

LEHTIKUVA
Valtiovarainministeri Purra: Hallitus toteuttaa työlinjaa – ”Että tässä maassa työn tekeminen kannattaisi ja että yrityksiin syntyisi uusia työpaikkoja”
MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra kuvaa valtiontalouden tilanteen edellyttävän lähivuosina tiukkaa budjettikuria, jossa säästöjä tehdään monelle sektorille. Samaan aikaan hallituksen toteuttama työlinja pyrkii poistamaan työnteon kannustinongelmia. Purran mukaan julkisen velan kasvu on mahdollista taittaa vielä tällä hallituskaudella, mikäli hallitus saa istua ja pääsee tavoitteisiinsa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kuvaa valtiontalouden tilanteen edellyttävän lähivuosina tiukkaa budjettikuria ja kovia päätöksiä. Hallitus onkin toteuttamassa jopa kuuden miljardin sopeutukset, joista suorien sopeutuksien osuus on neljä miljardia.
MTV:n Viiden jälkeen-ohjelmassa vieraillut Purra muistuttaa, että valtiontalouden vahvistaminen ja velkaantumiskehityksen kääntäminen on vuosien projekti, mutta suunta on nyt oikea. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa ensi vuoden budjetiksi alijäämä on yhä 10,1 miljardia.
– Hallitusohjelmassa kuvataan kahden hallituskauden tarve tehdä tiukkaa budjettikuria. Mikäli hallitus pääsee tavoitteisiinsa tämän hallituskauden osalta ja saamme istua koko kauden, niin velan kasvu pystytään taittamaan. Mutta velkasuhteen kääntäminen laskuun edellyttää seuraavaa hallituskautta, joka kykenee tekemään vastaavia toimia, Purra kertoo.
Vanhaan ei ole paluuta
Purra korostaa, että vanhaan ei voida enää palata.
– Jos keskustelussa taloudesta kaikki ovat hämmästyneitä siitä, miten paljon alijäämää tulee olemaan seuraavinakin vuosina ja hallituskauden lopulla, niin ehkäpä tämän pulman pitäisi herättää ajattelemaan, että nyt on todellakin viimeinen aika tehdä toimia, jotta kykenemme lopulta kääntämään velkasuuntaa.
Valtiovarainministeri Purra muistuttaa, että valtion budjetista suuri osa on paitsi hyvinvointialueiden sotemenoja myös erilaisia tulonsiirtoja. Veronkiristyksiin ei kuitenkaan olla menossa.
– Tämä hallitus lähtee siitä, että me emme nosta omin päätöksin kokonaisveroastetta. Säästöjä tehdään monelle eri sektorille. On olemassa juustohöyläyssäästöjä ja kohdistettuja toimia. Niillä halutaan paitsi löytää säästöjä, ne ovat myös työllisyystoimia.
Purra toteaa, että kyse ei ole radikaaleista toimista, vaan pikemminkin siirtymästä yleispohjoismaiselle linjalle.
– Useimmat Suomen verrokkimaat ovat jo vuosia sitten tehneet samanlaisia uudistuksia. Esimerkiksi Ruotsin julkinen talous on täysin eri tasolla kuin suomessa. Ruotsissa lähestytään pian jo alle 30 prosentin velkasuhdetta, budjetit ovat ylijäämäisiä ja siellä pystytään alentamaan veroja.
Hallitus taklaa työnteon kannustinongelmia
Samaan aikaan hallituksen toteuttama työlinja pyrkii eri keinoilla poistamaan työnteon kannustinongelmia, eli tekemään jatkossa työn teosta entistä kannattavampaa.
Uudistukset eivät ole mieleen AY-liikkeelle, mikä on nähty ja kuultu AY-pomojen ulostuloissa aina kesästä saakka. Purra kuitenkin huomauttaa, että tilanteessa ei ole mitään uutta.
– AY-liike on käyttänyt hyvin aggressiivista kieltä jo ennen vaaleja. Ukaasit ovat olleet kovia. Mutta kuten totesin, uudistuksissa ei ole mitään radikaalia. Me pyrimme vain tekemään toimia siihen suuntaan, että tässä maassa työn tekeminen kannattaisi, meillä olisi yrityksiä, joilla olisi mahdollisuus palkata uutta työvoimaa ja että syntyisi uusia työpaikkoja. Tämä on nimenomaan työlinja, jota hallitus toteuttaa.
Autoilijan kustannukset eivät nouse
Valtiovarainministerinä kesällä aloittanut Purra kuvaa omaa tilannettaan vain toteamalla, että työtä on edessä todella paljon.
– Olisi mukavaa kyetä tarjoilemaan kansalle veronalennuksia, mutta nyt olen niin huolissani julkisen talouden tilasta, alijäämistä ja velkakehityksestä – toki myös suhdannetilanteesta, joka näyttää varsin heikolta. Siksi näkisin itse, että meidän on haettava kaikki mahdolliset keinot, että pysymme hallitusohjelman määrittämällä uralla, Purra sanoo.
Hän jatkaa, että hallituksen päätöksin ei myöskään nosteta autoilijan kustannuksia, kuten polttoaineiden pumppuhintoja. Liikennepolttoaineiden verotus jopa alenee 160 miljoonalla eurolla ensi vuoden alusta. Purra kuvaa tätä jopa historialliseksi.
– Samaan aikaan hallitus kaavailee myös esimerkiksi ajoneuvoveron alennusta. Polttoaineiden veroalella pyritään kompensoimaan jakeluvelvoitteen kiristymisestä johtuvaa kustannusten nousua
Liikennepolttoaineiden jakeluvelvoite kiristyy hieman vuonna 2025, mutta selvästi aiempaa maltillisemmin. Suunniteltua maltillisempi jakeluvelvoitteen korottaminen ja seuraamusmaksujen madaltaminen vähentävät hintojen nousupainetta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- verrokkimaat sotemenot sopeutustoimet jakeluvelvoite kannustimet valtiontalous ay-liikkeet polttoaineiden hinta työnteko autoilijat työvoima tulonsiirrot Riikka Purra Alijäämä budjettikuri Ruotsi Velkaantuminen hallitus verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Valtiovarainministeriön budjettiehdotus julki: Työn ja liikkumisen verotus kevenee, kehitysapuun leikkauksia, merkittäviä panostuksia turvallisuuteen ja hyvinvointiin

Julkista taloutta pakko korjata, että hyvinvointijärjestelmä säilyy – Purra: ”Velkalaivaa käännetään hitaasti, mutta suunta on nyt oikea”

Yritysten ottamia riskejä ei siirretä veronmaksajien maksettavaksi

Purra: Hallitus tavoittelee työtä ja työpaikkoja – vasemmisto-oppositio tavoittelee tuensaajia ja verorahoitteisia oikeuksia

Purra: Yksi vaalikausi ei riitä valtiontalouden tasapainottamiseen – Mäkelä muistuttaa, että jostain on silti aloitettava: ”Suunta on nyt enemmän oikea kuin väärä”

Palkansaajan verotus kevenee ensi vuonna

Hallitukselta merkittäviä panostuksia sisäiseen turvallisuuteen ja katurikollisuuden torjuntaan: Poliisin määrärahoihin tuntuva korotus

Edellisen hallituksen tekemät menolisäykset ja velanotto sekä korkomenojen kasvu paisuttavat julkisen talouden alijäämää vielä vuosia

Hallitus alentaa ensi vuonna polttoaineiden verotusta 160 miljoonalla – ”Sellaista ei ole tässä maassa ennen nähty”
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Riihimäen vankilan paistinpannukohu on vain pieni osa ongelmaa – Purra: Kohta eduskunnassa halutaan muslimiystävällistä lainsäädäntöä – ”Kyse on islamisaatiosta”
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.

Useita kuollut ja loukkaantunut kouluampumisessa Ruotsin Örebrossa

Örebron kouluampumisessa ainakin 10 kuollutta – ampujalla ei rikostaustaa
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.