LEHTIKUVA
Tullin ennakkotilaston mukaan Suomen elokuun tavaraviennin arvo oli 6,3 miljardia euroa. Elokuun vienti kasvoi 21,8 prosenttia ja tammi–elokuun yhteenlaskettu vienti 11,5 prosenttia vuoden 2025 vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna. Yhdysvallat ohitti Ruotsin Suomen suurimpana vientimaana.
Elokuussa viennin määrä eli volyymi EU:n ulkopuolisiin maihin kasvoi 30,7 prosenttia. Vienti Yhdysvaltoihin elokuussa oli tasan 1,0 miljardia euroa, joka on 224,3 prosenttia edellisvuotta suurempi. Tammi-elokuussa Suomen tavaraviennin yhteenlaskettu arvo kasvoi 11,5 prosenttia.
– Yhdysvallat on kesän aikana noussut Ruotsin ohi Suomen suurimmaksi vientikumppaniksi. EU:n ja Yhdysvaltojen poikkeuksellinen kauppasopimus on virallisesti voimassa heinäkuusta 2026 vuoden 2029 loppuun, sanoo tilastot ja tietopalvelu -yksikön päällikkö Olli-Pekka Penttilä Tullin tiedotteessa.
Kauppatase oli elokuussa kuitenkin alijäämäinen 1,1 miljardia euroa. Tammi–elokuun kauppataseen alijäämä oli 2,8 miljardia euroa. Selitys löytyy energiatuotteiden kohonneista hinnoista.
Tullin ennakkotilastosta selviää, että vauhdikkaimmin kasvoi lääkkeiden vienti. Farmaseuttisten tuotteiden arvo kasvoi peräti 735 prosenttia edellisen vuoden elokuusta. Tammi–elokuussa 2026 niiden vienti kasvoi 251 prosenttia verrattuna vuoden 2025 tammi–elokuuhun.
Suomessa on onnistuttu kehittämään lääkkeitä, joilla on vahvaa maailmanlaajuista kysyntää. Erityisosaamista löytyy muun muassa hormoniehkäisimissä, silmälääkepuolella ja hormonilääkkeiden valmistuksessa.
– Lääkkeiden viennin kasvu on ollut erittäin nopeaa ja tuoteryhmän osuus kokonaisviennin kasvussa on jo reilu kolmannes. Niiden vienti Yhdysvaltoihin on moninkertaistunut kuluvan vuoden aikana, ja jo yli puolet koko tavararyhmän viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin, kertoo Penttilä.
Useimpien Suomen päävientialojen vienti kasvoi reippaasti elokuussa. Koneiden ja laitteiden (+ 11 %) sekä sähköteknisten tuotteiden (+ 23 %) viennin kasvu jatkui vahvana.
Lisäksi metsäteollisuuden tuotteista paperin ja kartongin viennin kasvu tuki koko viennin nousua. Myös metalliteollisuuden tuotteiden vienti oli elokuussa voimakkaassa kasvussa.
EK:n syyskuussa tekemän vientibarometrin mukaan 52 prosenttia kansainvälistä kauppaa tekevistä yrityksistä ennakoi vientinsä kasvavan, kun vuosi sitten näin arvioi 47 prosenttia.
Jatkon kannalta lupaa hyvää, että 58 prosenttia yrityksistä ilmoittaa vahvistaneensa myynti- ja markkinointiponnistuksiaan ja 32 prosenttia kertoo uudistaneensa yrityksen kansainvälistymis- ja vientistrategiaa.
– Viennin vahvistuva vire on hyvä uutinen koko Suomen talouskasvulle, arvioi EK:n kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja Timo Vuori.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kasvuluvuissa on ollut positiivista virettä jo hyvän aikaa, ja monilla aloilla vientimarkkinoilla Suomelle on kovaa kysyntää. Kasvun tuleva suuruusluokka riippuu siitä, kuinka hyvin Suomi saa valjastettua kaiken tämän potentiaalin käyttöön, perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto toteaa.
Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan kansantalous pysyi kasvu-uralla myös huhti–kesäkuussa. Bruttokansantuotteen volyymi nousi 0,4 prosenttia tammi–maaliskuun tasolta. Kysyntää kasvattivat pääasiassa viennin sekä yksityisten investointien kasvu. Kansantaloudessa tuotettu arvonlisäys kasvoi laajalti teollisuuden toimialoilla.
Satakunnan kansanedustajien SuomiAreena-keskustelussa pohdittiin liikenneyhteyksien kohtalokasta merkitystä sekä kiisteltiin datakeskuksista ja vaalipiireistä. Lopulta kuitenkin todettiin yksimielisesti, kuinka maakunnan kansanedustajien yhteistyö on alueen elinehto.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio vieraili Portugalin pääkaupungissa Lissabonissa. Suomen ja Portugalin välinen teknologia- ja teollisuuskauppa on kasvanut viime vuosina, joten vierailu oli ajankohtainen ja tärkeä suomalaisen viennin kannalta.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne vieraili maanantaina 18.5.2026 Länsi-Uudellamaalla ja tapasi alueen kuntajohtajia sekä maakuntajohtoa. Vierailun järjestäjinä toimivat Inkoon kunta ja Uudenmaan liitto. Keskustelujen keskiössä olivat Inkoon ja Hangon satamat sekä alueen rata- ja tieyhteydet.
Suomi on rakentanut huoltovarmuutta vuosikymmenten ajan yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Tämä on luonut koko yhteiskunnallemme ja elinkeinoelämällemme kriisinsietokykyä ja turvallisuutta. Samalla Suomelle on aukeamassa merkittävä taloudellinen mahdollisuus ja kilpailuetu, kun muualla on usein vasta viime aikoina havahduttu asian vakavuuteen, perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto kirjoittaa Tamperelaisessa julkaistussa kolumnissaan.
Teknologiateollisuuden tilauskanta on vahvistunut ja uusia tilauksia on tullut merkittävästi lisää. Näin siitäkin huolimatta, että kauppa- ja geopoliittinen tilanne on ollut poikkeuksellisen epävakaa. Kasvun ajurina on selkeästi telakkateollisuus, mutta vuoden 2025 viimeinen neljännes oli koko toimialalla yllättävänkin positiivinen.
Viikon suosituimmat
Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii EU:ta lopettamaan turistiviisumien myöntämisen Venäjän kansalaisille terveysturvallisuuteen vedoten. Taustalla on Irkutskin rutontutkimuslaitoksen työntekijän kuolemaan liittyvä ruttoepäily, ja epäselvät tiedot tilanteesta korostavat Antikaisen mukaan varautumisen tarvetta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.
Reipas joukko perussuomalaisia kokoontuu Vantaalla puolueen kokoontumisajoihin. Viikonlopun tilaisuudessa keskitytään yhdessäoloon ja toiminnan kehittämiseen. Kokoontumisajot järjestetään nyt kolmatta kertaa.
Ranskan tiistain ”kouluprotesteihin” osallistui sisäministeriön arvion mukaan 266 000 ihmistä, joista 56 000 pelkästään Pariisissa. Agitaattorit puolestaan arvioivat valtakunnalliseksi osallistujamääräksi 450 000. Koululaisten tukena marssivat opettajat, vanhemmat, korkeakouluopiskelijat, ammattiliittojen jäsenet, maahanmuuttajat, vasemmistolaistet ääriainekset sekä sabotöörit.
Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.
Ranskan ”koululaismellakat” ovat levinneet koko valtakuntaa koskevaksi kriisiksi. Poliisi on ottanut kiinni yli 5 000 valtaosin alaikäistä mellakoitsijaa. 600 poliisia on loukkaantunut yhteenotoissa. Äärivasemmistolaiset ryhmät pyrkivät käyttämään mellakointia hyväkseen. Ranska kipuilee yleiseurooppalaisen taudin kourissa.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen jyrähtää Facebookissa Berliinin osavaltiovaalien jälkipuinnista ja Euroopan vasemmiston suunnasta. Tynkkynen nostaa esiin saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken yhteydet rikollisklaaneihin ja terroristijärjestö Hamasin tukijoihin sekä vaatii Suomea ottamaan Saksan ja Ruotsin tapahtumat vakavana varoituksena.
Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut, jotka koskevat 21 henkilöä. Neuvotteluissa harkitaan enintään 15 henkilön irtisanomista. Suomen Pakolaisapu on saanut vuosien varrella valtavia summia veronmaksajien rahaa avustuksina. Jatkossa järjestöjen STEA-rahoitusta kohdennetaan tarkemmin ja vaikuttavammin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kyseenalaistaa kehitysavun määrän ja perusteet. Hänen mukaansa kuluvalla hallituskaudella tehtyjen leikkausten jälkeenkin kehitysavusta on karsittava jatkossa lisää.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
