta menkööt sitten niiden markkinoille.
Vallin haluaa korostaa, että vaikka hän vastustaa EU:ta monella tavalla, se ei tarkoita, että hänellä olisi jotain Eurooppaa vastaan.
&#8211; Eurooppa on upea maanosa, jossa ihmiset voivat hyvin. Eurooppa tulee kuitenkin säilyttää itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppana. Liittovaltiokehitys on väärä suunta.

Eurovaaliehdokas Vallin: Jokainen terrori-isku tai raiskaus, joka johtuu vapaasta liikkuvuudesta, on liikaa

Demokraattien Hillary Clinton ei tunnu oikein edelleenkään ymmärtävän, miksi hän hävisi Donald Trumpille. Hän on vastikään <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005411679.html?ref=rss">julkaissut</a> tappiotaan käsittelevän kirjan. Sen nimi ei ole ”Kootut selitykset” vaan ”Mitä tapahtui”.

Clinton listaa havaitsemiaan syitä tappiolle: FBI-johtajan kirje, Venäjän sekaantuminen, naisiin kohdistuva seksismi, median Trumpille antama ruutuaika sekä se, mitä muut presidenttiehdokkaat EIVÄT tehneet. Obama ei haukkunut Trumpia riittävästi, demokraatit eivät antaneet rahaa riittävästi ja Bernie Sandersinkin kehui Clintonia liian niukalti.
Muiden syyttely omasta epäonnistumisesta on toki henkisesti armeliasta, mutta rehellisyyden nimissä Clinton olisi voinut mainita jotain siitäkin, ettei ehkä ole maailman fiksuin idea sättiä ensin maamiehiään <a href="https://www.nytimes.com/2016/09/11/us/politics/hillary-clinton-basket-of-deplorables.html">surkimuksiksi</a>, rasisteiksi, seksistisiksi, homo-, muukalais- ja islamilaiskammoisiksi, ilmoittaa sitten sulkevansa ihmisten työpaikat ilmastosääntelyn takia ja tulla tämän jälkeen vakavissaan pyytelemään heiltä ääniä.
Mitä Trump sitten teki oikein? Vastaus saattaa löytyä Yale-proffa William Graham Sumnerin 1883 julkaisemasta pohdinnasta, joka tunnetaan nimellä Unohdettu mies (engl: &#8220;Forgotten man&#8221;). Se on ällistyttävän käyttökelpoinen vielä tänäkin päivänä. Mallissa on neljä henkilöä, kutsumme heitä nimillä A, B, C ja X.
<hr size="1" />
UNOHDETTU MIES: 
Ympäristöään tarkkaileva A havaitsee, 
 että on olemassa jokin ongelma, 
 jonka takia X kärsii.
A keskustelee B:n kanssa. He ehdottavat uutta lakia, 
 jolla päästään eroon ongelmasta.
Uudessa laissa määrätään siitä, 
 miten A, B ja C auttavat X:ää.
<hr size="1" />
On toki hienoa, että A havaitsee muiden ihmisten ongelmia. Ja sekin on oikein, että B auttaa A:ta. Mutta C:llä ei ollut asiassa sananvaltaa. Hänen ainoa roolinsa on auttaa X:ää tavalla, josta A ja B ovat keskenään sopineet. C on unohdettu mies. Hän on se, joka aina joutuu maksamaan muiden päätöksistä. C pakotetaan toteuttamaan se, mitä A ja B hyväksi katsovat. Hän ei voi vaikuttaa siihen, käytetäänkö hänen rahojaan X:n hyväksi.
Koska A ja B voivat sopia asioista keskenään, he voivat palkata toinen toisensa hoitamaan ongelmaa. Tai he voivat esittää järjestön, säätiön tai viraston perustamista, jonka johtoon ja suoritusportaaseen he nimeävät itsensä sekä oman viiteryhmänsä jäseniä.
Unohdetulla miehellä ei ole juuri toimintamahdollisuuksia. Jos hän protestoi, A ja B voivat aina sulkea hänen suunsa moittimalla häntä huonoksi ihmiseksi, koska hän ei halua auttaa hädänalaisia.
<h4>Tapaus Anna Kontula</h4>
Konkretisoidaan asiaa esimerkillä, jossa A on Anna Kontula (vas.). Hän on <a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3792715-raskaan-saatavuusharkintaprosessin-kautta-kulkee-vuosittain-vain-joitakin-tuhansia-tyolupia">huolissaan</a> X:stä eli Alejandrosta, joka työskentelee kasvihuoneella Maalahdella sekä Camillasta, joka myy seksiä Tampereella.
Kontula pohtii B:n eli Touko Aallon (vihr.) ja kumppaneiden kanssa ongelman ratkaisua. He päättävät esittää <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-rakennusliitto-eivat-hyvaksy-tarveharkinnan-poistoa-poliitikoilta-nayttaa-kadonneen-ymmarrys-myotatunto-suomessa-asuvia-tyota-tekevia-kohtaan/">lakialoitteessa</a> työvoiman tarveharkinnan poistamista Suomesta. Päätös tarkoittaisi työpaikkojen avaamista 7 miljardille ihmiselle. Vaikutus suomalaiseen työmarkkinaan olisi nopea, raju ja lopullinen. Ensimmäisenä olisi lahtipenkillä rakennusala.
Niinpä C, eli tässä tapauksessa maksumiesten edusmies rakennusliiton varapj Kyösti Suokas älähtää asiasta. Suokkaan mukaan poliitikkojen egonnostatus vaarantaa suomalaisten nuorten rakentajien tulevaisuuden ja toimeentulon. Kontula <a href="http://annakontula.fi/2017/10/avoin-kirje-saklaisille-ay-johtajille/">kuittaa</a> kritiikin ”teinikiukutteluna”.
Aivan samalla tavalla kuten Hillary Clintonkin, Anna Kontula päätyy sättimään heitä, jotka pelkäävät oman leipäpuunsa menettämistä. Kuinkas muuten.
<h4>Yhdysvallat, lypsylehmien maa</h4>
Tämä kirjoitus ei ole kannanotto sen puolesta, etteikö ihmisten tulisi auttaa toisiaan, päinvastoin. Altruismi, siis epäitsekkyys, on eräs ihmiskunnan syvimmistä ja kauneimmista ominaisuuksista. Sääli, että sitä käytetään niin häikäilemättömästi hyväksi. Mutta on olemassa raja sille, kuinka paljon muiden taskuista voidaan pumpata rahoja ylevien, korkealentoisilta kuulostavien hankkeiden varjolla, jotka ovat todellisuudessa puuhamiehiään hyödyttävää näennäistoimintaa.
Sano ”ilmastosopimus”, sanot samalla ”tulonsiirto”. Sano ”tuulivoima”, sanot samalla ”miljoonakustannus”. Sano ”kehitysyhteistyö ”, sanot samalla ”jaettu lompakko”.
Juuri tästä oli lopulta Yhdysvaltojen vaaleissa kyse. Maan sydänalueiden tavalliset ihmiset kokivat, että kuluneiden vuosikymmenten aikana tehtyjen lainsäädäntömuutosten avulla maan lait ja ilmapiiri oli väännetty kierolle korkkiruuville. He eivät enää olleet ensisijaisia valtion toiminnan kohteita. Heistä oli tehty lypsylehmiä.
Kirjoitus on soveltuvin osin julkaistu Perussuomalainen 10/2017 -lehden pääkirjoituksena.

Pääkirjoitus: Unohdettu mies

Suomi unohti oman ohjelmansa EU:n ilmastosopimuksen soveltamisneuvotteluissa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja ja presidenttiehdokas Laura Huhtasaari.

Suomalaiset työntekijät kilometritehtaalle
Hallitus on sitoutunut vuodelle 2030 päätetyn ilmasto- ja energiapaketin markkinaehtoiseen toteuttamiseen. Teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja hiilivuodon torjunta ovat ilmastopolitiikan keskeisiä lähtökohtia.
&#8211; Komission esitystä ei voida toteuttaa markkinaehtoisesti, ja se vaarantaisi teollisuutemme kilpailukyvyn sekä kiihdyttäisi EU:ssa edelleen suomalaisen teollisuuden ulosliputusta. Eli suomeksi sanottuna hiilivuoto kiihtyisi EU:n sisällä. Suomalaiset työntekijät joutuisivat kilometritehtaalle ja maksaisivat tästä elämysseikkailusta sekä lisäveroa että korkeampaa bensan ja sähkön hintaa, Huhtasaari varoittaa.
&#8211; Kahden edellisen hallituksen lepsuuden johdosta suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä on uhrattu EU:n ilmastopolittikan alttarille jo 30 % suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin. Tässä on yksi keskeinen syy, miksi nyt jouduttiin kilpailukykyämme parantamaan sisäisellä devalvaatiolla, palkkoja alentamalla ja kiky-sopimuksella.
Taloudellinen mielettömyys jatkuu ja pahenee
Huhtasaari sanoo, että tämä tie on nyt käyty loppuun. Suomen on puolustettava teollisuutensa kilpailukykyä EU:n ilmastoneuvottelupöydissä, eikä oltava tahdottomana marionettina.
&#8211; EU-ilmastopolitiikan taloudellinen mielettömyys jatkuu ja pahenee. Niissä maissa, joissa päästöjä vähentävät investoinnit olisivat suhteessa edullisimpia, pyritään minimaalisiin päästövähennyksiin. Niissä maissa, joissa investoinnit ovat suhteissa kaikkein kalleimpia, pyritään maksimaalisiin päästövähennyksiin.
&#8211; Tätä jo vuosia jatkunutta mielettömyyttä ovat suomalaiset demarit ja vihervasemmisto sekä kokoomus ja kepukin tukeneet. Perussuomalaiset ovat olleet ainoa poliittinen voima, joka on yrittänyt estää tämän katastrofin. Suomen teollisuuden, kotitalouksien ja maatalouden sekä liikenteen päästöt ovat jo minimaaliset verrattuna Puolaan, Romaniaan, Bulgariaan ja jopa Saksaan ja Tanskaankin verrattuna, Huhtasaari huomauttaa.
Kotitalouksille, teollisuudelle ja liikenteelle lisälasku
Huhtasaari ihmettelee, miksi hallitus ei julkaise esityksensä todellista hintalappua.
&#8211; PTT:n mukaan kaukolämmityksen hinta nousee asukkaille noin 40 %. Kotitalouksille koituu vuositasolla 400-600 miljoonan euron ja teollisuudelle 800-1 200 miljoonan euron lisälaskut &#8211; ja vielä liikenteestä LVM:n oman arvion mukaan 800 miljoonaa euroa vuodessa.

ilmastosopimus

Immonen: EU pyrkii kahmimaan itselleen lisää valtaa perussopimuksia muuttamalla – “On kylmä tosiasia, että suuri osa suomalaisia koskevista päätöksistä tehdään Brysselissä”

Perussuomalaiset maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Emme hyväksy maa- ja metsätaloutta harjoittavien ihmisten syyllistämistä ilmastopolitiikan varjolla

Eurovaaliehdokas Vallin: Jokainen terrori-isku tai raiskaus, joka johtuu vapaasta liikkuvuudesta, on liikaa

Pääkirjoitus: Unohdettu mies

Huhtasaari: Hallituksen sinisilmäisyys maksatetaan suomalaisilla duunareilla

Uusimmat

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Viikon suosituimmat

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa – seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen