Ville Tavion mukaan Euroopan unionin pitää hyödyntää nykyistä tehokkaammin kehitysapuaan ja viisumipolitiikkaa saadakseen kolmannet maat ottamaan vastaan palautettavia kansalaisiaan. Suomen oma linja on jo tiukka: esimerkiksi Somaliaan suunnattu kehitysapuohjelma jäädytettiin vuonna 2024 ja on siitä lähtien pidetty keskeytettynä, koska palautusyhteistyö ei ole edennyt Suomen toivomalla tavalla.
Tavio vaatii myös EU:n ulkopuolelle suunniteltujen palautuskeskusten nopeaa käyttöönottoa. EU-maat pääsivät aiemmin tänä vuonna sopuun palautuskeskusten mahdollistamisesta muualla kuin EU-alueella.
Kehitysavun ehdollistamisessa paljon parantamisen varaa
Suomi on johdonmukaisesti edistänyt EU:ssa toimia, joilla viisumipolitiikkaa käytetään kannustamaan kolmansia maita kansalaistensa takaisinottoihin. Viisumien saamista voidaan siis vaikeuttaa, mikäli yhteistyö kolmannen maan kanssa ei suju.
EU on pidemmällä aikavälillä käsitellyt viisumipolitiikan hyödyntämistä muiden muassa Somalian, Irakin, Guinean ja Bangladeshin tapauksissa. Joissakin neuvotteluissa pelkkä uhka viisumien saamisen vaikeutumisesta on riittänyt kohentamaan takaisinottoyhteistyötä, mutta Somalian ja Guinean osalta EU on ottanut käyttöön varsinaisia viisumirajoituksia.
– Unioni on osoittanut jonkinlaista toimintakykyä viisumipolitiikassa, mutta kehitysapunsa ehdollistamisessa unionilla on paljon parantamisen varaa. Suomen kehitysapu on tällä hallituskaudella vihdoinkin ehdollistettu palautettavien kansalaisten vastaanottamiselle. Se pitää saada ohjenuoraksi myös unionissa, jotta palautusten määrä saadaan voimakkaaseen kasvuun, ministeri Tavio sanoo.