Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Puolustusvoimat tavoittelee miljoonan jalkaväkimiinan hankintaa – tavoitteena valmistuksen käynnistäminen vuonna 2028

Garedew: ”Kommandopipot, burkat ja niqabit eivät kuulu Suomeen”

Keir Starmer korvattiin somalinaisella – brittiparlamentti sai ensimmäisen somaliedustajansa

Aittakumpu vaatii loppua poliitikkojen ja Stea-järjestöjen kytköksille: Omien järjestöjen rahoituksesta päättäminen on kyseenalaista

Purra: Islamismin vastustamisen on näyttäydyttävä vaalituloksessa: ”Silmien sulkeminen ei enää onnistu”

Ranskan kaaos levisi Belgiaan – autot tulessa ja poliisit kivisateessa Brysselin mellakoissa

Antikainen: Osa suomalaismepeistä puolusti terroristeja – ”Ei tätä voi ymmärtää”

Mäenpää: Malttia datakeskusinnostukseen

Venäjän musta surma vaiettiin kuoliaaksi – ruton pelossa hybridisodan eväät

Ilmastokiihko ja maahanmuuttointoilu sivussa VM:n virkapuheenvuorossa – Purra kiittää realismista

Maahanmuuttajat riehuvat kaduilla – Seppänen: Ranskan tilanne on katastrofi

Rutto leviää Venäjällä – Antikainen: Ei viisumeita venäläisille 

Ranskan pelätty tuhotiistai päättyi yhteenottoihin – ”Islam haluaa valloittaa kerran niin suurenmoisen maan”

Yhdysvallat virallisesti huolissaan Euroopasta – maahanmuutto uhkaa puolustusyhteistyötä

Britannian vihreät ohjeistavat: Älä käytä sanoja äiti tai isä

Miljoonia vuosittain veronmaksajilta nyhtänyt Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut

Purra kehitysavusta: ”Suomi on mällännyt epäapuun 30 miljardia – jatkossakin riittää saksille töitä”

The Economist varoittaa instituutioihin leviävästä islamismista – vaatii poliittiselta keskikentältä rohkeutta

Trumpin Yhdysvalloissa maahanmuutto nettonegatiivista – väkivaltarikollisuus romahtanut, työllisyys nousee

Mäenpää selvittää siviilipalveluksen outoja opetussisältöjä ja ideologista tuputusta – työministeri puuttui Elokapina-koulutuksiin

traditio

Monikulttuurinen Ruotsi vietti kansallispäiväänsä 6. kesäkuuta. Mahdolliset syyt yleiseen vapaapäivään olivat tosin tietymättömissä valtaosalla kansasta. Jos perinteet katoavat, valtionkin tulevaisuus voi olla jossain vaiheessa kyseenalainen.

Liput liehuivat ja positiivinen laulu raikui ainakin teoriassa, sillä kuudes kesäkuuta vietettiin Ruotsin itsenäisyyspäivää. Itse asiassa kyse on kansallispäivästä (nationaldag), koska Ruotsin itsenäinen historia ulottuu kauas vuosisatojen taakse.
Kansallispäivä juontaa juurensa vuoteen 1523, jolloin Kustaa Vaasa kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi 6. kesäkuuta. Ruotsi jätti Norjan ja Tanskan kanssa muodostetun Kalmarin unionin ja virallisen tulkinnan mukaan tie kohti kansallisvaltiota alkoi 500 vuotta sitten.
Toinen merkittävä tapahtuma asian tiimoilta on 6. kesäkuuta vuodelta 1809, jolloin Ruotsiin hyväksyttiin uusi perustuslaki sekä hallitusmuoto. Kuten vanhimmat meistä ehkä muistavat, samana vuonna Ruotsi menetti Suomen Venäjälle.
Perinteet katoavat
Mielipidemittauksia tekevä Kantar Sifo kyseli äskettäin gallupissaan ”Miksi vietämme kansallispäivää Ruotsissa?” Vastaukset eivät häikäisseet, sillä vain 19 prosenttia vastaajista osasi kertoa, mistä asiassa oikeasti on kyse.
&#8211; On todellakin kauheaa, jos traditiot katoavat puuttuvan tiedon hämärään. Surullista edes ajatellakin, että tuskin joka viides ruotsalainen tietää, miksi kansallispäivää vietetään, <a href="https://via.tt.se/pressmeddelande/fyra-av-fem-svenskar-vet-inte-varfor-nationaldagen-firas?publisherId=3236687&amp;releaseId=3347708">pohtii</a> haastattelututkimuksen teettäneen Grönstedt-tuotemerkin edustaja Simon Lokko.

Vain viidennes ruotsalaisista tietää syyn itsenäisyyspäivän vietolle

Malmön esikouluista tehty tutkimus on avannut kansakunnan silmät näkemään varhaiskasvatuksen vinoutuneen arjen. Tyttöjen ja poikien erilliset roolimallit perustuvat kunniakäsitykseen ja ovat täysin vieraita pohjoismaiselle demokratialle. Klaanien valta kuitenkin on tätä päivää ja harva uskaltaa sitä vastustaa.

Esikoulun tehtävä on antaa lapselle tukea ja apua hänen kulttuuri-identiteettinsä kehittämisessä. Näin seisoo opintosuunnitelmassa. Malmön esikouluissa tavoite on osoittautunut haasteelliseksi, koska kunniakulttuuri on ristiriidassa paikallisten tavoitteiden kanssa.
Esikoulujen tilannetta selvittäneessä <a href="https://www.skolporten.se/app/uploads/2021/11/heder-i-forskolan-3-maj-2021.pdf">raportissa</a> henkilökunta kertoo tytöistä, jotka eivät saa pelata jalkapalloa, kiipeillä puissa saatikka jumpata. Uimisesta ja tanssimisesta nyt puhumattakaan. Huivia on pidettävä päässä, vaikka se kuinka olisi liikunnan riemujen tiellä. Lisäksi tyttöjen velikullat on velvoitettu vahtimaan sisartensa puuhia.
Poikien puolestaan on oltava sotureita, jotka eivät näytä tunteitaan saatikka itke. Kaikki tyttöjen puuhiin viittaavakin on kielletty. Väkivaltaisia pojat kyllä saavat olla ja siitä saattaa saada kotona päänsilitystä.
Kunnia on katkera juoma
Lasten käyttäytymistä sääntelevät tiukat normit, joiden takana ovat heidän vanhempansa. Vanhemmilla on selkeä käsitys sukupuolten välisistä eroista ja sen he haluavat välittää myös esikoulujen henkilökunnalle: tytöt ja pojat eivät saa leikkiä keskenään tai kosketella toisiaan. Tytöille ja pojille on oltava myös erityyppiset leikkikalut.
Vanhempien arvovallan perusta on ikiaikainen suku ja traditio, joka usein on peräisin muslimimaista. Perhe ja suku voivat kunniakäsitteen varjolla ottaa kantaa lasten kasvatukseen.
Toki on vanhempia, jotka haluaisivat kasvattaa lapsensa ruotsalaisen mallin mukaan, mutta suvun sekä klaanin valtaa on vaikea vastustaa.
Samat periaatteet joka eskariin
&#8211; Kuntien olisi aluksi kartoitettava tilanne omissa esikouluissaan, esiintyykö niissä kunniaan liittyvää painostusta ja miten laajalle ongelma on levinnyt. Aivan kuten Malmö on tehnyt. Tieto on tässäkin tapauksessa valtaa, <a href="https://www.expressen.se/ledare/det-finns-ingen-plats-for-hederskultur-i-forskolan/">todetaan</a> Expressenin pääkirjoituksessa.
Esikouluopetukseen pitää tehdä linjaukset, joita noudatetaan koko valtakunnassa. Sekä vanhemmille, että henkilökunnalle on oltava kristallinkirkasta, että sukupuolen perusteella tapahtuvaa erottelua, lelusäännöksiä, huivipakkoa ja miehisen väkivaltaisuuden korostamista ei sallita.
&#8211; Ruotsalaiset instituutiot eivät voi ylläpitää rakenteita, jotka sortavat tyttöjä ja tekevät pojista aggressiivisia sortajia, vaatii Expressen.

Klaanit ovat tuoneet omat roolimallinsa ruotsalaiseen esikouluun: ”Kunniakulttuuri sortaa tyttöjä ja tekee pojista aggressiivisia sortajia”

Pian näkee päivänvalon Bulletin, oikeistovaikuttajien uusi äänitorvi Ruotsissa. Vasemmistovoimat lähtevät saman tien vastaoffensiiviin. Polarisaatio kasvaa ja tunteiden talous kukoistaa. Jääkö vanhalle medialle vallasta vain muistot, kysyy Svenska Dagbladet.

Jos kymmenen vuotta sitten aloitti keskustelun maahanmuutosta, natsikortti heilahti sillä siunaamalla sekunnilla. Tänään maahanmuutosta vaihdetaan mielipiteitä laajasti ja kiivaastikin, mutta ongelman nostaminen keskusteluun ei leimaa enää ketään.
Suuret tunteet jyräävät silti sosiaalisessa mediassa ja kommenttipalstoilla. Ja median mainosrahat kilisevät Facebookin ja Googlen taskuun.
Tunne ratkaisee mediamaailmassa
&#8211; Puhutaan tunnetaloudesta (economics of emotion). Jos verkossa haluaa onnistua, pitää pystyä herättämään suuria tunteita. Tämä alkuvoima ei luullakseni ole tyypillisesti amerikkalainen, vaan se on ollut olemassa maailman sivu, <a href="https://www.svd.se/hemlig-hogersajt-skakar-om-medielandskapet">sanoo</a> mediatutkija Olle Lidblom Svenska Dagbladetissa.
Vuoden 2015 pakolaistulva muutti keskustelun suuntaa mediassa ja pian myös sen sävyä. Tänään äänestäjille tärkeimmät kysymykset liittyvät pandemian hoidon ohella lakiin ja järjestykseen, maahanmuuttoon ja integraatioon.
Tutkija Nicklas Håkansson selvitti, että tiettyjen teemojen painoarvo kasvoi olennaisesti, kun verrataan vuoden 2010 ja vuoden 2018 vaaleja. Syntyi TAN-käsite (traditio, auktoriteetti, nationalismi), joka selittää nyt meneillään olevaa median muutosta,
Ruotsalainen Fox News
Paulina Neuding kirjoitti 10 vuotta sitten Dagens Nyheteriin artikkelin ”Vaadimme keskustelua ongelmasta nimeltä maahanmuutto”. Nyt hän lanseeraa Bulletin-nimisen nettijulkaisun, jonka takana huhutaan olevan oikeistopiirien pääoma. Julkisuudessa on ounasteltu, että kyseessä on Ruotsin oma Breitbart tai Fox News.
Neuding on vahvistanut, että hän on saanut 5 miljoonan kruunun siemenrahoituksen Bulletinin lanseeraukseen. Toiset viisi miljoona ovat vielä haussa. Rahoittajat tulevat Neudingin mukaan julkisiksi aikanaan. Hän on kerännyt joukkoonsa nimekkäitä kirjoittajia läpi oikeistolaisen aatemaailman ja Bulletinilla on pian myös vakituista henkilöstöä.
&#8211; On mielenkiintoista, että vielä löytyy rahoittajia, jotka haluavat lisää mielipiteitä verkkoon. Ruotsissa ei vielä ole nähty varsinaista mediankulutuksen polarisaatiota. Yhdysvalloissa demokraatin on mahdotonta seurata Foxin uutisia tai tai republikaanin New York Timesia. Saattaa olla, että otamme nyt ensimmäisen askeleen kohti polarisaatiota myös ruotsalaisessa mediamaisemassa, mediatutkija Lidblom ennustaa.
&#8211; Mitä enemmän oikealle mennään poliittisella kartalla, sitä suuremmalla vauhdilla katoaa usko julkisen palvelun mediaan, Dagens Nyheteriin ja Aftonbladetiin. Siinä on varmaan selitys myös sille, miksi jotkut rahoittajat näkevät velvollisuudekseen puuttua asiaan. Vasemmisto ei ehkä oikeasti ole tajunnut sitä, mitä kaikkea siltä uupuu omasta perinteisestä mediastaan.
Vasemmiston vastaisku
Vasemmistolla oli yritystä tarttua hetkeen muun muassa ammattiyhdistysliikkeen rahoittamalla Politism-julkaisulla, kuten myös Vänstersajten-verkkolehdellä. Toiminnat vedettiin alas, koska ne eivät tuoneet tuottoa pääomalle.
&#8211; Julkaisujen lopettaminen oli virhe ja se on surullista, koska ammattiyhdistysliikkeellä on eniten menetettävää mielipiteenmuodostuksen oikeistodominanssissa, muotoilee vasemmistopuolueen joulukuun alussa aloittaneen mediahankkeen vetäjä Anna Herdy.
&#8211; Otin homman, koska haluan nostaa esiin niitä kysymyksiä, jotka ihmisiä huolettavat mutta teemme sen vailla perinteistä vasemmistovinkkeliä, Herdy sanoo ja mainitsee sairausvakuutuksen, eläkkeet sekä työelämän ehdot.
&nbsp;

Uusi oikeistomedia ravistelee Ruotsin mediamaailmaa – vanha media on putoamassa rattailta

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>