Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela vaatii totaalista suunnanmuutosta Suomessa viime vuosikymmeninä harjoitettuun koulutuspolitikkaan. Koskelan mukaan hallituksessa ei haluta nähdä suurimpia syitä oppimistulosten laskun taustalla, eikä nykyinen hallituskoalitio näin ollen kykene toimivia ratkaisuja laskeviin oppimistuloksiin edes tarjoamaan.

– Hallituksessa suurimpana syynä oppimistulosten laskuun pidetään koulutusleikkauksia. Näillä tietysti on osansa, mutta viime vuosikymmeninä harjoitetulla politiikalla oppimistulokset olisivat laskeneet ilman leikkauksiakin. Muistetaan se, että esimerkiksi 90-luvulla myös koulutuksesta leikattiin tuntuvasti, mutta oppimistulokset jatkoivat nousuaan. Leikkaukset itsessään eivät siis ole ainoa saati riittävä syy ikävälle kehitykselle, korostaa kansanedustaja Jari Koskela.

Uudet opetusmetodit oppimistulosten laskun taustalla

Dosentti Aino Saarinen on väitöskirjassaan nostanut esiin useita syitä oppimistulosten laskuun. Saarisen tutkimustulosten mukaan taustalla ovat uudet opetusmetodit kuten itseohjautuvuus, liika digitalisaatio ja oppilaslähtöinen opetustapa. Saarisen tutkimustuloksissa kyseenalaistettiin myös liian aikaista varhaiskasvatusta sekä puolustettiin perinteistä opettajalähtöistä opetusta.

– Dosentti Saarisen tutkimustulokset herättivät valtaisen kritiikkivyöryn, vaikka tutkimustulokset olivat linjassa kentältä jatkuvasti kuultujen opettajien kokemusten ja arkijärjenkin kanssa, Koskela huomauttaa.

Opettajia pitäisi kuunnella enemmän

Koskelan mielestä koulutuspolitiikassa pitäisi jatkossa kuunnella enemmän Suomen ammattitaitoista opettajakuntaa, joka on hyvin kartalla opetusmaailman kipukohdista. Opettajat haluavat Koskelan saamien viestien mukaan keskittyä varsinaiseen opetustyöhön, mutta tällä hetkellä aika menee liian paljon kaikkeen muuhun, kuten järjestyksen ylläpitämiseen.

– Mielestäni Suomessa olisi luovuttava siitä ajatuksesta, että inkluusio on hyvä asia, kunhan resurssit ovat kunnossa. En usko, että mistään löytyy sellaisia taloudellisia resursseja, että inkluusio saataisiin toimimaan. Varsinkaan nyt, kun tasoerot jatkuvasti kasvavat ja opiskelijaryhmät muuttuvat monimuotoisemmiksi, Koskela sanoo.

Suomi takaisin koulutuksen suurvallaksi

Koskela vaatii panostuksia erityisesti peruskouluun ja erityisopetukseen. Myös perheisiin tarvitaan ennaltaehkäisevää tukea, sillä syrjäytymiskehityksen tiedetään alkavan hyvin varhaisessa vaiheessa.

Hallituksen jo tekemiä toimia sekä suunnitelmia oppivelvollisuuden pidentämisestä ja korkeakoulupaikkojen lisäämisestä Koskela ei pidä hyvänä, ellei ensin saada peruskoulutusta kuntoon ja sitä kautta taattua kaikille nuorille aidot mahdollisuudet selvitä jatko-opinnoista ja työelämästä.

– Seuraavan hallituksen on esitettävä toimivia ratkaisuja oppimistulosten laskuun sekä vastattava opettajakunnan huoleen. Nyt on tehtävä suunnanmuutos Suomessa harjoitettuun koulutuspolitiikkaan. Jos tilanne jatkaa kriisiytymistään, on uhkana opettajakoulutuksen vetovoiman väheneminen. Tällaiseen meillä ei ole varaa. Suomen pitää pyrkiä takaisin koulutuksen suurvallaksi, Koskela toteaa.

Suomen Uutiset