Pian näkee päivänvalon Bulletin, oikeistovaikuttajien uusi äänitorvi Ruotsissa. Vasemmistovoimat lähtevät saman tien vastaoffensiiviin. Polarisaatio kasvaa ja tunteiden talous kukoistaa. Jääkö vanhalle medialle vallasta vain muistot, kysyy Svenska Dagbladet.

Jos kymmenen vuotta sitten aloitti keskustelun maahanmuutosta, natsikortti heilahti sillä siunaamalla sekunnilla. Tänään maahanmuutosta vaihdetaan mielipiteitä laajasti ja kiivaastikin, mutta ongelman nostaminen keskusteluun ei leimaa enää ketään.

Suuret tunteet jyräävät silti sosiaalisessa mediassa ja kommenttipalstoilla. Ja median mainosrahat kilisevät Facebookin ja Googlen taskuun.

Tunne ratkaisee mediamaailmassa

– Puhutaan tunnetaloudesta (economics of emotion). Jos verkossa haluaa onnistua, pitää pystyä herättämään suuria tunteita. Tämä alkuvoima ei luullakseni ole tyypillisesti amerikkalainen, vaan se on ollut olemassa maailman sivu, sanoo mediatutkija Olle Lidblom Svenska Dagbladetissa.

Vuoden 2015 pakolaistulva muutti keskustelun suuntaa mediassa ja pian myös sen sävyä. Tänään äänestäjille tärkeimmät kysymykset liittyvät pandemian hoidon ohella lakiin ja järjestykseen, maahanmuuttoon ja integraatioon.

Tutkija Nicklas Håkansson selvitti, että tiettyjen teemojen painoarvo kasvoi olennaisesti, kun verrataan vuoden 2010 ja vuoden 2018 vaaleja. Syntyi TAN-käsite (traditio, auktoriteetti, nationalismi), joka selittää nyt meneillään olevaa median muutosta,

Ruotsalainen Fox News

Paulina Neuding kirjoitti 10 vuotta sitten Dagens Nyheteriin artikkelin ”Vaadimme keskustelua ongelmasta nimeltä maahanmuutto”. Nyt hän lanseeraa Bulletin-nimisen nettijulkaisun, jonka takana huhutaan olevan oikeistopiirien pääoma. Julkisuudessa on ounasteltu, että kyseessä on Ruotsin oma Breitbart tai Fox News.

Neuding on vahvistanut, että hän on saanut 5 miljoonan kruunun siemenrahoituksen Bulletinin lanseeraukseen. Toiset viisi miljoona ovat vielä haussa. Rahoittajat tulevat Neudingin mukaan julkisiksi aikanaan. Hän on kerännyt joukkoonsa nimekkäitä kirjoittajia läpi oikeistolaisen aatemaailman ja Bulletinilla on pian myös vakituista henkilöstöä.

– On mielenkiintoista, että vielä löytyy rahoittajia, jotka haluavat lisää mielipiteitä verkkoon. Ruotsissa ei vielä ole nähty varsinaista mediankulutuksen polarisaatiota. Yhdysvalloissa demokraatin on mahdotonta seurata Foxin uutisia tai tai republikaanin New York Timesia. Saattaa olla, että otamme nyt ensimmäisen askeleen kohti polarisaatiota myös ruotsalaisessa mediamaisemassa, mediatutkija Lidblom ennustaa.

– Mitä enemmän oikealle mennään poliittisella kartalla, sitä suuremmalla vauhdilla katoaa usko julkisen palvelun mediaan, Dagens Nyheteriin ja Aftonbladetiin. Siinä on varmaan selitys myös sille, miksi jotkut rahoittajat näkevät velvollisuudekseen puuttua asiaan. Vasemmisto ei ehkä oikeasti ole tajunnut sitä, mitä kaikkea siltä uupuu omasta perinteisestä mediastaan.

Vasemmiston vastaisku

Vasemmistolla oli yritystä tarttua hetkeen muun muassa ammattiyhdistysliikkeen rahoittamalla Politism-julkaisulla, kuten myös Vänstersajten-verkkolehdellä. Toiminnat vedettiin alas, koska ne eivät tuoneet tuottoa pääomalle.

– Julkaisujen lopettaminen oli virhe ja se on surullista, koska ammattiyhdistysliikkeellä on eniten menetettävää mielipiteenmuodostuksen oikeistodominanssissa, muotoilee vasemmistopuolueen joulukuun alussa aloittaneen mediahankkeen vetäjä Anna Herdy.

– Otin homman, koska haluan nostaa esiin niitä kysymyksiä, jotka ihmisiä huolettavat mutta teemme sen vailla perinteistä vasemmistovinkkeliä, Herdy sanoo ja mainitsee sairausvakuutuksen, eläkkeet sekä työelämän ehdot.

SUOMEN UUTISET