

LEHTIKUVA
Vain viidennes ruotsalaisista tietää syyn itsenäisyyspäivän vietolle
Monikulttuurinen Ruotsi vietti kansallispäiväänsä 6. kesäkuuta. Mahdolliset syyt yleiseen vapaapäivään olivat tosin tietymättömissä valtaosalla kansasta. Jos perinteet katoavat, valtionkin tulevaisuus voi olla jossain vaiheessa kyseenalainen.
Liput liehuivat ja positiivinen laulu raikui ainakin teoriassa, sillä kuudes kesäkuuta vietettiin Ruotsin itsenäisyyspäivää. Itse asiassa kyse on kansallispäivästä (nationaldag), koska Ruotsin itsenäinen historia ulottuu kauas vuosisatojen taakse.
Kansallispäivä juontaa juurensa vuoteen 1523, jolloin Kustaa Vaasa kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi 6. kesäkuuta. Ruotsi jätti Norjan ja Tanskan kanssa muodostetun Kalmarin unionin ja virallisen tulkinnan mukaan tie kohti kansallisvaltiota alkoi 500 vuotta sitten.
Toinen merkittävä tapahtuma asian tiimoilta on 6. kesäkuuta vuodelta 1809, jolloin Ruotsiin hyväksyttiin uusi perustuslaki sekä hallitusmuoto. Kuten vanhimmat meistä ehkä muistavat, samana vuonna Ruotsi menetti Suomen Venäjälle.
Perinteet katoavat
Mielipidemittauksia tekevä Kantar Sifo kyseli äskettäin gallupissaan ”Miksi vietämme kansallispäivää Ruotsissa?” Vastaukset eivät häikäisseet, sillä vain 19 prosenttia vastaajista osasi kertoa, mistä asiassa oikeasti on kyse.
– On todellakin kauheaa, jos traditiot katoavat puuttuvan tiedon hämärään. Surullista edes ajatellakin, että tuskin joka viides ruotsalainen tietää, miksi kansallispäivää vietetään, pohtii haastattelututkimuksen teettäneen Grönstedt-tuotemerkin edustaja Simon Lokko.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- valtion tulevaisuus perinne Simon Lokko hallitusmuoto Miksi Ruotsissa vietetään kansallispäivää? Kustaa Vaasa Ruotsin lipun päivä Ruotsin kansallispäivä traditio Kalmarin unioni Kansallisvaltio Tanska Norja itsenäisyyspäivä Venäjä Perustuslaki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maahanmuuttajien vyöry Ruotsiin jatkuu – väestönvaihdosta ei pysäytä mikään

Suomalaiset asetettava viimein etusijalle: ”Tässä maassa monet ajattelevat, että he ovat toisen luokan kansalaisia omassa maassaan – näin ei saa olla”

Maahanmuutto kurittaa Espoon taloutta raskaasti: Rahoitusvaje nousi jo 133 miljoonaan euroon vuodessa

Suomessa ei ole tarpeeksi Suomi-vauvoja eikä Suomi-isiä – Ranne: ”Kehotan woke-vouhottajia ja ilmastopaniikin lietsojia katsomaan sydämeensä, mitä on tullut tehtyä”

Malmön kaupunki esittelee uusia valtiolippuja – jokaiselle kansallisuudelle omansa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää