

Olii Rehn (Lehtikuva), oikealla kuvakaappaus ollirehn2024.fi-sivustolta.
Olli Rehnin presidentinvaalikampanja alkoi töppäyksellä – rahankeräys käynnistyi, mutta taustayhdistys ei muistanut hakea rahankeräyslupaa
Valitsijayhdistyksen kautta tasavallan presidentiksi pyrkivän Olli Rehnin kampanjaorganisaation verkkosivulla oli vielä perjantai-iltapäivään saakka ilmoitettu tilinumero, johon voi lahjoittaa rahaa presidenttiehdokkaan kampanjan tueksi. Valitsijayhdistyksellä ei kuitenkaan ole rahankeräyslupaa, joka tarvittaisiin, mikäli rahaa kerätään ehdokkaan hyväksi ennen virallisen kampanja-ajan alkamista. Tilinumero poistettiin verkosta perjantaina sen jälkeen kun Suomen Uutiset kysyi asiasta.
Suomen Pankin pääjohtaja, keskustalainen Olli Rehn kertoi juhannuksen alla, että hän asettuu ehdolle presidentinvaaleissa 2024.
Rehn lähtee mukaan presidenttikisaan valitsijayhdistyksen ehdokkaana. Edellytyksenä on, että valitsijayhdistys saa kerättyä kannatuskortteihin vähintään 20 000 allekirjoitusta presidenttiehdokkaan asettamiseksi. Rehnin valitsijayhdistyksen nimi on ”Tasavallan parhaaksi”. Yhdistyksen taustavaikuttajat ovat tunnettuja keskustalaisia.
Keräsi kannattajakorttien lisäksi rahaa
Olli Rehnin kampanjaorganisaation verkkosivulla vedottiin vielä perjantaihin 7. heinäkuuta saakka kansaa avaamaan Rehnin presidenttitietä allekirjoittamalla kannattajakortteja. Verkkosivulla oli myös ilmoitettu tilinumero, minne voi lahjoittaa rahaa presidenttiehdokkaan kampanjan tueksi.
Sen jälkeen kun Suomen Uutiset 7. heinäkuuta tiedusteli rahankeräysluvasta, tilinumero poistettiin sivulta.
Poliisihallitus vahvisti: Lupaa ei ole
Rehnin presidentinvaalikampanja alkoi ikävällä töppäyksellä: rahankeräyslupaa ei ole. Poliisihallitus vahvisti Suomen Uutisille, että Tasavallan parhaaksi ry:llä ei ole rahankeräyslupaa eikä yhdistyksellä toistaiseksi ole edes vireillä rahankeräyslupahakemusta.
Vaalikeräyksen eli rahankeräyksen yleisissä vaaleissa ehdokkaana olevan henkilön hyväksi voi lain mukaan järjestää myös ilman rahankeräyslupaa, kunhan keräys järjestetään kampanja-aikana.
Kampanja-aika alkaa 6 kuukautta ennen vaalipäivää
Kampanja-aika alkaa kuusi kuukautta ennen vaalipäivää ja päättyy kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen. Jos rahankeräys on tarkoitus aloittaa ennen kampanja-ajan alkamista tai sitä on tarkoitus jatkaa kampanja-ajan jälkeen, on keräykselle haettava rahankeräyslupa tai tehtävä pienkeräysilmoitus.
Suomen presidentinvaali 2024 järjestetään sunnuntaina 28. tammikuuta 2024 ja mahdollinen toinen kierros on 11. helmikuuta 2024. Näin ollen vaalikeräys Rehnin kampanjan hyväksi ilman rahankeräyslupaa voisi alkaa aikaisintaan 28. heinäkuuta.
Tilinumero oli näkyvissä ollirehn2024.fi-sivustolla:
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- valitsijayhdistys Tasavallan parhaaksi ry kampanja-aika rahankeräyslupa poliisihallitus Presidentinvaalit Presidenttiehdokas Olli Rehn
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.