Uudet sotealueet kärsivät kroonisesta rahoitusvajeesta, joka uhkaa vaarantaa koko soteuudistuksen tavoitteiden toteutumisen. Perussuomalaisten Riikka Purra muistutti Iltalehden puoluejohtajien vaalitentissä eilen, että ei ole kulunut pitkää aikaa siitä, kun käytiin hyvinvointialueiden vaalit, ja tuolloin rahoitusvaikeuksista puhuttiin paljon. – Hallitus puolusteli tilannetta, että rahaa kyllä löytyy ja tarvittaessa saadaan lisäbudjetteja, Purra ihmetteli.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan soten menot nousevat tänä vuonna 23 miljardiin euroon. Hallitus pääsi alkuvuodesta yhteisymmärrykseen lisätalousarviosta ja hyvinvointialueiden lisärahoituksesta, eli hyvinvointialueille esitettiin 500 miljoonan euron lisärahoitus. Se riittänee käytännössä kuitenkin vain eduskuntavaaleihin saakka.

Rahoitusalijäämä ei ole mikään yllätys

Sote-uudistuksen myötä aloittavat uudet hyvinvointialueet saavat toimintaansa varten aluksi tuloja valtion rahoituksen kautta eri kanavia pitkin noin 20 miljardia vuodessa. Lisäksi hyvinvointialueet saavat tuloja asiakasmaksuista.

Sotealueiden yksi suurimpia menoja ovat henkilöstökulut. Kunta-alan palkkaratkaisu on tulevaisuudessa johtamassa noin 1,2 miljardin euron alijäämään, ja kiinteistöjen vuokrista puuttuu 300-400 miljoonaa euroa vuodessa, minkä lisäksi palkkaharmonisaatio vie satoja miljoonia.

Soten rahoitusongelmat jäävät seuraavan hallituksen murheeksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi Iltalehden puoluejohtajien vaalitentissä eilen, että soten rahoitusalijäämä ei tule minään yllätyksenä.

– Siitä ei ole kauan, kun oli hyvinvointialueiden vaalit, ja tästä puhuttiin paljonkin. Hallitus puolusteli tilannetta, että rahaa löytyy ja tarvittaessa saadaan lisäbudjetteja, Purra sanoi.

Perussuomalaiset varoitti useita kertoja aluevaalien alla julkisten varojen holtittomasta käytöstä ja että rahat eivät tule riittämään, sillä pelkästään väestökehityksellisistä syistä sotemenot tulevat kasvamaan.

Säästöjä byrokratiasta, ei hyvinvointipalveluista

Purran mukaan sote on kammottavassa kunnossa.

– Se, mitä itse kuulen eniten vaaliteltoilla, on että ihmiset eivät saa aikoja, eivät pääse hoitoon, ja myös nuoret tarvitsevat apua.

Purran mukaan seuraavien hallitusten on laitettava soten korjaamiseen kaikki tarmonsa. Säästöjä varsinaisista hyvinvointipalveluista ei kuitenkaan voi tehdä.

– Onneksi asioita voi aina tehdä paremmin. Nykyinen sote-malli rakentuu hallinnollisen ja poliittisen byrokratian päälle, joten hukkakäyntiä on paljon. Sinne menee paljon rahaa, joka on pois ihmisten palveluista.

Perussuomalaiset katsoo, että tilanteessa, jossa sote-palveluihin ei ole riittävästi rahaa, suomalaiselta veronmaksajalta kerättyjen miljardien eurojen kaataminen ulos maasta, esimerkiksi kehitysapuun, tulisi lopettaa.

Suomen Uutiset