PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Ex-ministeri Liisa Hyssälä järjestöleikkauksista: Mahdollisuus, ei uhka – varakkaat järjestöt käyttäkööt omia rahojaan

Kommunisti kääntyi nuivaksi ja sai potkut vasemmistopuolueesta – haluaa lopettaa turvapaikkarallin ja keskittyä palautuksiin

Kela julkaisi hämmentävän tiedotteen, joka johtaa harhaan – edelleen yli 40 prosenttia toimeentulotuesta menee vieraskielisille

Ceutan kriisi sai jo koko Espanjan kaduille – Sánchezia vaadittiin eroamaan, poliisi vastasi kyynelkaasulla

Ajoakkujen kierrätys uhattuna – Huru ja Junnila: ”Viranomaisen noudatettava eduskunnan tahtoa”

Koponen tyrmää vihreiden Elon villisikapuheet: ”Millä muulla kuin metsästyksellä afrikkalaista sikaruttoa torjutaan?”

Nieminen: Peruskoulun resurssit keskitettävä suomen ja ruotsin oppimiseen

Meri suuntaa budjettimiljoonat rikosprosessien sujuvoittamiseen – oikeusministeriön potti kasvaa 43 miljoonalla

Koulutustason lasku uhkaa Suomen kasvua – Strandman: Ratkaisu alkaa peruskoulusta

Ranne ja Tynkkynen: ”Turun ja Tukholman välinen silta olisi kymmeniä miljardeja euroja maksava riskipommi”

Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen uhkailee X:ssä räjähdyksillä ja tappamisella

Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja jyrähtää: ”Vasemmiston täytyy putsata oma pesänsä” –

Suomen Uutiset selvitti: Julkisuudessa vuosina 2015–2026 käsitellyissä naisiin kohdistuneissa joukkoraiskauksissa tekijät ulkomaalaistaustaisia

Toimenpidealoite: Yle jaettava kahdeksi yhtiöksi

Pikkukaupungin idylli murtui: Raivoisa tappelu keskellä kirkasta päivää – viidakkoveitsikin heilui

Antikainen vastaa Amnestyn toiminnanjohtajalle: ”Suomen sotilasjohdon natsittelu tekee Suomesta kohteen”

Laittomat maahanpyrkijät ajoivat Italiassa uimarin päälle – jatkoivat pysähtymättä rannalle ja juoksivat pakoon

Pride-aktivistit maalittavat tieteentekijöitä – toiminta on kansainvälisesti verkostoitunutta ja systemaattista

Harva päättäjä asuu siellä, missä vieraskielisiä on paljon

Garedew: “Opetusministeri Adlercreutz lähti mukaan Setan aivopesukampanjaan”

OECD-maat

Hallituksen esityksestä ehdotetaan nyt säädettäväksi kokonaan uusi laki suurten konsernien vähimmäisverosta, kertoo valtiovarainministeri Riikka Purra.

Hallitus esittää kansallista lainsäädäntöä minimiverodirektiivin säännösten toimeenpanemiseksi suurten konsernien vähimmäisverotason varmistamiseksi. 

Esityksellä on tarkoitus saattaa voimaan kansainvälisen sopimuksen ja siten minimiverodirektiivin mukaiset säännökset siitä, miten varmistetaan lainsäädännöllä 15 prosentin efektiivinen minimivero kansainvälisesti toimiville konserneille, myös globaalisti, vaikka minimiverodirektiivi koskeekin vain EU:n lainkäyttöaluetta.
Kansainväliset verohankkeet seurannassa
Hallituksen esityksen mukaisesti ehdotetaan nyt säädettäväksi kokonaan uusi laki, laki suurten konsernien vähimmäisverosta, kertoo valtiovarainministeri Riikka Purra.
&#8211; Hallitus seuraa kansainvälisiä verohankkeita ja vaikuttaa aktiivisesti verotuksen kansainväliseen kehitykseen – muun muassa mainittuun verotusoikeuden jakautumista koskevaan hankkeeseen. Hallitusohjelman mukaisesti verotustoimivallan tulee jatkossakin säilyä pääasiassa kansallisella tasolla. Verotuottojen jakautumisessa kansainvälisesti keskeistä pitäisi jatkossakin olla se, missä on arvoa luovaa, innovatiivisuuteen sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan perustuvaa liiketoimintaa.
&#8211; Hallitus jatkaa myös työtä veronkierron ja harmaan talouden torjumiseksi. Hallitus ei kuitenkaan edistä veronkierron vastaisessa työssä sellaisia hankkeita, jotka aiheuttavat suhteetonta hallinnollista taakkaa, ja jotka ulottuvat laajemmalle kuin veronkierron vastaisen tavoitteen saavuttamisen kannalta on tarpeen, Purra kertoo.
Historiallinen verojen harmonisointi
Yritysverotukseen ei nykyisellään sisälly juurikaan laskupaineita, koska Suomen yhteisöverokanta on kohtuullinen.
&#8211; Hallitus ei näe tällä hetkellä tarvetta yhteisöverokannan muutoksille. Verotus tai tässä yhteydessä yritysverotus ei ole sinällään mikään itseisarvo – verottamalla yritysten tulosta heikennämme esimerkiksi yritysten edellytyksiä tehdä talouskasvua tukevia investointeja. Toisaalta valtio tarvitsee kipeästi rahaa laajaksi päässeen menopohjansa rahoittamiseen. Tässä mielessä on hyvä, että kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä toimii edes veropolitiikassa, Purra sanoo.
&#8211; Pitkällinen työ OECD:n piirissä ja EU:ssa on nyt saatu päätökseen ja on aika saattaa saavutettu ratkaisu osaksi kansallista lainsäädäntöamme. Minimiverodirektiivin mukainen ehdotettu laki konsernien minimiverosta on historiallinen siinä mielessä, että vastaavia näin suuria veropolitiikan harmonisointeja ei globaalissa mielessä ole kaiketi tehty juuri ikinä.
Verokilpailu Suomelle erityisen suuri haaste
Kansainvälinen verotus on haastava politiikan ala ja alati kasvava painoarvoltaan. Yritykset ja yrityskonsernit emoyhtiöineen ja konserniyksikköineen toimivat kansainvälisesti, ja laajat konsernirakenteet aiheuttavat monimutkaisia verotuksellisia haasteita niin EU:ssa kuin globaalistikin.
&#8211; Kansainväliseen verotukseen liittyy erityisen vahvasti juuri kilpailuelementti – maat pyrkivät houkuttelemaan investointeja ja yritystoimintaa esimerkiksi painamalla omaa yritysverotustaan alas suhteessa kilpailijamaihinsa. Verokantojen ohella veropohjat vaihtelevat paljon maittain erilaisten verovähennysrakenteiden vuoksi. Tämän vuoksi efektiivisen verorasitteen vertailu voi olla joskus varsin haastavaa maiden välillä. Pelkkien verokantojen perusteella ei voi vielä päätellä suoraa maiden suhteellista verorasitusta yritysverotuksenkaan osalta, Purra sanoo.
&#8211; Joka tapauksessa tällainen aggressiivinen verokilpailu voi saada joskus epäterveitä piirteitä – verotuottojen taso voi laskea liian alhaiseksi ja aiheuttaa fiskaalisia haasteita valtiontalouteen. Tilanne on hieman sama kuin jalkapallo-ottelun katsomossa, jos kaikki alkavat seistä nähdäkseen ottelun, lopulta kukaan ei näe peliä. Vastaavaa haitallista dynamiikkaa voidaan nähdä myös esimerkiksi valuuttasodissa, jos maat pyrkivät luomaan itselleen kilpailuetua devalvaatiokilpailulla. Lopulta kaikki häviävät tuossa kilpailussa. Korkean verotuksen maille – kuten Suomelle – verokilpailu on erityisen suuri haaste. Siksi kansainväliseen verokilpailuun sisältyy myös ongelmallisia elementtejä, vaikka sinänsä kilpailu on hyvästä verotuksessakin.
Liikevaihdon raja 750 miljoonaa euroa vuodessa 

OECD:n piirissä on tehty työtä haitallisen ja liiallisen verokilpailun sekä veropohjien rapautumisen suitsimiseksi jo vuodesta 2013.
&#8211; OECD:n piirissä saavutettu sopu kääntyi melko nopeasti myös EU-lainsäädännöksi – minimiverodirektiivi annettiin joulukuussa 2022 – ja on siis edellisen hallituksen neuvottelemaa EU-lainsäädäntöä. Nyt tämä hallitus esittää velvoitteidensa mukaisesti direktiivin säännösten viemistä kansalliseen lainsäädäntöön tällä hallituksen esityksellä, Purra painottaa.
&#8211; Minimiverotusta sovelletaan kansainvälisiin konserneihin, joiden konsernitason liikevaihto ylittää pysyväisluonteisesti 750 miljoonaa euroa vuodessa. Tietyt toimijat, esimerkiksi julkisvallan yksiköt, eläkerahastot, voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja kansainväliset järjestöt, on vapautettu näistä säännöistä. Samoin kansainvälisen merenkulun tulot on rajattu sääntöjen soveltamisen ulkopuolelle.

Hallitus esittää vähimmäisveroa suurille konserneille: ”Näin suuria veropolitiikan harmonisointeja ei ole tehty juuri ikinä”

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus totesi tuoreessa tutkimuksessaan sen, mistä perussuomalaiset ovat puhuneet pitkään. Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla saattaa olla vaikeuksia koulussa ja erot oppilaiden välillä voivat olla isoja. Ruotsin tiellä mennään kaasu pohjassa kohti mahdollisia yhteiskunnallisia ongelmia.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi tiistaina <a href="https://karvi.fi/publication/matematiikan-ja-aidinkielen-taidot-alkuopetuksen-aikana-perusopetuksen-oppimistulosten-pitkittaisarviointi-2018-2020/">dokumentin</a> Matematiikan ja äidinkielen taidot alkuopetuksen aikana &#8211; Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi 2018–2020. Tutkimuksessa selvitettiin vuoden 2020 syksyllä kolmosluokan aloittaneiden oppilaiden osaamista matematiikassa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa.
Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten erot oppimistuloksissa verrattuna kyseisiä kieliä toisena kielenä opiskeleviin S2-oppilaisiin olivat osin todella isot. Kolmosluokilla oli satoja oppilaita, jotka eivät osanneet kunnolla lukea.
Osa jää jälkeen &#8211; kaikki kärsivät
Suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevat koululaiset ovat paljolti keskittyneet etelän suurten kaupunkien ja kasvukeskusten kouluihin. Lähes 40 prosentissa kouluista ei ollut rehtoreiden mukaan ollenkaan S2-oppilaita. Reilussa kymmenesosassa kouluista S2-oppilaiden osuus oli vähintään 10 prosenttia mutta alle 25 prosenttia. Muutamassa koulussa yli puolet oppilaista opiskeli suomea tai ruotsia toisena kielenä.
&#8211; Kansallisen koulutuksen arviointikeskus totesi tuoreessa tutkimuksessaan sen, mistä perussuomalaiset ovat yrittäneet varoittaa pitkään. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat jäävät muista jälkeen, koulujen ja oppilaiden väliset erot kasvavat ja kaikki oppilaat kärsivät, <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-kyselytunnilla-oppimistulokset-entista-heikompia-maahanmuuton-vaikutukset-dramaattisia/">sanoi</a> perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
Tosiasioiden tunnustaminen hankalaa
Riippuen lausujan maailmankatsomuksesta, arvioinnin tuloksia ja vaadittavia toimenpiteitä on tulkittu hyvinkin eri tavoin. Tosiasioiden tunnustaminen on edelleen erityisen vaikeaa silloin, kun kyse on hallitsemattoman maahanmuuton seurauksista.
&#8211; Koulujen, asuinalueiden ja koko yhteiskunnan eriytyminen huonon maahanmuuton seurauksena ei ole uusi ilmiö, vaikka kaikki teeskentelevät yllättynyttä aina, kun asiaa koskevia raportteja poikkeuksellisesti pääsee julkisuuteen, totesi puolestaan perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho.
&#8211; Ongelmaa pyritään lakaisemaan maton alle, koska sen ratkaisemiseen ei ole muita vaikuttavia keinoja kuin haitallisen maahanmuuton vaikeuttaminen ja vähentäminen – ja se taas ei maahanmuuttohurmoksessa eläville puolueille käy. Mieluummin uhrataan koulut ja niiden oppilaat.
Ruotsin tiellä ollaan
&#8211; Tämä on hälyttävä trendi, että erot koulujen ja hyvien ja huonojen oppilaiden välillä kasvavat. Olemme vauhdilla menossa takaisin kohti luokkayhteiskuntaa, <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009333148.html">varoittaa</a> psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen Ilta-Sanomissa.
&#8211; Meillä on OECD-maiden suurin ero oppimistuloksissa kantaväestön ja maahanmuuttaja­taustaisten välillä. Nämä tulokset ovat jonkun ajan päästä nähtävinä yhteiskunnallisina ongelmina, Keltikangas-Järvinen pelkää.
Karvin tutkimuksessa oppilaan lukuharrastus näkyi parempina oppimistuloksina niin äidinkielessä kuin matematiikassakin. Keltikangas-Järvisen mukaan lukutaidon rapistuminen osalla oppilaista on huolestuttava ja jopa vaarallinen ilmiö.
Kun ihminen ei pysty kriittisesti arvioimaan lukemaansa tai kuulemaansa, hän on altis vaikuttamiselle ja häntä voidaan ohjailla.

Erot pienten koululaisten oppimistuloksissa hälyttäviä – huonoa maahanmuuttoa hyssytellään