Alkuvuodesta aloittaneiden hyvinvointialueiden suuret rahoitusalijäämät vaarantavat vakavasti koko sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista – ja nyt myös hoitajista on pulaa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että sotemenot ovat osa julkisten menojen kokonaisuutta, jossa vähemmän tärkeistä menoista tulee luopua. – Tärkeimmät asiat on siis hoidettava ensiksi. Suomalaisten terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ovat prioriteettilistan kärjessä, Purra sanoi eilen Ylen suuressa vaalitentissä.

Hallitus pääsi alkuvuodesta yhteisymmärrykseen lisätalousarviosta ja hyvinvointialueiden lisärahoituksesta, jossa hyvinvointialueille esitettiin 500 miljoonan euron lisärahoitus.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan soten menot nousevat tänä vuonna 23 miljardiin euroon.

Rahat eivät yksinkertaisesti riitä

Ylen suuressa vaalitentissä perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti, että 500 miljoonan lisärahoitus sotelle riittää käytännössä vain eduskuntavaaleihin saakka.

– Seuraavan hallituksen tulee tehdä vähintään samanlainen lisäbudjetti, jolla selvitään vuodenvaihteeseen. Sama koskee hoitajamitoitusta, jonka täytäntöönpanoa siirrettiin. Seuraavan hallituksen vastuulle jää paitsi löytää hoitajat, myös järjestää rahoitus, Purra sanoi.

Myös liike nytin Harry Harkimo sanoi, että soten ennakointi on mennyt pieleen.

– Alueiden budjetit ovat 900 miljoonaa euroa alijäämäisiä. Suurin ongelma hoitoon pääsyssä on se, että on ajateltu valtion hoitavan kaiken. Jos yksityissektoria ei saada mukaan, hoitojonoja ei pysty purkamaan.

Marin ohjaisi lisää resursseja, mutta mistä rahat?

Pääministeri Sanna Marinilla (sd) oli suoraviivainen vastaus soten rahoitusongelmiin: lisää resursseja.

– Meidän mielestämme hyvinvointialueet tarvitsevat lisää resursseja. Sdp esitti jo syksyllä, että olisi pitänyt lisätä 700 miljoonaa, nyt saimme neuvoteltua 500 miljoonaa lisää. Resursseja tarvitaan siis tulevaisuudessa lisää. Väestö ikääntyy, palveluntarpeet kasvavat, Marin sanoi.

Käytännössä resursseilla tarkoitetaan rahaa, joten tulisi myös miettiä, mistä sitä saadaan lisää valtion kirstuun vai onko soteresurssien vuoksi luovuttava jostain muusta.

Purra huomauttikin Marinille, että soten ongelmat ja rahoitusalijäämä ovat yksin Marinin hallituksen vastuulla.

– Marinilta olisi aiheellista kysyä, mistä otetaan rahat resursseihin ja parempiin palveluihin.

Demareilla kaikkeen vanha lääke

Demarien talouslinja liikkuu toivotaan toivotaan -osastolla, sillä Marin mainitsi luottavansa työllisyyden vahvistumiseen ja talouskasvuun mikä on hieman ylioptimistista, sillä Suomen talous ei ole kasvanut liki 15 vuoteen.

Marin esitti myös ”lisärahan keräämistä valtiolle” eli suomeksi sanottuna uutta veroa entisten verojen päälle.

– Vaikkapa lähdevero institutionaalisille sijoittajille, arvonnousuvero, jolla voidaan verottaa sitä arvoa, mikä Suomessa on syntynyt ja puututaan listamaattomien yhtiöiden osinkoverotukseen, Marin sanoi ja arvioi verotuksen kiristämisellä saatavan useita satoja miljoonia lisää valtion kassaan.

Koko julkinen talous remonttiin

Sotealueiden yksi suurimpia menoja on henkilöstökulut. Purra painotti että koko julkinen talous vaatii korjaustoimia tulevilla hallituskausilla.

– Perussuomalaisten mielestä sosiaali- ja terveydenhuolto, kansalaisten hyvinvointi ja turvallisuus ovat valtion tärkeimpiä kohteita, joten perussuomalaiset haluaa leikata toissijaisista julkisista menoista, Purra sanoi.

Hän jatkoi, että tilanteessa, jossa sote-palveluihin ei ole riittävästi rahaa, suomalaiselta veronmaksajalta kerättyjen miljardien eurojen kaataminen ulos maasta, esimerkiksi kehitysapuun, tulisi lopettaa.

– Nyt ei pidä jatkaa myöskään sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka tuo lisää kustannuksia ja painetta sotesektorille. Ei pidä harjoittaa sellaista ilmastoposeeraamista, joka niin ikään lisää kustannuksia. Tärkeimmät asiat on hoidettava ensiksi. Suomalaisten terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ovat prioriteettilistan kärjessä.

Hoitajan täytyy osata Suomen kieltä

Soten yksi merkittävä haaste on myös hoitajapula, johon monet puolueet tarjoavat lääkkeeksi EU:n ulkopuolista maahanmuuttoa. Purra huomautti, että hoitoalan työ ei ole bulkkia , jota voi tehdä käytännössä kuka tahansa.

Muun muassa hoitajaliitto Super kertoi lausunnossaan vuoden 2022 valtion talousarvioon, että maahanmuuttajien heikko kielitaito aiheuttaa vakavan asiakas- ja potilasturvallisuusriskin ja kuormittaa työyhteisöä. Tämä taas kiihdyttää osaajien lähtemistä alalta.

SUOMEN UUTISET