Vain viidennes ruotsalaisista tietää syyn itsenäisyyspäivän vietolle

Monikulttuurinen Ruotsi vietti kansallispäiväänsä 6. kesäkuuta. Mahdolliset syyt yleiseen vapaapäivään olivat tosin tietymättömissä valtaosalla kansasta. Jos perinteet katoavat, valtionkin tulevaisuus voi olla jossain vaiheessa kyseenalainen.

Liput liehuivat ja positiivinen laulu raikui ainakin teoriassa, sillä kuudes kesäkuuta vietettiin Ruotsin itsenäisyyspäivää. Itse asiassa kyse on kansallispäivästä (nationaldag), koska Ruotsin itsenäinen historia ulottuu kauas vuosisatojen taakse.

Kansallispäivä juontaa juurensa vuoteen 1523, jolloin Kustaa Vaasa kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi 6. kesäkuuta. Ruotsi jätti Norjan ja Tanskan kanssa muodostetun Kalmarin unionin ja virallisen tulkinnan mukaan tie kohti kansallisvaltiota alkoi 500 vuotta sitten.

Toinen merkittävä tapahtuma asian tiimoilta on 6. kesäkuuta vuodelta 1809, jolloin Ruotsiin hyväksyttiin uusi perustuslaki sekä hallitusmuoto. Kuten vanhimmat meistä ehkä muistavat, samana vuonna Ruotsi menetti Suomen Venäjälle.

Perinteet katoavat

Mielipidemittauksia tekevä Kantar Sifo kyseli äskettäin gallupissaan ”Miksi vietämme kansallispäivää Ruotsissa?” Vastaukset eivät häikäisseet, sillä vain 19 prosenttia vastaajista osasi kertoa, mistä asiassa oikeasti on kyse.

– On todellakin kauheaa, jos traditiot katoavat puuttuvan tiedon hämärään. Surullista edes ajatellakin, että tuskin joka viides ruotsalainen tietää, miksi kansallispäivää vietetään, pohtii haastattelututkimuksen teettäneen Grönstedt-tuotemerkin edustaja Simon Lokko.