Kansallisen koulutuksen arviointikeskus totesi tuoreessa tutkimuksessaan sen, mistä perussuomalaiset ovat puhuneet pitkään. Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla saattaa olla vaikeuksia koulussa ja erot oppilaiden välillä voivat olla isoja. Ruotsin tiellä mennään kaasu pohjassa kohti mahdollisia yhteiskunnallisia ongelmia.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi tiistaina dokumentin Matematiikan ja äidinkielen taidot alkuopetuksen aikana – Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi 2018–2020. Tutkimuksessa selvitettiin vuoden 2020 syksyllä kolmosluokan aloittaneiden oppilaiden osaamista matematiikassa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa.

Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten erot oppimistuloksissa verrattuna kyseisiä kieliä toisena kielenä opiskeleviin S2-oppilaisiin olivat osin todella isot. Kolmosluokilla oli satoja oppilaita, jotka eivät osanneet kunnolla lukea.

Osa jää jälkeen – kaikki kärsivät

Suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevat koululaiset ovat paljolti keskittyneet etelän suurten kaupunkien ja kasvukeskusten kouluihin. Lähes 40 prosentissa kouluista ei ollut rehtoreiden mukaan ollenkaan S2-oppilaita. Reilussa kymmenesosassa kouluista S2-oppilaiden osuus oli vähintään 10 prosenttia mutta alle 25 prosenttia. Muutamassa koulussa yli puolet oppilaista opiskeli suomea tai ruotsia toisena kielenä.

– Kansallisen koulutuksen arviointikeskus totesi tuoreessa tutkimuksessaan sen, mistä perussuomalaiset ovat yrittäneet varoittaa pitkään. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat jäävät muista jälkeen, koulujen ja oppilaiden väliset erot kasvavat ja kaikki oppilaat kärsivät, sanoi perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto eduskunnan kyselytunnilla torstaina.

Tosiasioiden tunnustaminen hankalaa

Riippuen lausujan maailmankatsomuksesta, arvioinnin tuloksia ja vaadittavia toimenpiteitä on tulkittu hyvinkin eri tavoin. Tosiasioiden tunnustaminen on edelleen erityisen vaikeaa silloin, kun kyse on hallitsemattoman maahanmuuton seurauksista.

– Koulujen, asuinalueiden ja koko yhteiskunnan eriytyminen huonon maahanmuuton seurauksena ei ole uusi ilmiö, vaikka kaikki teeskentelevät yllättynyttä aina, kun asiaa koskevia raportteja poikkeuksellisesti pääsee julkisuuteen, totesi puolestaan perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho.

– Ongelmaa pyritään lakaisemaan maton alle, koska sen ratkaisemiseen ei ole muita vaikuttavia keinoja kuin haitallisen maahanmuuton vaikeuttaminen ja vähentäminen – ja se taas ei maahanmuuttohurmoksessa eläville puolueille käy. Mieluummin uhrataan koulut ja niiden oppilaat.

Ruotsin tiellä ollaan

– Tämä on hälyttävä trendi, että erot koulujen ja hyvien ja huonojen oppilaiden välillä kasvavat. Olemme vauhdilla menossa takaisin kohti luokkayhteiskuntaa, varoittaa psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen Ilta-Sanomissa.

– Meillä on OECD-maiden suurin ero oppimistuloksissa kantaväestön ja maahanmuuttaja­taustaisten välillä. Nämä tulokset ovat jonkun ajan päästä nähtävinä yhteiskunnallisina ongelmina, Keltikangas-Järvinen pelkää.

Karvin tutkimuksessa oppilaan lukuharrastus näkyi parempina oppimistuloksina niin äidinkielessä kuin matematiikassakin. Keltikangas-Järvisen mukaan lukutaidon rapistuminen osalla oppilaista on huolestuttava ja jopa vaarallinen ilmiö.

Kun ihminen ei pysty kriittisesti arvioimaan lukemaansa tai kuulemaansa, hän on altis vaikuttamiselle ja häntä voidaan ohjailla.

SUOMEN UUTISET