Hallituksen esityksestä ehdotetaan nyt säädettäväksi kokonaan uusi laki suurten konsernien vähimmäisverosta, kertoo valtiovarainministeri Riikka Purra.

Hallitus esittää kansallista lainsäädäntöä minimiverodirektiivin säännösten toimeenpanemiseksi suurten konsernien vähimmäisverotason varmistamiseksi.

Esityksellä on tarkoitus saattaa voimaan kansainvälisen sopimuksen ja siten minimiverodirektiivin mukaiset säännökset siitä, miten varmistetaan lainsäädännöllä 15 prosentin efektiivinen minimivero kansainvälisesti toimiville konserneille, myös globaalisti, vaikka minimiverodirektiivi koskeekin vain EU:n lainkäyttöaluetta.

Kansainväliset verohankkeet seurannassa

Hallituksen esityksen mukaisesti ehdotetaan nyt säädettäväksi kokonaan uusi laki, laki suurten konsernien vähimmäisverosta, kertoo valtiovarainministeri Riikka Purra.

– Hallitus seuraa kansainvälisiä verohankkeita ja vaikuttaa aktiivisesti verotuksen kansainväliseen kehitykseen – muun muassa mainittuun verotusoikeuden jakautumista koskevaan hankkeeseen. Hallitusohjelman mukaisesti verotustoimivallan tulee jatkossakin säilyä pääasiassa kansallisella tasolla. Verotuottojen jakautumisessa kansainvälisesti keskeistä pitäisi jatkossakin olla se, missä on arvoa luovaa, innovatiivisuuteen sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan perustuvaa liiketoimintaa.

– Hallitus jatkaa myös työtä veronkierron ja harmaan talouden torjumiseksi. Hallitus ei kuitenkaan edistä veronkierron vastaisessa työssä sellaisia hankkeita, jotka aiheuttavat suhteetonta hallinnollista taakkaa, ja jotka ulottuvat laajemmalle kuin veronkierron vastaisen tavoitteen saavuttamisen kannalta on tarpeen, Purra kertoo.

Historiallinen verojen harmonisointi

Yritysverotukseen ei nykyisellään sisälly juurikaan laskupaineita, koska Suomen yhteisöverokanta on kohtuullinen.

– Hallitus ei näe tällä hetkellä tarvetta yhteisöverokannan muutoksille. Verotus tai tässä yhteydessä yritysverotus ei ole sinällään mikään itseisarvo – verottamalla yritysten tulosta heikennämme esimerkiksi yritysten edellytyksiä tehdä talouskasvua tukevia investointeja. Toisaalta valtio tarvitsee kipeästi rahaa laajaksi päässeen menopohjansa rahoittamiseen. Tässä mielessä on hyvä, että kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä toimii edes veropolitiikassa, Purra sanoo.

– Pitkällinen työ OECD:n piirissä ja EU:ssa on nyt saatu päätökseen ja on aika saattaa saavutettu ratkaisu osaksi kansallista lainsäädäntöamme. Minimiverodirektiivin mukainen ehdotettu laki konsernien minimiverosta on historiallinen siinä mielessä, että vastaavia näin suuria veropolitiikan harmonisointeja ei globaalissa mielessä ole kaiketi tehty juuri ikinä.

Verokilpailu Suomelle erityisen suuri haaste

Kansainvälinen verotus on haastava politiikan ala ja alati kasvava painoarvoltaan. Yritykset ja yrityskonsernit emoyhtiöineen ja konserniyksikköineen toimivat kansainvälisesti, ja laajat konsernirakenteet aiheuttavat monimutkaisia verotuksellisia haasteita niin EU:ssa kuin globaalistikin.

– Kansainväliseen verotukseen liittyy erityisen vahvasti juuri kilpailuelementti – maat pyrkivät houkuttelemaan investointeja ja yritystoimintaa esimerkiksi painamalla omaa yritysverotustaan alas suhteessa kilpailijamaihinsa. Verokantojen ohella veropohjat vaihtelevat paljon maittain erilaisten verovähennysrakenteiden vuoksi. Tämän vuoksi efektiivisen verorasitteen vertailu voi olla joskus varsin haastavaa maiden välillä. Pelkkien verokantojen perusteella ei voi vielä päätellä suoraa maiden suhteellista verorasitusta yritysverotuksenkaan osalta, Purra sanoo.

– Joka tapauksessa tällainen aggressiivinen verokilpailu voi saada joskus epäterveitä piirteitä – verotuottojen taso voi laskea liian alhaiseksi ja aiheuttaa fiskaalisia haasteita valtiontalouteen. Tilanne on hieman sama kuin jalkapallo-ottelun katsomossa, jos kaikki alkavat seistä nähdäkseen ottelun, lopulta kukaan ei näe peliä. Vastaavaa haitallista dynamiikkaa voidaan nähdä myös esimerkiksi valuuttasodissa, jos maat pyrkivät luomaan itselleen kilpailuetua devalvaatiokilpailulla. Lopulta kaikki häviävät tuossa kilpailussa. Korkean verotuksen maille – kuten Suomelle – verokilpailu on erityisen suuri haaste. Siksi kansainväliseen verokilpailuun sisältyy myös ongelmallisia elementtejä, vaikka sinänsä kilpailu on hyvästä verotuksessakin.

Liikevaihdon raja 750 miljoonaa euroa vuodessa

OECD:n piirissä on tehty työtä haitallisen ja liiallisen verokilpailun sekä veropohjien rapautumisen suitsimiseksi jo vuodesta 2013.

– OECD:n piirissä saavutettu sopu kääntyi melko nopeasti myös EU-lainsäädännöksi – minimiverodirektiivi annettiin joulukuussa 2022 – ja on siis edellisen hallituksen neuvottelemaa EU-lainsäädäntöä. Nyt tämä hallitus esittää velvoitteidensa mukaisesti direktiivin säännösten viemistä kansalliseen lainsäädäntöön tällä hallituksen esityksellä, Purra painottaa.

– Minimiverotusta sovelletaan kansainvälisiin konserneihin, joiden konsernitason liikevaihto ylittää pysyväisluonteisesti 750 miljoonaa euroa vuodessa. Tietyt toimijat, esimerkiksi julkisvallan yksiköt, eläkerahastot, voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja kansainväliset järjestöt, on vapautettu näistä säännöistä. Samoin kansainvälisen merenkulun tulot on rajattu sääntöjen soveltamisen ulkopuolelle.

SUOMEN UUTISET