Demarikansanedustaja vähätteli huonon maahanmuuttopolitiikan osuutta jengiväkivaltaan – Purra: ”Humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan”

Huonosta maahanmuuttopolitiikasta johtuva jengiväkivalta on jälleen noussut Helsingissä huolenaiheeksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra muistutti tänään MTV:n Uutisaamussa, että kaikki Ruotsin ongelmat tulevat vähitellen Suomeen, ellei linja muutu radikaalisti.

Helsingin keskustassa ja eräissä lähiöissä herättää pelkoa 100-150 väkivaltaisesti toimivan nuoren ryhmä, jossa suurin osa on maahanmuuttajataustaisia nuoria miehiä.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra huomauttaa, että ilmiö ei ole uusi.

– Tämä on jatkunut pitkään Suomessa ja monissa muissakin maissa, joissa maahanmuutto ongelmamaista on pidemmällä. Sama ongelma vain nousee keskusteluihin, kun jotain on tapahtunut tai kun media tekee asiasta jutun. Me (perussuomalaiset) olemme yrittäneet pitää asiaa esillä vuosikaudet, toivottavasti nyt kun ongelmasta taas puhutaan, puheet vähitellen muuttuvat ehkä teoiksi ja ongelmaa tarkastellaan, Purra sanoi tänään MTV:n Uutisaamussa.

Demareilla tuttu lääke: kotouttaminen

Rapistuvasta turvallisuudesta ja jengiväkivallasta Uutisaamussa oli keskustelemassa myös SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma. Hän ei halunnut tunnustaa, että ongelma johtuisi huonosta maahanmuuttopolitiikasta, vaan esitti, että ”kaikenlainen väkivalta ja jengiytyminen” on vakavaa.

– Meillä on varoittava esimerkki Ruotsista, joten ajattelen että siihen (väkivaltaan ja jengiytymiseen) on puututtava.

Uutisaamun toimittaja kysyi Heinäluomalta, voidaanko ongelmaan puuttua maahanmuuttopolitiikan keinoilla, mutta Heinäluoma väisti kysymyksen. Demarikansanedustaja viittasi kaupungin kehittämiseen ja sekoittavaan asuntopolitiikkaan, jolloin ei pääsisi syntymään ongelmalähiöitä, kuten Ruotsissa.

Toimittaja tivasi vielä Heinäluomalta, miten ongelmaan voitaisiin vaikuttaa maahanmuuttopolitiikalla, jolloin Heinäluoma viittasi kotouttamiseen ensisijaisena keinona. Tosin Heinäluoma sai sanottua, että maahanmuuttajien määrä ”saattaa olla haaste”.

Purra: Kotouttaminen ei kerta kaikkiaan toimi

Purra totesi, että keinoja nimenomaan ei näytä olevan.

– Vuodesta toiseen kerrotaan kotouttamisen tärkeydestä, mutta se ei vaan toimi. Ruotsi on pannut maailmassa eniten rahaa kotouttamiseen. Suomi ei siitä jää kauaksi. Meilläkin on merkittävä järjestelmä joka holhoaa, hoivaa ja auttaa, mutta tulokset eivät näy työllisyydessä, koulutuksessa eikä rikostilastoissa. Tämä ei vaan kerta kaikkiaan toimi, Purra sanoi.

Hän korosti, että keskustelussa pitäisi lopulta jo päästä asian ytimeen.

– Kysymys on siitä, että meille saapuu liikaa maahanmuuttajia, jotka eivät integroidu. Humanitaarinen maahanmuutto olisikin lopetettava kokonaan. Se ei ole taloudellisesti eikä edes moraalisesti järkevä keino pyrkiä auttamaan. Siinä tapauksessa, kun tänne tulee ihmisiä, jotka kouluttautuvat tai jopa integroituvat, niin eikö lähtömaiden kannalta olisi parempi, että nämä ihmiset olisivat tukemassa omien yhteiskuntiensa kehittymistä ja nousua.

Heinäluoman mielestä humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen ei olisi realistista. Heinäluoma myös viittasi epämääräisesti kansainvälisiin sopimuksiin. Tosiasiassa oikeus hakea turvapaikkaa ei takaa vapaata oikeutta saapua oleskelemaan jonkin toisen valtion alueelle.

Demarikansanedustaja jopa vähätteli heikentynyttä turvallisuustilannetta ja Helsingin asukkaiden huolia.

– Täytyy nyt muistaa, että pitkällä aikavälillä nuorten väkivalta ja rikollisuus on vähentynyt, Heinäluoma väitti.

Toimenpiteistä huolimatta ongelmat kasvavat

Heinäluoman mukaan ongelmat kasaantuisivat pienelle määrälle nuoria ja perheiden tilanteisiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

– Siihenhän meidän pitäisi puuttua, että mikä tällaista oirehdintaa aiheuttaa ja samalla tukea kouluja ja perheitä nuorten integroitumisessa, demariedustaja sanoi.

Purra huomautti, että Heinäluoman ehdotukset eivät eroa Ruotsin linjasta. Silti toimenpiteistä huolimatta ongelmat kasvavat.

– Ruotsissa on vuosikymmenet pyritty tekemään juuri näin. Nuoria autetaan pääsemään peruskoulun läpi säälinumeroilla. Tukityöllistetään loppuun asti ja annetaan merkittäviä palveluja. Ruotsissa on jopa moniammatillisia ryhmiä, joissa saa päivittäin keskustella ammattilaisen kanssa. Kaikesta huolimatta ongelmat ovat merkittäviä.

– Samat piirteet ja samat tilastot voidaan nähdä tietyissä maahanmuuttajaryhmissä ympäri Eurooppaa ja ympäri länsimaita.

Oireista puhuminen ongelman häivyttämistä

Heinäluoma sanoi, että kielen oppimiseen pitäisi kiinnittää huomiota. Heinäluoman mukaan haasteena saattaa olla myös se, että maahanmuuttajanuorten vanhemmat eivät ole integroituneet eivätkä he osaa suomen kieltä. Tällöin myös jälkikasvun tukeminen olisi hankalampaa.

Purran mukaan oirehtimisesta puhuminen tilanteessa, jossa kyse on maahanmuuttajataustaisista ihmisistä, on ongelman häivyttämistä.

– Toki on selvää, että rikoksia yleensä muutenkin tekevät ihmiset, joilla on alempi sosioekonominen aste, pienempi koulutus tai jos vanhemmillakin on ongelmia, Purra sanoi.

Hän huomautti, että vaikka Suomeen ei olekaan syntynyt gettoja, kuten Ruotsissa, niin asuminen ei kuitenkaan yksin vaikuta siihen, miten ihminen työllistyy tai pysyykö hän erossa rikoksista.

– On selvää, että kaikki Ruotsin ongelmat tulevat vähitellen Suomeen, ellemme radikaalisti muuta linjaamme.