Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kirjoittaa blogissaan kattavasti Ruotsin maahanmuuttotilanteesta ja varoittaa Suomea luisumasta Ruotsin tielle. Immosen mukaan Suomella alkaa olla käsillä viimeiset hetket kääntää kehityksen suunta ja välttää maahanmuutto-ongelmien kierre, josta ei ole enää paluuta entiseen.

Suomessa on tällä viikolla uutisoitu Helsingin keskusta-alueella ja pääkaupunkiseudun lähiöissä liikkuvasta, pääasiassa ulkomaalaistaustaisista nuorista koostuvasta yli sadan hengen joukosta, joka käyttäytyy vaarallisesti ja tekee erityisesti väkivaltaisia ryöstörikoksia.

– Aseman lapset -järjestön mukaan nuorten ei ole enää turvallista liikkua Helsingin keskustassa tai Itäkeskuksessa, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen.

Jengiytymisilmiö seurausta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta

Helsingin poliisin ennalta ehkäisevästä yksiköstä ilmiötä vähäteltiin sillä, että ”nuoret oireilevat rikoksilla”. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) puolestaan totesi Ylen haastattelussa, että väkivallan taustalla on korona-aika ja eriarvoisuus. Kyseistä jengiytymisilmiötä ja vakavaa väkivaltaa ei voida kuitenkaan selittää ”oirehtimisella”, korona-ajalla tai eriarvoisuudella. Tämä on törkeää vähättelyä ja ongelmien juurisyiden lakaisemista maton alle, Immonen kirjoittaa.

– Tosiasiassa edellä mainitut ongelmat ovat seurausta Suomessa jo vuosikymmenien ajan harjoitetusta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta sekä tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kykenemättömyydestä ja haluttomuudesta kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutumisongelmat näyttävät koskettavan Suomessa yhtä lailla myös toisen polven maahanmuuttajia.

Immosen mukaan Ruotsi kuuluu niihin Euroopan maihin, jotka ovat kärsineet edellä kuvatun kaltaisista ongelmista jo kauan. Eurooppaan alkoi vyöryä mantereen ulkopuolelta ihmisiä laajemmassa mittakaavassa 1950-luvun lopusta lähtien, ensin vierastyövoiman muodossa ja sen jälkeen enenevässä määrin humanitaarisin perustein. Jo 1970-luvun lopulla nähtiin, että muiden eurooppalaisten maahanmuuttomaiden tavoin myös Ruotsiin oli syntymässä pysyviä vieraisiin kulttuureihin kuuluvien ihmisten muodostamia kaupunginosia.

– Valtaosa alueiden asukkaista koostui islamilaisista maista tulleista ihmisistä. Sen sijaan, että maahanmuuttajat olisivat kotoutuneet uuteen yhteiskuntaan, merkittävä osa heistä eristäytyi omiin yhteisöihinsä. Segregaatiokehitys on jatkunut Ruotsissa voimakkaana aina näihin päiviin asti. Ilmiö ei ole luonnoton, sillä on tutkittu tosiasia, että ihmiset haluavat asua omanlaistensa seurassa.

Maahanmuuttajataustainen nuoriso kääntänyt selkänsä Ruotsin yhteiskuntajärjestykselle

Immonen pitää maahanmuuttajavaltaisten alueiden tyypillisinä ongelmina asukkaiden vihamielistä suhtautumista länsimaista kulttuuria kohtaan ja kotoutumishalukkuuden puutetta. Merkittävä osa Ruotsissa kasvaneesta maahanmuuttajataustaisesta nuorisosta, eli niin kutsutusta toisesta ja kolmannesta polvesta, on kääntänyt selkänsä Ruotsin yhteiskuntajärjestykselle ja arvoille.

– Muslimivaltaisten lähiöiden yleisinä tunnusmerkkeinä voidaan pitää muun muassa kroonista työttömyyttä ja sosiaalitukiriippuvuutta, kasvavaa rikollisuutta ja levottomuutta, lisääntyvää islamilaista radikalismia sekä omien lakien soveltamisen etenemistä.

Ruotsin kantaväestöä on muuttanut ja muuttaa yhä enenevässä määrin pois monikulttuurisista ongelmalähiöistä, mikäli resurssit sen vain mahdollistavat. Alueilta pois muuttaneen kantaväestön tilalle on puolestaan muuttanut lisää maahanmuuttajataustaista väestöä. Seurauksena on ollut segregaatiokehityksen kiihtyminen ja etnisen luokkayhteiskunnan vahvistuminen.

Immoselle on ollut jo pitkään selvää, että Ruotsi elää hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttaman vakavan kriisin keskellä. Maahanmuuton seuraukset näkyvät konkreettisesti myös tavallisten ruotsalaisten jokapäiväisessä elämässä: autojen polttamisia, ampumistapauksia, räjäytyksiä, jengirikollisuutta, seksuaalirikoksia ja niin edelleen.

– Ruotsalaiset tiedotusvälineet uutisoivat jatkuvasti jengirikollisten välienselvittelyistä ja muusta järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvästä väkivallasta. Ruotsin Poliisijärjestön vuonna 2019 tekemän kyselyn mukaan yli puolet poliiseista katsoi, että poliisin kohtaamasta väkivallasta on tullut törkeämpää viime vuosina, Immonen kirjoittaa.

Rikolliset julistavat ulkonaliikkumiskieltoja

Ruotsissa on jo satoja lähiöitä, joiden väestönrakenne on muuttunut rajusti. Tukholmassa, Malmössä, Göteborgissa ja muissa isommissa kaupungeissa on monikulttuurisia ongelmalähiöitä, joissa levottomuudet ja väkivalta ovat arkipäivää. Osalla alueista jengien epäviralliset oikeuslaitokset jakavat tuomioita omien oikeus- ja kulttuurikäsitystensä mukaisesti, ja niissä toimii myös jengien hoitama rajavalvonta.

Viime elokuussa rikollisryhmät asettivat tiesulkuja ”no go -vyöhykkeiden” ympärille Göteborgissa. Tiesuluilla rikolliset tarkastivat alueelle pyrkiviä ihmisiä maahanmuuttajavaltaisissa Hammarkullenissa, Hjällbossa ja Lövgärdetissä. Viime elokuussa Tukholman Tenstan lähiössä liikkuneet poliisit alkoivat ihmetellä, miksi kaduilla näkyy poikkeuksellisen vähän ihmisiä. Syy selvisi lopulta. Alueella vaikuttava rikollisjengi oli julistanut Tenstaan ulkonaliikkumiskiellon.

– Paikallisten asukkaiden mukaan rikolliset ovat julistaneet vastaavia ulkonaliikkumiskieltoja useita kertoja aiemminkin. Elokuussa jopa Suomen Yleisradio uutisoi, että ampumiset ovat lisääntyneet Tukholmassa, ja käynnissä on rikollisjärjestöjen valtataistelu. Rikollisjärjestöjen määrä kasvaa Ruotsissa koko ajan. Väkivaltaa ja ampumisia on aiempaa enemmän, kirjoittaa Immonen.

Ruotsissa oli kirjattu elokuun puoleen väliin mennessä 210 ampumista eli keskimäärin lähes yksi per päivä. Suur-Tukholman tilanne näyttäytyy erityisen vakavana. Pääkaupungin alueella on ollut tänä vuonna ampumisia kolmannes enemmän kuin vuosi sitten.

Jengien välienselvittelyissä kuolee ulkopuolisia uhreja

Jengien välienselvittelyt ovat vaatineet myös ulkopuolisia uhreja. Elokuun alussa Ruotsia järkytti erityisesti tapaus, jossa 12-vuotias lapsi kuoli ampumavälikohtauksessa Botkyrkanissa huoltoaseman pihalla.

– SVT Nyheter vertaili jaksoa syyskuu 2018 – elokuu 2019 syyskuuhun 2019 – elokuu 2020. Ensin mainitulla ajanjaksolla tapahtui 330 ampumista, joissa kuoli 38 ihmistä. Räjäytyksiä oli 110. Jälkimmäisellä ajanjaksolla ampumistapaukset nousivat 348:aan ja kuolleiden määrä 43:een. Räjäytykset 141:een. Kyseisten väkivaltatapausten osalta kasvua on ollut havaittavissa edellisvuosiin verrattuna.

Ruotsin poliisi on arvioinut, että maassa on tällä hetkellä 60 ”haavoittunutta” aluetta, joissa pääosa väestöstä on joko syntynyt ulkomailla tai heillä on ulkomaiset vanhemmat. Ruotsin poliisiylijohtaja Anders Thornberg on myöntänyt, että kyseessä on ”ruotsalaisen yhteiskunnan epäonnistuminen,” kun se on sallinut tällaisten alueiden kehittymisen. Virkavallan on vaikea toimia alueilla.

– Yhteiskuntajärjestystä vastustetaan ja hyökkäykset järjestysviranomaisia vastaan ovat arkipäivää. Väkivalta ei kohdistu vain poliiseihin, vaan kaikkiin, jotka edustavat viranomaisia, esimerkiksi palomiehiin. Myös ambulanssien hoitohenkilökunnan on katsottu olevan vaarallista työskennellä vaikeimmilla alueilla. Hyökkäyksiä viranomaisia kohtaan on tapahtunut esimerkiksi Malmön Rosengårdissa, jossa muslimijengit ovat ajaneet poliisi- ja pelastusviranomaiset pois kivittämällä ja uhkailemalla heitä, Immonen kirjoittaa.

Väkivallan kohteet vaikenevat koston pelossa

Immosen mielestä tilanteesta tekee ongelmallisen se, että väkivallan kohteeksi joutuvat henkilöt usein vaikenevat koston pelossa. Göteborgin ongelmalähiöissä työskentelevät poliisit ovat kertoneet, että asukkaat eivät uskalla puhua poliisille avoimesti, koska silminnäkijöitä ja rikosilmoitusten tekijöitä on uhkailtu ja pahoinpidelty. Asukkaat ovat haluttomia osallistumaan tutkintaan ja oikeusprosessiin, mikä tekee rikosten selvittämisestä usein mahdotonta.

Poliisit ja järjestyksenvalvojat ovat joutuneet pahoinpidellyiksi muun muassa Göteborgin Bergsjönin lähiössä. Vuonna 2016 Bergsjönissä iso rikollisista koostuva jengi ajoi yhteenotossa aseistetut poliisit pakosalle. Syyskuun alussa TV4 Nyhetsmorgonissa uutisoitiin, että poliisi tarvitsee itse suojaa rikollisia vastaan. Poliisit tarvitsevat saattueen turvaamaan työmatkansa kulkiessaan uudelle poliisiasemalle Tukholman Rinkebyhyn.

– Viime viikolla poliisi tiedotti, että Ruotsia kohtaan on ilmennyt konkreettinen terrorismin uhka. Tarkempaa tietoa uhasta ei julkisuuteen kerrottu, mutta poliisi nosti valmiustasoaan. Toimet keskittyvät erityisesti Tukholman, Göteborgin, Malmön ja Uppsalan kaupunkeihin, Immonen kertoo.

Viimeisin Ruotsissa tapahtunut terrori-isku tapahtui Tukholmassa vuonna 2017. ISIS:iin liitetty terroristi ajoi kuorma-autolla väkijoukkoon. Viisi ihmistä sai surmansa. Vuoden 2010 iskussa terroristi räjäytti kaksi pommia Tukholman keskustassa. Räjähdyksessä kuoli terroristin lisäksi kaksi ihmistä. Terrori-isku liittyi islamiin. Läheltä piti -tilanteita on ollut muutama.

Nuoria houkutellaan tai uhkaillaan mukaan jengeihin

Viime vuoden joulukuussa Skurupin kunnassa hyväksyttiin ruotsidemokraattien ehdottama huivikielto kouluissa ja päiväkodeissa. Kunta kielsi lapsilta, oppilailta ja henkilökunnalta kaikki pään tai hiukset peittävät huivit, burkhat, niqabit ja muut vastaavat. Kiellolla ei kuitenkaan saavutettu konkreettisia vaikutuksia. Valtion televisio haastatteli muun muassa erästä muslimityttöä, joka kertoi, ettei hän eivätkä muut muslimiopiskelijat aio kunnioittaa demokraattisesti tehtyä päätöstä ja totesi, ettei ”kukaan voi päättää meistä”.

– Ruotsissa maahanmuuttajataustaiset nuoret luovat yhä vahvemmin omaa identiteettiään islamin kautta ja jäävät joko osittain tai kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Lisäksi rikollisjärjestöt houkuttelevat tai uhkailevat nuoria mukaan toimintaansa. Riski päätyä mukaan rikolliseen toimintaan on erityisen suuri niillä nuorilla, jotka asuvat maahanmuuttajavaltaisissa kaupunginosissa, uskoo Immonen.

Ongelmalähiöissä Ruotsin laki sivuutetaan usein erityisesti tapauksissa, joissa kyseessä on avioliiton solmiminen, avioero ja lasten huoltajuus. Suurina monikulttuurisina ongelmina Immonen pitää esimerkiksi pakkoavioliittoa, moniavioisuutta, naisten ja poikien sukuelinten silpomista sekä vaatimusta tyttöjen neitsyyden osoituksesta avioliiton alkaessa.

– Muslimien esittämät vaatimukset Ruotsissa ovat voimistuneet: uusien moskeijoiden rakentamista, lisää rukoushuoneita, halal-ruokia päiväkoteihin ja kouluihin sekä muslimilapsia koskettavia kieltoja osallistua koulujen musiikki- ja liikuntatunneille.

Sosiaalituet etnisten mafioiden tulonlähteenä

Osa Ruotsin esikaupungeista on kehittynyt eräänlaisiksi omiksi islamilaisiksi valtioikseen. Esikaupungeissa asuvat muslimit eivät useinkaan halua, että Ruotsin viranomaiset sekaantuvat islamiin kytköksissä oleviin asioihin, mutta odottavat samalla, että Ruotsi parantaa heidän elintasoaan ja mahdollisuuksiaan harjoittaa uskontoaan ja kulttuuriaan.

– Esikaupunkeihin syntyy myös rinnakkaistalouksia, joissa huumekaupalla on merkittävä rooli. Noin 40 etnisen mafian kaltaista klaania käyttää sosiaalitukijärjestelmiä tulonlähteenä Ruotsissa. Klaanit ovat hankkineet soluttautujia työvoimapalveluihin, sosiaalivakuutuksen piiriin ja kuntiin. Rikolliset hallitsevat pitkälti esimerkiksi koko Södertäljeä.

Käynnissä on laaja hyökkäys hyvinvointijärjestelmää vastaan

Ruotsin sosiaalivakuutuslaitos uskoo, että ongelmaa on aliarvioitu. Taloustieteilijä Ingvar Nilsson on todennut, että Ruotsissa on käynnissä laaja hyökkäys hyvinvointijärjestelmää kohtaan. Kansantalouden kannalta on äärimmäisen huolestuttavaa, että klaanit harjoittavat järjestäytynyttä rikollisuutta laajamittaisesti. Se on uhka koko hyvinvoinnin perustalle. Syyttäjä Björn Rosenlöf kertoo Expressen Debattissa, että pelkästään sosiaaliavun huijauksen määrä on todennäköisesti vähintään 50 prosenttia kaikista maksuista.

– Poliisi ja sosiologian tohtori Amir Rostami on tutkinut Ruotsin kasvavaa rinnakkaista yhteiskuntaa. Hänen tutkimustensa mukaan ihmiset huijaavat kaikella, mistä voi saada rahaa. Puhtaasti rikollisessa mielessä myydään huumeita ja harjoitetaan kiristystä. Hyvinvointijärjestelmää käytetään hyväksi monin eri tavoin. Klaanit asettavat perheet kaiken muun edelle, eikä niillä ole mitään aikomuksia tulla osaksi ruotsalaista yhteiskuntaa. Klaanit soluttautuvat myös liike-elämään ja politiikkaan tavoitteenaan hallita kokonaisia kuntia ja jopa valtakunnan politiikkaa, kirjoittaa Immonen.

– Ruotsin poliisiylijohtaja Anders Thornberg on todennut, että Ruotsin demokratia on uhattuna, jos maa ei onnistu saamaan otetta jengiväkivallasta ja sallii rinnakkaisyhteiskuntien syntymisen sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista kärsivillä kaupunkialueillaan.

Myös naisiin kohdistuva väkivalta lisääntynyt

Viime elokuussa tanskalainen Stram Kurs -puolue vieraili Malmössä. Vierailun yhteydessä puolue päätti ilmaista näkemyksensä islamista sytyttämällä Koraanin palamaan. Kyseessä oli tietenkin provokaatio, mutta samalla myös puolueen edustajien halu testata alueella asuvan väestön reaktiota sanavapauden piiriin kuuluvaan tekoon, kertoo Immonen blogissaan.

– Teon seurauksena sadat muslimit riehuivat, sytyttivät tulipaloja ja myös poliiseja vastaan hyökättiin. Näiden lisäksi liikennevaloja ja liikennemerkkejä rikottiin sekä katujen päällystekiviä revittiin. Tuhot olivat laajat. Malmön kaupungille koitui pelkästään korjauksista ja siivouksista vähintään miljoonan kruunun arvoinen lasku. Mellakoinnin jälkeen Tukholmassa peräti 15 muslimiyhdyskuntaa vaati, että hallitus harkitsisi uusia lakeja, jossa Koraanin polttaminen ja islamin pilkkaaminen kiellettäisiin laeilla.

Myös naisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt Ruotsissa. Erityisesti ongelmalähiöt ovat muodostuneet vaarallisiksi naisille. Naiset ovatkin usein valittaneet kokemistaan uhkauksista ja ahdisteluista. Viimeisten 15 vuoden aikana Ruotsia ovat ravistelleet useat raiskauksia koskevat oikeudenkäynnit, joissa tekijät ovat olleet maahanmuuttajataustaisia.

– Vuonna 2018 Ruotsin televisio uutisoi, että 58 prosenttia tuomituista raiskaajista tai raiskauksen yrittäneistä oli syntynyt ulkomailla. Ohjelmassa kerrottiin, että niissä tapauksissa, joissa uhri ei tuntenut tekijää, ulkomaalaistaustaisten rikollisten osuus oli yli 80 prosenttia. Vuonna 2017 Malmössä tehtiin neljä joukkoraiskausta, Immonen kirjoittaa.

Ruotsi on varoittava esimerkki liberaalin maahanmuuttopolitiikan seurauksista

Maahanmuuttajien määrä seksuaalirikosten tekijöinä on suuri, kun maahanmuuttajien osuus rikoksen tekijöinä suhteutetaan ulkomaalaisten kokonaismäärään Ruotsissa. Rikollisuutta mittaavia lukuja tarkasteltaessa on myös muistettava, että maahanmuuttajilla tarkoitetaan tilastoissa yleensä vain ulkomailla syntyneitä ja vieraan maan kansalaisia. Tilastojen ulkopuolelle jäävät kokonaan uuden kotimaan kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat ja heille uudessa kotimaassa syntyneet jälkeläiset.

– Säännöllisesti toteutettavan kansallisen turvallisuusselvityksen mukaan 47 prosenttia ruotsalaisista on huolissaan rikollisuuden riivaamasta yhteiskunnasta. Erityisen huolissaan ruotsalaiset ovat ryöstöistä. 16-19 -vuotiaiden nuorukaisten pelko joutua ryöstöjen kohteeksi on kaksinkertaistunut vuodesta 2017. Nyt ryöstöä pelkää joka viides, kertoo Immonen.

Nyheter Idagin mukaan Ruotsissa taksinkuljettajat ovat tehneet tuomioihin johtavia rikoksia noin 30 000 tammikuun 2019 ja elokuun 2020 välisenä aikana. He ovat syyllistyneet muun muassa liikennerikkomuksiin, naisiin kohdistuneisiin törkeisiin pahoinpitelyihin ja murhiin. Rikosten seurauksena 511 taksinkuljettajan lupaa on peruttu ja 328 kuljettajaa on saanut varoituksen.

– Ruotsin TV4:n mukaan 97 prosenttia Ruotsin rekisteröidyistä taksinkuljettajista on miehiä, ja Ruotsin taksiliiton viimeisimmässä raportissa todetaan, että lähes puolet maan taksinkuljettajista on ulkomaalaisia. Tiedossa ei ole, lasketaanko raportissa ulkomaalaisiksi vain ulkomailla syntyneet henkilöt ja ulkomaan kansalaiset vai luetaanko siinä ulkomaalaisiksi myös toisen polven maahanmuuttajat.

– Ruotsi on yksi kaikista liberaaleinta maahanmuuttopolitiikkaa harjoittaneista maista Euroopassa. Nämä jäljet ovat nyt kaikkien nähtävillä. Ruotsi näyttää päätyneen tilanteeseen, josta ei ole enää paluuta entisiin kansankodin kulta-aikoihin. Ruotsi on varoittava esimerkki siitä, ettei maahanmuutto-ongelmia saada korjattua myöskään rahalla, Immonen toteaa.

Turvapaikanhakijatulva ei osoita hidastumisen merkkejä

Ruotsin maahanmuuttoviraston ennusteen mukaan vuonna 2020 valtion suorat menot maahanmuuttoon ovat noin 18 miljardia Ruotsin kruunua, mikä on yli puolet maan poliisin kokonaisbudjetista. Maahanmuuttovirasto arvioi, että maahanmuuttajien asumiseen sekä heille suunnattuihin erilaisiin korvauksiin ja etuuksiin käytetään tänä vuonna yli 4 miljardia Ruotsin kruunua. Viimeisen viiden vuoden ajan maahanmuutto on maksanut ruotsalaisille veronmaksajille vähintään 189 miljardia kruunua.

– Ruotsin väestökehitys on tilastojen valossa huolestuttavaa luettavaa. Väestöennusteiden tekeminen nähdään usein haasteellisena, mutta jos turvapaikanhakijoiden hakeutuminen Ruotsiin pysyy korkealla tasolla, muslimiväestön on eräiden ennusteiden mukaan laskettu ylittävän jopa 30 prosentin rajan vuoteen 2050 mennessä.

Turvapaikanhakijatulvan hidastumisesta ei näy merkkejä. Esimerkiksi tämän vuoden syyskuuhun mennessä Ruotsi on myöntänyt yhteensä 605 274 oleskelulupaa ja 294 316 kansalaisuutta. Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Ruotsin maahanmuuttovirasto oli myöntänyt jo yli 60 000 oleskelulupaa, mikä vastaa keskikokoisen kaupungin väestömäärää Ruotsissa.

– Jos sama tahti jatkuu, on vuoden loppuun mennessä myönnetty jo lähes 85 000 oleskelulupaa. Arvion mukaan turvapaikanhakijoiden määrä on tänä vuonna noin 13 500 ja kiintiöpakolaisten määrä noin 4500. Ei ole siis liioiteltua puhua väestönvaihdoksesta, jota lisäksi kiihdyttää erityisesti Ruotsissa asuvan muslimiväestön suuri syntyvyys, kirjoittaa Immonen.

Ruotsin tie ei saa olla Suomen tie

Ruotsin ongelmista ei voi syyttää kaikkia Ruotsissa asuvia muslimeja, mutta on kiistaton tosiasia, että massamaahanmuutto islamilaisista maista Ruotsiin on muuttanut maata radikaalilla tavalla. Suurimpina syyllisinä maan nykytilaan Immonen pitää niitä poliittisia päättäjiä, jotka ovat antaneet kaiken tämän tapahtua.

– Ruotsin tuhoisa tie ei saa olla Suomen tie. Suomalaisten päättäjien on viimein ymmärrettävä ottaa opikseen Ruotsin ja muiden Euroopan maiden tilanteesta, jossa hallitsematon maahanmuutto on tuonut mukanaan suuria taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia, demografisia ja turvallisuuteen liittyviä ongelmia.

– Maahanmuutto tuo tullessaan lähtömaiden ongelmat Eurooppaan. Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka ja massamaahanmuutto johtavat maan lopulta totaaliseen kaaokseen. Suomella alkaa olla viimeiset hetket käsillä muuttaa suunta ja välttää maahanmuutto-ongelmien kierre, josta ei ole enää paluuta entiseen, Immonen varoittaa.

Suomen Uutiset