Kokoomus ailahtelee eikä osaa päättää, kuinka monta miljardia leikkaisi ensi kaudella valtion menoista – puoluejohdon puheissa numerot vaihtelevat kuin huutokaupassa

Eduskuntavaalien alla kokoomuksen säästölistan numerot poukkoilevat edestakaisin. Muutaman viime kuukauden sisällä kokoomusleiristä on esitelty useita toisistaan poikkeavia leikkauslistoja, vaihtelevilla loppusummilla, eikä kenellekään ole enää selvää, montako miljardia kokoomuksen leikkaukset todella olisivat.

Yhdeksi kevään eduskuntavaalien kärkiteemaksi ovat nousemassa julkisen talouden leikkaukset, ja syytä onkin: Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen kauden jälkeen Suomen julkinen talous on rapakunnossa. Valtiontalous on ollut alijäämäinen jo vuosien ajan, eikä syynä ole yksinomaan korona tai Venäjän Ukrainassa aloittama sota.

Riippumatta siitä, mitkä puolueet seuraavalla kaudella ovat hallituksessa, valtion taloutta on väistämättä sopeutettava eri keinoilla, eikä leikkauksia ja säästöjä voi väistää. Valtiovarainministeriön virkamiehet esittivät joulun alla tylyn viestin: Julkista taloutta on vahvistettava peräti yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana. Keinoja ovat menoleikkaukset, veronkiristykset ja rakenteelliset uudistukset.

Perussuomalaiset leikkaisi 4 miljardia ensi kaudella

Eduskuntavaalien alla lähes kaikilta puolueilta on jo kuultu avauksia ensi kauden leikkauksille. Esimerkiksi perussuomalaisten äskettäin julkaistussa vaihtoehtobudjetissa perussuomalaiset esittää menoleikkausten kautta velanoton vähentämistä heti yli miljardilla eurolla ja on sitoutunut toimenpiteisiin, joilla julkisen talouden kestävyysongelma ratkaistaan kahdessa vaalikaudessa.

Perussuomalaiset leikkaisi ensi vuonna humanitaarisen maahanmuuton ja kehitysavun lisäksi myös muun muassa neljänneksen Yleisradiosta. Lisäksi perussuomalaiset siirtäisi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran taseesta 400 miljoonaa euroa valtiolle TKI-menoihin ja purkaisi Ilmastorahaston.

Seuraavalla vaalikaudella perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran arvion mukaan valtion menoista voitaisiin leikata noin 4 miljardia.

Kokoomus kohti vaaleja Aki Palsanmäen hengessä

Sen sijaan kokoomus ailahtelee. Uusimpien ulostulojensa perusteella puolue ei näytä osaavan päättää, kuinka monta miljardia se leikkaisi valtion menoista. Viime aikoina puolue onkin heitellyt julkisuuteen vaihtelevia lukuja ja miljardimääriä huutokauppakeisari Aki Palsanmäen hengessä.

Uusin kokoomuksen julkistama luku on kuusi miljardia. Yhtä monta euroa kokoomus siis olisi juuri nyt seuraavalla vaalikaudella valmis tasapainottamaan valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien taloutta. Tuore talouslinjaus julkistettiin viime viikolla kokoomuksen vaaliristeilyllä. Aiemmin kokoomus on kuitenkin puhunut leikkauksista jotain muuta.

Kai Mykkäsen luku marraskuussa: neljä miljardia

Kokoomus on siis nyt yllättäen iskenyt tiskiin lisää leikkausmiljardeja. Vain reilu kaksi kuukautta sitten, marraskuun lopussa, kokoomuksen säästöjen loppusumma oli kolmanneksen pienempi.

Työntekijäjärjestö SAK:n eduskuntavaalipaneelissa tuolloin puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen lausui, että kokoomus leikkaisi valtion menoja yhteensä neljällä miljardilla vaalikaudessa.

– Menosäästöjä on sosiaaliturvasta, hallinnosta hankinnoista ja matkoista. Sosiaaliturva on konkreettinen painopiste, kokoomusryhmyri Mykkänen luetteli.

SAK:n eduskuntavaalipaneeli oli 25. marraskuuta, ja tallenne on edelleen nähtävissä YouTubessa. Mykkäsen puheet kokoomuksen neljän miljardin leikkauksista ensi vaalikaudella voi kuulla kohdassa 1:19:49.

Orpolla heti perään niukemmat leikkausmiljardit

Itsenäisyyspäivän jälkeen viime joulukuussa eduskuntapuolueiden johtoa kokoontui Keskuskauppakamarin puoluejohtajatenttiin, jossa kokoomusta edusti puoluejohtaja Petteri Orpo. Tuolloin Orpo esitti jopa puolet pienemmän luvun kuin Mykkänen oli muutamaa viikkoa aiemmin esittänyt.

Keskuskauppakamarin tentissä Orpo lausui, että leikkaustarve valtion menoista olisi 2–3 miljardia euroa vaalikaudessa. Niitä pitäisi Orpon mukaan tehdä esimerkiksi sosiaaliturvasta. Mainittakoon, että kyseisessä tilaisuudessa perussuomalaisten Purra esitti isompia leikkauksia, eli hän arvioi leikkaustarpeeksi seuraavalla vaalikaudella enimmillään jopa 4 miljardia.

Perussuomalaiset esittää kuitenkin muitakin säästötoimia toimia kuin pelkkiä leikkauksia. Perussuomalaisten pitkän tähtäimen tavoite on esimerkiksi siirtyä nykyisestä asumisperusteisesta sosiaaliturvasta kohti kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa.

Kokoomusjohdon ulostulot hämmentävät

Orpon joulukuussa esittämä arvio 2–3 miljardin euron leikkauksista vaalikaudessa on hämmentävä luku myös siihen nähden, että vain hieman aiemmin, marraskuun lopussa, kokoomus oli esitellyt vaihtoehtobudjettinsa, jolloin puheissa poukkoilivat pelkästään vuodelle 2023 yhteensä kahden miljardin euron leikkaukset.

Kokoomusjohdon vaihtelevien ulostulojen jälkeen kenellekään ei enää ole selvää, montako miljardia kokoomuksen leikkaukset ensi kaudella todella olisivat. Ailahtelevasta linjasta huolimatta kokoomuspomo Orpo näyttäisikin tuntevan paremmin perussuomalaisten leikkauskohteet kuin oman puolueensa säästöt, sillä viime viikolla Iltalehden Suoraan asiaan -keskusteluohjelmassa Orpo väitti perussuomalaisten Purralle, että perussuomalaiset ei leikkaa tarpeeksi eivätkä leikkaukset riitä.

Purra vastasi tuolloin Orpolle, että perussuomalaisten tuoreessa vaihtoehtobudjetissa leikkaukset ovat jopa suuremmat kuin kokoomuksella.

– Me emme edes esitä uusia menokohteita. Ongelma on paremminkin se, että kokoomukselle eivät kelpaa perussuomalaisten leikkauskohteet, vaan te leikkaatte mieluummin suomalaisilta köyhiltä ja pienituloisilta, Purra sanoi ja huomautti, että kokoomus mielellään kippaa ulkomaille miljardeja euroja kehitysavun muodossa ja kannattaa yhteisvelkaan perustuvia EU-tukipaketteja.