Vanhemmuus on katoamassa – Nieminen: Lapsi kaipaa rajoja, rakkautta ja johdonmukaisuutta

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

Hämeenlinnan Perussuomalaiset nimesi kuntavaaliehdokkaita

Koponen esittää Finlandia-hymniä Suomen kansallislauluksi – “Kuin taisteluhuuto vapauden puolesta ja rakkaudesta kotimaata kohtaan”

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

sotemenot

Valtiovarainministeri Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla: Hallitus ei leikkaa sotealueilta

Keskusta ja Liike Nyt tekivät vapun jälkeen välikysymyksen, jossa he kysyivät hallitukselta muun muassa sitä, miten hallitus palauttaa luottamuksen Suomeen ja vahvistaa edellytyksiä Suomen talouskasvun nostamiseksi selvästi korkeammalle uralle. Hallituspuolueet vastasivat välikysymykseen eduskunnassa tänään keskiviikkona.

Perussuomalaisten ryhmäpuheen piti kansanedustaja Antti Kangas, joka ihmettelee välikysymyksen ajoitusta. Kankaan mukaan viimeisten vajaan parinkymmenen vuoden aikana Suomen taloudessa on koettu nousu- ja laskukausia sekä kriisejä.
&#8211; Säästöjen sijaan edelliset hallitukset kasvattivat menoja myös parempina aikoina. Kyseinen talouspolitiikka ajoi Suomen syvään velkaantumisen kierteeseen. Tämä välikysymys talouspolitiikasta olisi ollut ajankohtaisempi edellisten hallitusten aikana.
&#8211; Yllättävää nyt esitetyssä välikysymyksessä onkin kysymyksen ajoitus. Nykyhallitus ei rakenna politiikkaansa edellisten hallitusten tavoin julkisen velan kasvattamisen varaan. Nykyhallituksen politiikka tähtää Suomen talouden pelastamiseen: julkisen talouden tasapainottamiseen, talouskasvun vauhdittamiseen ja velkaantumisen hillintään.
Vastuuttomuudelle on saatu loppu
Kangas muistuttaa keskustaa sen talouspoliittisista virheistä.
&#8211; Vuoden 2007 vaalien alla keskusta puhui jopa viiden miljardin jakovarasta eli julkisten menojen rajusta lisäämisestä. Taustalla oli Nokia-buumi, ja sen tuomat verotuotot soittivat seireenien lauluja keskustalaisten korviin. Lopulta buumi katkesi, verokertymä väheni, mutta menotasoa ei saatu hillittyä. Syömävelan kasvattaminen pääsi edelleen voitolle vanhojen puolueiden luvatessa vaalien alla ”kaikille kaikkea kivaa”.
&#8211; Nyt tälle vastuuttomuudelle on saatu viimein loppu. Olisikin toivottavaa, että välikysymyksen allekirjoittaneet siirtäisivät katseensa pois peruutuspeilistä ja osoittaisivat sitä vastoin tukensa hallituksen tekemälle suunnanmuutokselle.
Sotemenoja on hillittävä
Välikysymyksessä nostetaan esiin sote-alan säästöt, huomaa Kangas.
&#8211; Huomiotta tosin jää se, miksi säästöjen hakeminen sotesta on haastavaa. Edellinen hallitus kirjoitti lain sellaiseen muotoon, ettei sote-menoille ole edes teoreettista kattoa, ja kaikki mahdollinen ja mahdoton on toteutettava. Ostopalvelut ovat pakotettuja, ja siihen käytetään avointa shekkiä. Nykyinen keskustan rakentama sote-malli ei toimi. On syytä korostaa, että hallitus lisää rahoitusta sote-palveluihin, mutta hillitsee sote-menojen kasvua.
Kasvun ja työn linja
Hallitus ajaa politiikkaa, joka tukee kasvua ja työtä, sanoo Kangas.
&#8211; Hallitus hakee talouskasvua esimerkiksi puhtaan energian ja bioteknologian kannustimilla. Alan kasvun merkitystä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomelle ei voida liiaksi korostaa. Maatalouden osalta hallitus on keskittynyt siihen, mistä kannattavuutta saadaan pitkäjänteisesti, eli ruokaviennin voimakkaaseen kehittämiseen.
&#8211; Nyt on viimein unohdettu keskustalainen kriisitukipolitiikka, joka on ajanut maatalouden entistä syvempään ahdinkoon. Hallituksen toimilla tavoitellaan kasvua ja uusia työpaikkoja.
&#8211; Hallitus on valinnut politiikassaan myös työn linjan. Kannustinloukut saavat purkutuomioita ja ahkeruus palkitaan. Suomalaisia ei tarvitse holhota, vaan yksilöille on tarjottava mahdollisuuksia kantaa vastuuta omasta elämästään.
Kehitysyhteistyöleikkaukset ovat oikeudenmukaisia
Oppositio puhuu oikeudenmukaisuudesta, sanoo Kangas. Niin tekee hallituskin:
&#8211; Välikysymyksessä kyseenalaistetaan hallituksen säästötoimien oikeudenmukaisuutta. Mittavat leikkaukset esimerkiksi kehitysyhteistyöhön noudattavat nimenomaan oikeudenmukaisuuden linjaa.
&#8211; Ulkomaille kylvettävää rahaa voisi perustella silloin, jos rahalla saisi oikeasti jotakin konkreettista aikaan. Valitettavasti monien kehitysavun kohdemaiden kansalaiset eivät ole suomalaisten rahoista juuri hyötyneet, saati arvojamme tai demokratiaa omaksuneet. Tulokset ovat olleet osin jopa päinvastaisia odotuksiin nähden.
Kansalaisten arkeen ei lisää kustannuksia
Kangas muistuttaa, että hallitus ei toimillaan lisää kansalaisten arkeen kustannuksia.
&#8211; Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hallitus panostaa esimerkiksi maanpuolustukseen ja turvallisuuteen. Niistä ei tingitä. Hallitus ei nosta ruoan arvonlisäveroa. Myös toimet autoilun kustannusten hillitsemiseksi ovat merkittäviä. Kansalaisten arjen kustannukset on pidettävä kurissa.
Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että julkisen talouden tilasta käydään avointa keskustelua, sanoo Kangas.
&#8211; Olisi kuitenkin suotavaa, että opposition esitykset taloustoimista perustuisivat tosiasioihin ja että ne olisivat realistisia toteuttaa. Emme voi luottaa esimerkiksi harmaan talouden kitkennän tuovan satoja miljoonia euroja valtion kassaan ja siksi jättää muita vaikuttavia toimia tekemättä. Toivomme oppositiolta konkretiaa ja realismia keskusteluun.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Hallituksen työn ja kasvun linja nostaa Suomea

MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra kuvaa valtiontalouden tilanteen edellyttävän lähivuosina tiukkaa budjettikuria, jossa säästöjä tehdään monelle sektorille. Samaan aikaan hallituksen toteuttama työlinja pyrkii poistamaan työnteon kannustinongelmia. Purran mukaan julkisen velan kasvu on mahdollista taittaa vielä tällä hallituskaudella, mikäli hallitus saa istua ja pääsee tavoitteisiinsa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kuvaa valtiontalouden tilanteen edellyttävän lähivuosina tiukkaa budjettikuria ja kovia päätöksiä. Hallitus onkin toteuttamassa jopa kuuden miljardin sopeutukset, joista suorien sopeutuksien osuus on neljä miljardia.
MTV:n Viiden jälkeen-ohjelmassa vieraillut Purra <a href="https://www.mtv.fi/sarja/viiden-jalkeen-1561/erikoishaastattelussa-valtiovarainministeri-riikka-purra-20707533">muistuttaa</a>, että valtiontalouden vahvistaminen ja velkaantumiskehityksen kääntäminen on vuosien projekti, mutta suunta on nyt oikea. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa ensi vuoden budjetiksi alijäämä on yhä 10,1 miljardia.
&#8211; Hallitusohjelmassa kuvataan kahden hallituskauden tarve tehdä tiukkaa budjettikuria. Mikäli hallitus pääsee tavoitteisiinsa tämän hallituskauden osalta ja saamme istua koko kauden, niin velan kasvu pystytään taittamaan. Mutta velkasuhteen kääntäminen laskuun edellyttää seuraavaa hallituskautta, joka kykenee tekemään vastaavia toimia, Purra kertoo.
Vanhaan ei ole paluuta
Purra korostaa, että vanhaan ei voida enää palata.
&#8211; Jos keskustelussa taloudesta kaikki ovat hämmästyneitä siitä, miten paljon alijäämää tulee olemaan seuraavinakin vuosina ja hallituskauden lopulla, niin ehkäpä tämän pulman pitäisi herättää ajattelemaan, että nyt on todellakin viimeinen aika tehdä toimia, jotta kykenemme lopulta kääntämään velkasuuntaa.
Valtiovarainministeri Purra muistuttaa, että valtion budjetista suuri osa on paitsi hyvinvointialueiden sotemenoja myös erilaisia tulonsiirtoja. Veronkiristyksiin ei kuitenkaan olla menossa.
&#8211; Tämä hallitus lähtee siitä, että me emme nosta omin päätöksin kokonaisveroastetta. Säästöjä tehdään monelle eri sektorille. On olemassa juustohöyläyssäästöjä ja kohdistettuja toimia. Niillä halutaan paitsi löytää säästöjä, ne ovat myös työllisyystoimia.
Purra toteaa, että kyse ei ole radikaaleista toimista, vaan pikemminkin siirtymästä yleispohjoismaiselle linjalle.
&#8211; Useimmat Suomen verrokkimaat ovat jo vuosia sitten tehneet samanlaisia uudistuksia. Esimerkiksi Ruotsin julkinen talous on täysin eri tasolla kuin suomessa. Ruotsissa lähestytään pian jo alle 30 prosentin velkasuhdetta, budjetit ovat ylijäämäisiä ja siellä pystytään alentamaan veroja.
Hallitus taklaa työnteon kannustinongelmia
Samaan aikaan hallituksen toteuttama työlinja pyrkii eri keinoilla poistamaan työnteon kannustinongelmia, eli tekemään jatkossa työn teosta entistä kannattavampaa.
Uudistukset eivät ole mieleen AY-liikkeelle, mikä on nähty ja kuultu AY-pomojen ulostuloissa aina kesästä saakka. Purra kuitenkin huomauttaa, että tilanteessa ei ole mitään uutta.
&#8211; AY-liike on käyttänyt hyvin aggressiivista kieltä jo ennen vaaleja. Ukaasit ovat olleet kovia. Mutta kuten totesin, uudistuksissa ei ole mitään radikaalia. Me pyrimme vain tekemään toimia siihen suuntaan, että tässä maassa työn tekeminen kannattaisi, meillä olisi yrityksiä, joilla olisi mahdollisuus palkata uutta työvoimaa ja että syntyisi uusia työpaikkoja. Tämä on nimenomaan työlinja, jota hallitus toteuttaa.
Autoilijan kustannukset eivät nouse
Valtiovarainministerinä kesällä aloittanut Purra kuvaa omaa tilannettaan vain toteamalla, että työtä on edessä todella paljon.
&#8211; Olisi mukavaa kyetä tarjoilemaan kansalle veronalennuksia, mutta nyt olen niin huolissani julkisen talouden tilasta, alijäämistä ja velkakehityksestä – toki myös suhdannetilanteesta, joka näyttää varsin heikolta. Siksi näkisin itse, että meidän on haettava kaikki mahdolliset keinot, että pysymme hallitusohjelman määrittämällä uralla, Purra sanoo.
Hän jatkaa, että hallituksen päätöksin ei myöskään nosteta autoilijan kustannuksia, kuten polttoaineiden pumppuhintoja. Liikennepolttoaineiden verotus jopa alenee 160 miljoonalla eurolla ensi vuoden alusta. Purra kuvaa tätä jopa historialliseksi.
&#8211; Samaan aikaan hallitus kaavailee myös esimerkiksi ajoneuvoveron alennusta. Polttoaineiden veroalella pyritään kompensoimaan jakeluvelvoitteen kiristymisestä johtuvaa kustannusten nousua
Liikennepolttoaineiden jakeluvelvoite kiristyy hieman vuonna 2025, mutta selvästi aiempaa maltillisemmin. Suunniteltua maltillisempi jakeluvelvoitteen korottaminen ja seuraamusmaksujen madaltaminen vähentävät hintojen nousupainetta.

Valtiovarainministeri Purra: Hallitus toteuttaa työlinjaa – ”Että tässä maassa työn tekeminen kannattaisi ja että yrityksiin syntyisi uusia työpaikkoja”

Uudet sotealueet kärsivät kroonisesta rahoitusvajeesta, joka uhkaa vaarantaa koko soteuudistuksen tavoitteiden toteutumisen. Perussuomalaisten Riikka Purra muistutti Iltalehden puoluejohtajien vaalitentissä eilen, että ei ole kulunut pitkää aikaa siitä, kun käytiin hyvinvointialueiden vaalit, ja tuolloin rahoitusvaikeuksista puhuttiin paljon. &#8211; Hallitus puolusteli tilannetta, että rahaa kyllä löytyy ja tarvittaessa saadaan lisäbudjetteja, Purra ihmetteli.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan soten menot nousevat tänä vuonna 23 miljardiin euroon. Hallitus pääsi alkuvuodesta yhteisymmärrykseen lisätalousarviosta ja hyvinvointialueiden lisärahoituksesta, eli hyvinvointialueille esitettiin 500 miljoonan euron lisärahoitus. Se riittänee käytännössä kuitenkin vain eduskuntavaaleihin saakka.
Rahoitusalijäämä ei ole mikään yllätys
Sote-uudistuksen myötä aloittavat uudet hyvinvointialueet saavat toimintaansa varten aluksi tuloja valtion rahoituksen kautta eri kanavia pitkin noin 20 miljardia vuodessa. Lisäksi hyvinvointialueet saavat tuloja asiakasmaksuista.
Sotealueiden yksi suurimpia menoja ovat henkilöstökulut. Kunta-alan palkkaratkaisu on tulevaisuudessa johtamassa noin 1,2 miljardin euron alijäämään, ja kiinteistöjen vuokrista puuttuu 300-400 miljoonaa euroa vuodessa, minkä lisäksi palkkaharmonisaatio vie satoja miljoonia.
Soten rahoitusongelmat jäävät seuraavan hallituksen murheeksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi Iltalehden puoluejohtajien vaalitentissä eilen, että soten rahoitusalijäämä ei tule minään yllätyksenä.
&#8211; Siitä ei ole kauan, kun oli hyvinvointialueiden vaalit, ja tästä puhuttiin paljonkin. Hallitus puolusteli tilannetta, että rahaa löytyy ja tarvittaessa saadaan lisäbudjetteja, Purra sanoi.
Perussuomalaiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/miten-sote-rahat-saadaan-riittamaan-purra-voidaan-tehda-erilaisia-tarkeysjarjestyksia-ja-arvovalintoja/">varoitti</a> useita kertoja aluevaalien alla julkisten varojen holtittomasta käytöstä ja että rahat eivät tule riittämään, sillä pelkästään väestökehityksellisistä syistä sotemenot tulevat kasvamaan.
Säästöjä byrokratiasta, ei hyvinvointipalveluista
Purran mukaan sote on kammottavassa kunnossa.
&#8211; Se, mitä itse kuulen eniten vaaliteltoilla, on että ihmiset eivät saa aikoja, eivät pääse hoitoon, ja myös nuoret tarvitsevat apua.
Purran mukaan seuraavien hallitusten on laitettava soten korjaamiseen kaikki tarmonsa. Säästöjä varsinaisista hyvinvointipalveluista ei kuitenkaan voi tehdä.
&#8211; Onneksi asioita voi aina tehdä paremmin. Nykyinen sote-malli rakentuu hallinnollisen ja poliittisen byrokratian päälle, joten hukkakäyntiä on paljon. Sinne menee paljon rahaa, joka on pois ihmisten palveluista.
Perussuomalaiset katsoo, että tilanteessa, jossa sote-palveluihin ei ole riittävästi rahaa, suomalaiselta veronmaksajalta kerättyjen miljardien eurojen kaataminen ulos maasta, esimerkiksi kehitysapuun, tulisi lopettaa.
&nbsp;

Purra: Sote on kammottavassa kunnossa – ”Seuraavien hallitusten on laitettava soten korjaamiseen kaikki tarmonsa”

Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos <a href="https://www.suomenperusta.fi/ajatus/puoluetukia-vai-sairaanhoitajia/">kritisoi</a> ajatuspajan sivuilla &#8220;demokratiarahaksi&#8221; nimettyä uutta piilopuoluetuen muotoa. Grönroos pitää kyseenalaisena sitä, että puolueet korottavat jo ennestään suuria tukiaan samaan aikaan, kun kansalaisille on luvassa vain niukkuutta.

Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa ajatuspajan sivuilla, että puolueet ovat monin paikoin sopineet jo ennen aluevaaleja siitä, kuinka monella tuhannella eurolla puolueiden piirijärjestöjä tuetaan valittua aluevaltuutettua kohden. Toki tuki näennäisesti määritellään käytettäväksi hyvinvointialueen valtuustoryhmän toimintaan, mutta käytännössä se on lisä jo olemassa oleviin puoluetukiin.
Puoluetukiin reilut 35 miljoonaa euroa
Monilla alueilla suunnitellut tuet liikkuvat 5 000 ja 6 000 euron luokassa per valtuutettu. Kun maassa on 1 379 aluevaltuutettua, niin uusi piilopuoluetuki olisi valtakunnallisesti noin 7-8 miljoonaa euroa vuodessa.
&#8211; Puoluetukia maksetaan tänä vuonna reilut 35 miljoonaa euroa. Valtion maksamien puoluetukien lisäksi myös kunnat tukevat merkittävillä summilla poliittista toimintaa. Kunnallisalan kehittämissäätiön vasta julkaistun <a href="https://kaks.fi/uutiset/vaalirahoitustutkija-tomi-venho-kunnilta-miljoonapotti-puolueille/">tutkimuksen</a> mukaan kuntien luottamushenkilömaksuista kerätyt puolueverot, valtuustoryhmien tukirahat ja kunnissa maksetut poliittiset järjestötuet nousevat vuosittain jopa 15 miljoonaan euroon, Grönroos kirjoittaa ja jatkaa:
&#8211; Puoluetoimintaa tuetaan myös valtakunnallisten järjestötukien muodossa, joista maksetaan tukia niin poliittiselle nuorisojärjestöille (2,4 milj.), opiskelijajärjestöille (0,2 milj.) kuin varhaisnuorisojärjestöille (1,5 milj.). Puolueiden ajatuspajoja tuetaan vuosittain 600 000 eurolla. Puoluepoliittisia toimijoita <a href="https://okm.fi/documents/1410845/22671047/OKM+yleisavustukset+valtakunnallisille+nuorisoalan+j%C3%A4rjest%C3%B6ille+2022.pdf/3b3b1480-6d80-2c87-1a9d-3363b4913d15/OKM+yleisavustukset+valtakunnallisille+nuorisoalan+j%C3%A4rjest%C3%B6ille+2022.pdf?t=1643628088607">tuetaan</a> siis järjestö- ja tutkimukseen tarkoitettavien tukien kautta yli neljällä ja puolella miljoonalla eurolla.
Hyvinvointivaltio pitää huolta puolueistaan
Piilopuoluetueksi voidaan myös laskea ministerien avustajien määrän kasvattaminen, jolla hallituspuolueet saavat käytännössä levennettyä puolueen poliittisen suunnittelun harteita. Palkat ovat myös ministeriöissä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/hallituksen-ministereilla-65-erityisavustajaa-suomen-uutiset-selvitti-palkkoja-jopa-lahes-8-000-euroa-kuukaudessa/">kilpailukelpoiset</a>.
&#8211; Puolueiden tukeminen verovaroista voi olla mielekästä, jos katsotaan maailmaa, jossa ajatus tukien maksamisesta syntyi. Mikäli tuet pysyvät kooltaan kohtuullisina ja jakoperusteiltaan tasapuolisina, voi puolueiden tukeminen parhaimmillaan edistää päätöksentekijöiden riippumattomuutta ulkopuolisista eturyhmistä ja näin vahvistaa äänestäjän asemaa.
&#8211; Pahimmillaan puoluetuet ovat kohtuuttoman suuria muihin julkisiin menoihin nähden, niiden jakoperusteet ovat epäselvät ja epätasapuoliset tai niitä kasvatetaan paikkaamaan tilannekohtaisesti jonkin puolueen kassavajetta. Puoluetuet eivät saa myöskään olla keino pönkittää vanhojen puolueiden valtaa ja estää uusia liikkeitä nousemasta.
Uusi hallintohimmeli lisää menoja entisestään
Aluehallinnon varjolla suunniteltujen uusien piilopuoluetukien summa voi olla vaatimaton koko sotesektorin budjettiin nähden. Vaikka puolueita tuetaan Suomessa avokätisesti monesta suunnasta, olisi uusi alueellinen puoluetuki silti taas merkittävä korotus jo olemassa oleviin poliittisiin tukiin.
&#8211; Sotemenot ovat kasvussa, ja uusi hallintohimmeli lisää niitä entisestään. Puolueiden on siis kyseenalaista lähteä nostamamaan jo ennestään suuria tukiaan samaan aikaan, kun tavalliselle kansalaiselle ei ole muuta jaettavaa kuin niukkuutta.
&#8211; Monella alueella uuteen ”demokratiarahaan” menevällä summalla saataisiin palkattua vuodeksi lähemmäs kymmenen sairaanhoitajaa. Aluevaltuutetut päättävät kumpaan rahat laitetaan. Valinnan pitäisi olla helppo, Grönroos kirjoittaa.
&nbsp;

Suomen Perustan Grönroos uusista piilopuoluetuista: “Monella alueella uuteen “demokratiarahaan” menevällä summalla saataisiin palkattua vuodeksi lähemmäs kymmenen sairaanhoitajaa”

sotemenot

Valtiovarainministeri Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla: Hallitus ei leikkaa sotealueilta

Perussuomalaiset: Hallituksen työn ja kasvun linja nostaa Suomea

Valtiovarainministeri Purra: Hallitus toteuttaa työlinjaa – ”Että tässä maassa työn tekeminen kannattaisi ja että yrityksiin syntyisi uusia työpaikkoja”

Purra: Sote on kammottavassa kunnossa – ”Seuraavien hallitusten on laitettava soten korjaamiseen kaikki tarmonsa”

Suomen Perustan Grönroos uusista piilopuoluetuista: “Monella alueella uuteen “demokratiarahaan” menevällä summalla saataisiin palkattua vuodeksi lähemmäs kymmenen sairaanhoitajaa”

Uusimmat

Vanhemmuus on katoamassa – Nieminen: Lapsi kaipaa rajoja, rakkautta ja johdonmukaisuutta

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

Hämeenlinnan Perussuomalaiset nimesi kuntavaaliehdokkaita

Koponen esittää Finlandia-hymniä Suomen kansallislauluksi – “Kuin taisteluhuuto vapauden puolesta ja rakkaudesta kotimaata kohtaan”

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Suosituimmat

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista