Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Kokoomuksen leikkauslista julki – Mäkelä: Hyvä ettei veroja koroteta, mutta tulevaan yhteistyöhön vaaditaan joustoja

Leena Meri vaatii loppua rikollisten paljousalennuksille: ”Nykyistä järjestelmää täytyy muuttaa”

STT suunnittelee uutis- ja kuvatoiminnan lopettamista – jopa 95 työpaikkaa vaarassa

Koponen suojelisi lapsia ja vanhuksia teknologiavyöryltä: ”Teknologia on hyvä renki mutta huono isäntä”

Lehtinen: Vihreiden kotouttamisteollisuus rapauttaa suomalaisen yhteiskunnan

Garedew: SDP:lle islamistit ovat Suomen turvallisuutta tärkeämpiä

Vigelius tyrmää vihreiden esitykset maahanmuutosta: “Vahingollisia Suomelle”

Strandman valjastaisi tekoälyn byrokratian karsimiseen: ”Ihmisen työpanosta tarvitaan ihmistyöhön”

Rasinkangas ja Vigelius vaativat loppua paljousalennuksille: ”Jokaisen vakavan teon pitää näkyä tuomiossa”

Tekoäly hiipii terveydenhuoltoon – suurin muutos tapahtuu kulisseissa

Tabu murtuu: J.K. Rowling jakoi suomalaistutkimuksen transhoitojen haitoista – miljoonat näkivät

Vaalikatastrofi järisyttää jo koko Ruotsia: Jengirikollisten lähipiiri vaalitoimitsijoina Tukholmassa – ääniä ostettu Luulajassa ja Piitimessä

Ceutan kunnossapitotyöntekijät syyttävät laittomasti maahan tunkeutuneita: ”He tappavat eläimiä huvikseen”

Tilintarkastaja ei pysty vahvistamaan kahden islamilaisen säätiön rahaliikennettä — Samat puutteet kahtena vuotena peräkkäin

Elinkeinoelämä ja vasemmisto ajattelevat lompakoillaan – eliitin ihmisvihamielinen katastrofilogiikka esillä Ylen äärioikeistokeskustelussa

Maahanmuuttajaryhmien välillä valtavia eroja maanpuolustustahdossa

Maahanmuuttajien työttömyys paisuu Helsingissä – silti vihreiden Soininvaara ja elinkeinoelämä vaativat lisää väkeä ulkomailta

Rikosilmoitus vasemmistopuolueen mahdollisesta vaalivilpistä Tukholmassa: ”Pahinta mitä olen nähnyt”

Marinin hallituksen luoma opiskelijamaahanmuuttomonsteri näkyy vielä Rauman leipäjonoissa – järjestelmän purku jo hyvässä vauhdissa

Sosialidemokraatit heittivät pyyhkeen kehään – Ruotsin hallituskuviot menossa uusiksi

tunnetalous

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho joutui ensimmäisessä presidenttiehdokkaiden yhteiskeskustelussa kysyttäessä ottamaan kantaa ulkopolitiikan aiheiden lisäksi myös ilmastopolitiikkaan. Halla-ahon mukaan ilmastotoimissa pitäisi hyvetekojen sijaan jatkossa kiinnittää huomiota tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksiin. Myös tavallisten kansalaisten intressit tulisi huomioida.

Tänään keskiviikkona järjestettiin ensimmäinen presidenttiehdokkainen yhteistentti Helsingissä. Paikalla oli neljä ehdokkuudestaan ilmoittanutta kandidaattia eli Pekka Haavisto (vihr), Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk), Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sekä eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Paikallaolijoista Halla-aho on ainoa, joka on nimitetty presidenttiehdokkaaksi. Muut kolme ovat lähdössä kisaan kannatusyhdistysten tuella, ja niinpä esimerkiksi Aaltolan ja Haaviston korttien keräily on yhä kesken.
Venäjän kanssa turha neuvotella
Halla-aho on Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien osoittanut vahvaa tukea Ukrainalle, mikä on noteerattu myös kansainvälisellä tasolla. Halla-aho katsookin, että lännen Ukrainalle antaman tuen olisi syytä jatkua. Venäjän hallinnon puheisiin sodan päättämisestä diplomaattisin keinoin Halla-aho viittaa kintaalla.
&#8211; En näe, mistä Venäjän kanssa voisi neuvotella. Ratkaisu kriisiin on siinä, että Venäjä lopettaa sodan, ja se on yksin Venäjän käsissä. En kuitenkaan usko, että investoituaan sotaan huomattavia summia Venäjän nykyjohto lopettaisi sotatoimet muuten kuin kärsittyään mittavaa sotilaallista tappiota. Tämän tavoitteen saavuttamisessa länsimaat voivat auttaa.
&#8211; Ukrainalle annetaan paljon apua, kuten pitääkin. Paradoksaalisesti Ukrainan on silti pitänyt ensin vakuutella länsimaiden päättäjät ja yleisö halustaan puolustaa omaa maataan, jotta länsi jatkaa materiaalitoimituksia.
Presidentin valtaoikeudet eivät kuulu ehdokkaille
Halla-aho joutui ensimmäisessä presidenttiehdokkaiden yhteiskeskustelussa kysyttäessä ottamaan kantaa ulkopolitiikan aiheiden lisäksi myös ilmastopolitiikkaan, joka sinänsä ei kuulu presidentin toimivallan alueelle, mistä Halla-aho huomauttikin. Toisaalta Halla-aho on itse aiemmin korostanut presidentin olevan myös arvojohtaja, jolloin presidentin puheenvuorojen aiheet voinevat toisinaan ulottua perinteisten ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymysten ulkopuolelle.
Halla-aholta kysyttiin, tulisiko presidentille antaa lisää sananvaltaa myös ilmastoasioissa. Halla-aho huomautti, että presidenttiehdokkaat ovat vääriä henkilöitä ottamaan kantaa valtaoikeuksiin, joista päättäminen on eduskunnan käsissä. Halla-aho esittikin keskustelun siirtämistä eduskuntavaalien alle.
Hän huomautti, että ilmastonmuutos on vain yksi aikamme haaste muiden isojen haasteiden joukossa.
&#8211; On paljon isoja asioita, kuten nuorten pahoinvointi, koulujen romahtaminen ja rikollisuus. Kaikki nämä ovat isoja aiheita, mutta mikä näistä nyt olisi sellainen, mikä tulisi liittää presidentin tehtäviin, jotka ovat tällä hetkellä melko selkeät. Ilmastotyötä tehdään usealle eri sektorille kohdistuvalla lainsäädännöllä, joista mikään ei kuulu luontevasti kuulu presidentin toimivaltaan.
Ilmastoratkaisuja tulisi etsiä järkiperäisesti
Nykyään mediassa näkee paljon uutisia nuorten pahoinvoinnista, joka on yhteydessä ilmastoahdistukseen. Halla-aho tuomitsi jyrkästi ilmastopaniikin lietsomisen kohdistamisen lapsiin ja nuoriin.
&#8211; Minusta on ikävää, että nykyisin me elämme tunnetaloudessa, jossa tärkeintä usein vaikuttaa olevan se, että tunnemme vahvasti eri asioista. Olen täysin vakuuttunut siitä, että ihmisten henkinen pahoinvointi ilmastonmuutoksesta johtuen ei millään tavalla edistä ratkaisujen löytämistä.
&#8211; Olen huolissani maapallon tulevaisuudesta siinä missä kaikki muutkin, mutta tätäkin asiaa voidaan lähestyä järkiperäisesti. Suomessa usein ajatellaan, että meidän on tärkeää tehdä hyvetekoja, jotka saavat meidät tuntemaan itsemme paremmiksi. Todellisuudessa meidän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota täällä tehtävien ratkaisujen seurannaisvaikutuksiin. Jos me esimerkiksi vaikeutamme teollisuuden toimintaa Suomessa, vaarana on että sama tuotanto siirtyy Kiinaan, missä vaikutukset ilmastolle ovat huomattavasti negatiivisemmat.
Halla-aho varoitti kiilusilmäisestä lähestymistavasta ilmastopolitiikkaan.
&#8211; On muitakin näkökulmia ja aspekteja kuin maksimaaliset ilmastotoimet. Ihmiset ovat huolissaan omasta toimeentulostaan, ympäristön turvallisuudesta ja ennen kaikkea lastensa tulevaisuudesta.
Kilpailuetu pois Kiinalta
Halla-aho huomautti, että paras tapa löytää tavallisten kansalaisten hyväksyntä ilmastotoimille olisi hakea tulokulmia, missä myös tavallisten ihmisten intressit otetaan huomioon ympäristön hyvinvoinnin ohella.
&#8211; Esimerkiksi niin, että kauppapoliittisilla keinoilla tulisi pyrkiä tuomaan Eurooppaan takaisin vastuullisesti toimivaa teollisuutta. Se tarkoittaa työtä, hyvinvointia ja samalla pienempiä päästöjä. Tällä hetkellä globaali kauppa yhdistettynä eri maiden eritasoisiin ilmastotoimiin johtaa siihen, että toimijat, kuten Kiina, saavat omalle saastuttavalle teollisuudelleen yritystukea Suomelta. Se etu on otettava pois Kiinan kaltaisilta toimijoilta. Me voimme tuottaa samoja asioita kuin Kiina nyt tekee, myös Euroopassa.
Halla-aho katsoo, että Suomi on tehnyt pitkään &#8211; ja kaukonäköisesti &#8211; viisasta energiapolitiikkaa.
&#8211; Ympäristöliikkeen painostuksesta ja propagandasta huolimatta me emme esimerkiksi ole luopuneet ydinvoimasta. Sen vuoksi me emme ole tänä päivänä riippuvaisia kivihiilestä tai venäläisestä fossiilienergiasta, kuten moni sellainen maa, joka lankesi ympäristöliikkeen seireenilauluihin.
&#8211; Suomen tilanne on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Tietenkin meidän pitää pyrkiä viemään omia ratkaisujamme muualle maailmaan. En kuitenkaan näe, miten paljon voisimme vielä kiristää esimerkiksi omasta energiantuotannostamme päästöjä pois, jotta sillä olisi jotain merkitystä globaalissa mittakaavassa.

Halla-aho: Ilmastopaniikin lietsominen lapsiin ja nuoriin on vastuutonta – ”Henkinen pahoinvointi ilmastonmuutoksesta ei edistä ratkaisujen löytämistä”

Pian näkee päivänvalon Bulletin, oikeistovaikuttajien uusi äänitorvi Ruotsissa. Vasemmistovoimat lähtevät saman tien vastaoffensiiviin. Polarisaatio kasvaa ja tunteiden talous kukoistaa. Jääkö vanhalle medialle vallasta vain muistot, kysyy Svenska Dagbladet.

Jos kymmenen vuotta sitten aloitti keskustelun maahanmuutosta, natsikortti heilahti sillä siunaamalla sekunnilla. Tänään maahanmuutosta vaihdetaan mielipiteitä laajasti ja kiivaastikin, mutta ongelman nostaminen keskusteluun ei leimaa enää ketään.
Suuret tunteet jyräävät silti sosiaalisessa mediassa ja kommenttipalstoilla. Ja median mainosrahat kilisevät Facebookin ja Googlen taskuun.
Tunne ratkaisee mediamaailmassa
&#8211; Puhutaan tunnetaloudesta (economics of emotion). Jos verkossa haluaa onnistua, pitää pystyä herättämään suuria tunteita. Tämä alkuvoima ei luullakseni ole tyypillisesti amerikkalainen, vaan se on ollut olemassa maailman sivu, <a href="https://www.svd.se/hemlig-hogersajt-skakar-om-medielandskapet">sanoo</a> mediatutkija Olle Lidblom Svenska Dagbladetissa.
Vuoden 2015 pakolaistulva muutti keskustelun suuntaa mediassa ja pian myös sen sävyä. Tänään äänestäjille tärkeimmät kysymykset liittyvät pandemian hoidon ohella lakiin ja järjestykseen, maahanmuuttoon ja integraatioon.
Tutkija Nicklas Håkansson selvitti, että tiettyjen teemojen painoarvo kasvoi olennaisesti, kun verrataan vuoden 2010 ja vuoden 2018 vaaleja. Syntyi TAN-käsite (traditio, auktoriteetti, nationalismi), joka selittää nyt meneillään olevaa median muutosta,
Ruotsalainen Fox News
Paulina Neuding kirjoitti 10 vuotta sitten Dagens Nyheteriin artikkelin ”Vaadimme keskustelua ongelmasta nimeltä maahanmuutto”. Nyt hän lanseeraa Bulletin-nimisen nettijulkaisun, jonka takana huhutaan olevan oikeistopiirien pääoma. Julkisuudessa on ounasteltu, että kyseessä on Ruotsin oma Breitbart tai Fox News.
Neuding on vahvistanut, että hän on saanut 5 miljoonan kruunun siemenrahoituksen Bulletinin lanseeraukseen. Toiset viisi miljoona ovat vielä haussa. Rahoittajat tulevat Neudingin mukaan julkisiksi aikanaan. Hän on kerännyt joukkoonsa nimekkäitä kirjoittajia läpi oikeistolaisen aatemaailman ja Bulletinilla on pian myös vakituista henkilöstöä.
&#8211; On mielenkiintoista, että vielä löytyy rahoittajia, jotka haluavat lisää mielipiteitä verkkoon. Ruotsissa ei vielä ole nähty varsinaista mediankulutuksen polarisaatiota. Yhdysvalloissa demokraatin on mahdotonta seurata Foxin uutisia tai tai republikaanin New York Timesia. Saattaa olla, että otamme nyt ensimmäisen askeleen kohti polarisaatiota myös ruotsalaisessa mediamaisemassa, mediatutkija Lidblom ennustaa.
&#8211; Mitä enemmän oikealle mennään poliittisella kartalla, sitä suuremmalla vauhdilla katoaa usko julkisen palvelun mediaan, Dagens Nyheteriin ja Aftonbladetiin. Siinä on varmaan selitys myös sille, miksi jotkut rahoittajat näkevät velvollisuudekseen puuttua asiaan. Vasemmisto ei ehkä oikeasti ole tajunnut sitä, mitä kaikkea siltä uupuu omasta perinteisestä mediastaan.
Vasemmiston vastaisku
Vasemmistolla oli yritystä tarttua hetkeen muun muassa ammattiyhdistysliikkeen rahoittamalla Politism-julkaisulla, kuten myös Vänstersajten-verkkolehdellä. Toiminnat vedettiin alas, koska ne eivät tuoneet tuottoa pääomalle.
&#8211; Julkaisujen lopettaminen oli virhe ja se on surullista, koska ammattiyhdistysliikkeellä on eniten menetettävää mielipiteenmuodostuksen oikeistodominanssissa, muotoilee vasemmistopuolueen joulukuun alussa aloittaneen mediahankkeen vetäjä Anna Herdy.
&#8211; Otin homman, koska haluan nostaa esiin niitä kysymyksiä, jotka ihmisiä huolettavat mutta teemme sen vailla perinteistä vasemmistovinkkeliä, Herdy sanoo ja mainitsee sairausvakuutuksen, eläkkeet sekä työelämän ehdot.
&nbsp;

Uusi oikeistomedia ravistelee Ruotsin mediamaailmaa – vanha media on putoamassa rattailta

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>