Perussuomalaiset valtiovarainvaliokunnan jäsenet haluavat julkisen talouden suunnitelmasta käytävän keskustelun yhteydessä muistuttaa, että Suomessa on pakko tehdä toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi ja että hallitusohjelman toteuttaminen kokonaisuudessaan on tälle edellytys.

Valtiontalouden kehys asettaa rajoitteen valtion talousarviomenoille ja tuo myös ennakoitavuutta talouspolitiikkaan. Suomen talouskasvun arvioidaan olevan nollan tuntumassa vuonna 2023, mutta kiihtyvän 1,2 prosenttiin vuonna 2024 ja olevan 1,6 prosentin tasolla vuonna 2027.

– Suomen talouden rakenteellisia ongelmia ovat heikko tuottavuuden kasvu ja vähäiset tuotannolliset investoinnit, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen valtiovarainvaliokunnan vastaava Ville Vähämäki.

– Suomen julkisessa taloudessa on pysyvä rakenteellinen menojen ja tulojen epäsuhta. Valiokunta korostaa, että talouskehitykseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia, kuten maailmantalouden kehitys, Ukrainan sodan kesto, muiden konfliktien laajuus sekä korkojen taso. Epävarmuudesta huolimatta julkisen talouden tasapainottaminen on aiempaakin tärkeämpää.

Hallituksen asettamat finanssipoliittiset tavoitteet

Hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ja kääntää Suomen velkaantumiskehitys. Tavoitteena on, että julkisen talouden alijäämä on korkeintaan yksi prosentti suhteessa BKT:hen vuonna 2027, kertoo kansanedustaja Jari Koskela.

– Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta vaalikauden aikana pysyvästi kuudella miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla. Menoja sopeutetaan hallituksen päätöksin nettomääräisesti neljä miljardia euroa, ja rakennepoliittisilla toimilla julkista taloutta pyritään vahvistamaan kahdella miljardilla eurolla.

– Valiokunnan saaman selvityksen perusteella hallituksen asettamista tavoitteista on laaja yhteisymmärrys. On kuitenkin todennäköistä, että vaalikauden aikana tarvitaan lisätoimia, jotta tavoitteisiin päästään.

Talouskasvun edistäminen

Valiokunta pitää hallituksen tavoin laajoja toimia talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi välttämättöminä, tähdentää kansanedustaja Sami Savio.

– Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin vuoteen 2031 mennessä. Hallituskauden aikana tavoitellaan 100 000 uutta työllistä, mikä vahvistaisi julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla.

– Julkisen talouden näkökulmasta perusteltua on myös pyrkimys parantaa työmarkkinoiden toimintaa niin, että palkkaamisen riskit vähenevät.

– Hallitus on sitoutunut tutkimus- ja kehittämisinvestointien rahoituksen lisäämiseen niin, että nämä menot ovat 4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä.

– Lupamenettelyiden sujuvoittaminen on keskeinen keino investointien vauhdittamiseksi.

Menoleikkauksista

Leikkaukset kohdistuvat melko mittavasti sosiaaliturvaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin.

– Tätä on vaikea välttää, koska ne kattavat valtaosan julkisista menoista, ja toisaalta puolustukseen sekä sisäiseen turvallisuuteen on perustellusti sitouduttu käyttämään aiempaa selvästi enemmän määrärahoja. Talouskasvun edellytysten vuoksi myös panostukset T&K-rahoitukseen ja koulutukseen ovat tärkeitä, huomauttaa kansanedustaja Minna Reijonen.

– Toisaalta vaikka tuloerot kasvavat, Suomi asettuisi tuloerojen suhteen Ruotsin, Ranskan, Hollannin ja Saksan tasolle. Suomi säilyy jatkossakin OECD-maiden eniten tuloja tasaavien maiden joukossa.

Oppositio neuvoton

Kansanedustaja Timo Vornanen ihmettelee opposition vastalauseita.

– Julkisen talouden tilanteesta ja sopeuttamistarpeesta on laaja yhteisymmärrys, mutta näkemys tarvittavista keinoista jakaa puoluekenttää ja asiantuntijoitakin. Kukaan ei ole vaaleissa luvannut lopettaa velkaantumista. Ei varsinkaan yhden vaalikauden, saati yhden vuoden aikana.

– Muilta puolueilta on syytä penätä, sitoutuvatko ne tavoitteeseen ja millaisilla aidoilla keinoilla ne siihen pääsisivät, jos käytännössä kaikki, mitä nykyinen hallitus tekee, on väärin.

Suomen Uutiset