Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Texas on poistanut yli miljoona epäkelpoa nimeä äänioikeusrekisteristä – mukana tuhansia ei-kansalaisia

Ministeri Kaisa Juuso: Kouvolan yöpäivystyksen säilymisen taustalla alueen laaja väestö, psykiatrinen sairaala ja Karjalan prikaati – ”Heidän tarpeensa tulee ottaa huomioon”

Mäenpää kannustaa Suomea syvempään yhteistyöhön Puolan kanssa: “Hyvä pohja yhteistyölle on olemassa, mutta taitava talonrakentaja ei tyydy vain hyvin valettuihin perustuksiin”

Rintamäki: Eutanasia tulisi sallia tiukoin ehdoin

Vihreät kutsuivat kehitysavun ja pakolaiskiintiön leikkauksia rasismiksi – Vigelius: ’’Epätoivoista rasismileiman roiskintaa’’

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

koulutusleikkaukset

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra joutuu yllättävään ja erilaiseen vaalitenttiin sekä saa myös kuvataidehaasteen Luokan edessä -ohjelmassa, jossa alakoululaiset tenttaavat eduskuntapuolueiden johtajia.

Puheenjohtaja Riikka Purra päätyy ohjelmassa avaamaan oikeisto- ja vasemmistopolitiikan eroja sekä pohtimaan, kumpaa hänen johtamansa puolue perussuomalaiset edustaa, kun Purralta kysytään, onko hän lapsena kannattanut joitain vasemmistolaisia arvoja, joiden kannattamisesta on sittemmin aikuisiällä luopunut.
Purra toteaa, että perinteinen oikeisto-vasemmistojako ei nykypäivän politiikassa ole enää kovin merkityksellinen. Hän sanoo, että nuoruusvuosista oma ajattelu ei ole suuresti muuttunut, mutta vuosien myötä eri asioita on helpompi ymmärtää.
&#8211; En osaa sanoa, kummalla puolella perussuomalaiset on. Meillä on puolueen ohjelmassa joitain asioita, jotka perinteisesti on laskettu vasemmiston puolelle. Me esimerkiksi pidämme tärkeänä hyvinvointiyhteiskuntaa. Se tarkoittaa sitä, että tässä maassa on palveluja, kuten koulu, sosiaali- ja terveydenhuolto ja muita turvaverkkoja, jotka huolehtivat ihmisestä, kun hän ei itse siihen pysty. Näitä asioita kuitenkin Suomessa kannattavat kaikki, eli se ei ole enää vasemmistolainen ajattelutapa.
Kyselytunneilla kova kielenkäyttö kuuluu asiaan
Perussuomalaisten puheenjohtajana Purra on toiminut jo vajaat kaksi vuotta, mutta valtakunnanpolitiikassa hän on silti ollut mukana suhteellisen lyhyen ajan, vain muutamia vuosia. Mutta miksi Purra aikoinaan valitsi puolueekseen juuri perussuomalaiset?
Perussuomalaisiin Purra vastaa päätyneensä, koska koki, että vaihtoehdot kävivät vähiin.
&#8211; Kaikissa puolueissa on varmasti hyviä puolia, ja ne toivottavasti haluavat parantaa Suomen asioita, mutta puolueet lähestyvät asioita eri näkökulmista. En voinut lopulta harkita perussuomalaisten lisäksi muita puolueita – siitäkään huolimatta, että en ollut kaikista asioista samaa mieltä enkä välttämättä ihan kaikista asioista vieläkään.
Eduskunnan kyselytunteja Purra kuvaa lähinnä poliitikkojen esiintymistunneiksi, joissa kielenkäyttö on kovaa, mutta se kuuluu asiaan. Purralta kysytään, onko häntä kiusattu kyselytunnilla.
&#8211; Siellä räiskyy. Vaikka välillä motkotetaan ja käytetään terävää kieltä, se ei silti ole kiusaamista, vaan politiikkaa. Hallitus kertoo, että on tehnyt asioita oikein, ja oppositio sanoo, että olette tehneet huonosti. Puolueet myös muuttuvat vaalikausilla. Välillä ollaan oppositiossa ja välillä hallituksessa.
Inkluusio ei toimi
Koska Luokan edessä -ohjelma on tuotettu koulumaailmassa, Purra saa eteensä myös kysymyksen koulutuksen resursseista, koulutuksen parantamisesta sekä mahdollisista leikkauksista.
Oppilasmäärien väheneminen uhkaa monia Suomen kyläkouluja. Purra nostaakin esille, että syrjäseuduilla kunnat voisivat tehdä yhteistyötä koulutuspalvelujen järjestämisessä.
&#8211; Tasa-arvoinen koulu viittaa esimerkiksi siihen, että kaikilla oppilailla on hyvä koulu, johon voi mennä ja jossa saa opetusta. Oma kysymyksensä kuitenkin on, täytyykö koulu olla ihan jokaisessa kunnassa, kun tiedetään, että joillakin alueilla on kouluja, joissa on hyvin vähän lapsia. Tällaisissa tilanteissa naapurikunnat voisivat tehdä yhteistyötä.
Purra myöntää, että resurssipula näkyy valitettavasti kouluympäristössä tänäkin päivänä.
&#8211; Tiedän, että koulujen välillä on eroja esimerkiksi siinä, että toisissa kouluissa on käytössä paremmat välineet kuin toisissa. Suomalaista koululaitosta on aiemmin kutsuttu kruununjalokiveksi, koska se on ollut aikoinaan yksi maailman parhaita. Tänä päivänä koululaitos ei ole enää ihan yhtä hyvässä kunnossa, mutta toivottavasti sitä voidaan jatkossa parantaa sellaiseksi, että koulussa ei pelkästään opi asioita &#8211; siellä voi myös viihtyä.
Purra moittii suomalaiskoulujen inkluusiomallia huonosti toimivaksi.
&#8211; Vaikka perusidea siitä, että kaikki opiskelevat yhdessä, on hyvä, olen kuitenkin sitä mieltä, että pitäisi palata siihen, että olisi tasoryhmiä ja erityisluokkia, joissa erilaista tukea ja apua tarvitsevia oppilaita voisi auttaa nykyistä paremmin.
Aikuiset maksakoot itse kulttuuristaan
Pitäisikö kulttuuria tukea enemmän? Kysymys on valtavan laaja, ja sitä voisi lähestyä eri näkökulmista. Purra kuitenkin päätyy vastaamaan, että koska nykyisin kulttuuria tuetaan jo varsin kattavasti, lisätuki ei ole enää tarpeen.
&#8211; Kulttuuria on niin monenlaista. Voidaan verrata vaikka lastenkulttuuria sellaisiin kulttuurihankkeisiin, joihin käytetään paljon rahaa mutta jotka eivät kuitenkaan kiinnosta ihmisiä laajemmin.
Lasten kulttuurin tukemista Purra kuitenkin pitää yleisesti järkevänä.
&#8211; Olipa kyse sitten liikunnan tai musiikin harrastamisesta tai vaikka kuvataiteista, niin sen tukeminen on yleensä perusteltua. Sen sijaan mielestäni aikuiset voivat maksaa itse, jos haluavat nauttia jostain erikoisesta kulttuurista.
Luokan edessä -ohjelmassa Purra joutuu yllättäen myös itse harrastamaan kuvataiteita, koska häntä pyydetään maalaamaan omakuva, johon tehtävän ohjeistuksen mukaan saa käyttää aikaa vain pari minuuttia.
Voit katsoa koko ohjelman <a href="https://www.ruutu.fi/ohjelmat/luokan-edessa">täällä</a>, ja samalla näet, millainen Purran taiteilemasta omakuvasta tuli.
&nbsp;

Lapsilta yllättäviä kysymyksiä Riikka Purralle Luokan edessä -ohjelmassa: ”Pitäisikö kulttuuria tukea lisää?”, ”Miksi valitsit perussuomalaiset?”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela vaatii totaalista suunnanmuutosta Suomessa viime vuosikymmeninä harjoitettuun koulutuspolitikkaan. Koskelan mukaan hallituksessa ei haluta nähdä suurimpia syitä oppimistulosten laskun taustalla, eikä nykyinen hallituskoalitio näin ollen kykene toimivia ratkaisuja laskeviin oppimistuloksiin edes tarjoamaan.

&#8211; Hallituksessa suurimpana syynä oppimistulosten laskuun pidetään koulutusleikkauksia. Näillä tietysti on osansa, mutta viime vuosikymmeninä harjoitetulla politiikalla oppimistulokset olisivat laskeneet ilman leikkauksiakin. Muistetaan se, että esimerkiksi 90-luvulla myös koulutuksesta leikattiin tuntuvasti, mutta oppimistulokset jatkoivat nousuaan. Leikkaukset itsessään eivät siis ole ainoa saati riittävä syy ikävälle kehitykselle, korostaa kansanedustaja Jari Koskela.
Uudet opetusmetodit oppimistulosten laskun taustalla
Dosentti Aino Saarinen on väitöskirjassaan nostanut esiin useita syitä oppimistulosten laskuun. Saarisen tutkimustulosten mukaan taustalla ovat uudet opetusmetodit kuten itseohjautuvuus, liika digitalisaatio ja oppilaslähtöinen opetustapa. Saarisen tutkimustuloksissa kyseenalaistettiin myös liian aikaista varhaiskasvatusta sekä puolustettiin perinteistä opettajalähtöistä opetusta.
&#8211; Dosentti Saarisen tutkimustulokset herättivät valtaisen kritiikkivyöryn, vaikka tutkimustulokset olivat linjassa kentältä jatkuvasti kuultujen opettajien kokemusten ja arkijärjenkin kanssa, Koskela huomauttaa.
Opettajia pitäisi kuunnella enemmän
Koskelan mielestä koulutuspolitiikassa pitäisi jatkossa kuunnella enemmän Suomen ammattitaitoista opettajakuntaa, joka on hyvin kartalla opetusmaailman kipukohdista. Opettajat haluavat Koskelan saamien viestien mukaan keskittyä varsinaiseen opetustyöhön, mutta tällä hetkellä aika menee liian paljon kaikkeen muuhun, kuten järjestyksen ylläpitämiseen.
&#8211; Mielestäni Suomessa olisi luovuttava siitä ajatuksesta, että inkluusio on hyvä asia, kunhan resurssit ovat kunnossa. En usko, että mistään löytyy sellaisia taloudellisia resursseja, että inkluusio saataisiin toimimaan. Varsinkaan nyt, kun tasoerot jatkuvasti kasvavat ja opiskelijaryhmät muuttuvat monimuotoisemmiksi, Koskela sanoo.
Suomi takaisin koulutuksen suurvallaksi
Koskela vaatii panostuksia erityisesti peruskouluun ja erityisopetukseen. Myös perheisiin tarvitaan ennaltaehkäisevää tukea, sillä syrjäytymiskehityksen tiedetään alkavan hyvin varhaisessa vaiheessa.
Hallituksen jo tekemiä toimia sekä suunnitelmia oppivelvollisuuden pidentämisestä ja korkeakoulupaikkojen lisäämisestä Koskela ei pidä hyvänä, ellei ensin saada peruskoulutusta kuntoon ja sitä kautta taattua kaikille nuorille aidot mahdollisuudet selvitä jatko-opinnoista ja työelämästä.
&#8211; Seuraavan hallituksen on esitettävä toimivia ratkaisuja oppimistulosten laskuun sekä vastattava opettajakunnan huoleen. Nyt on tehtävä suunnanmuutos Suomessa harjoitettuun koulutuspolitiikkaan. Jos tilanne jatkaa kriisiytymistään, on uhkana opettajakoulutuksen vetovoiman väheneminen. Tällaiseen meillä ei ole varaa. Suomen pitää pyrkiä takaisin koulutuksen suurvallaksi, Koskela toteaa.
&nbsp;

Koskela vaatii suunnanmuutosta koulutuspolitiikkaan – inkluusioajattelusta on luovuttava

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on huolissaan kuntien selviämisestä historiallisen oppivelvollisuusuudistuksen edessä. Koskela pelkää oppivelvollisuusuudistuksen johtavan leikkauksiin erityisesti pienempien lukioiden koulutustarjonnasta.

Kunnissa etsitään parhaillaan varoja, joilla katetaan syksyllä voimaan astuvasta uudistuksesta aiheutuvat kustannukset. Valtio on luvannut korvata nämä uudistuksesta aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti, mutta asiantuntijalausunnoissa varattuja määrärahoja on pidetty alimitoitettuina.
&#8211; Suuria hankintoja ovat esimerkiksi tietokoneet, joiden pitäisi kestää kolme vuotta ja joita varten on oltava myös riittävää it-tukea. Oppimateriaaleihin on varattu vain 150-200 euroa oppilasta kohden. Näin halvalla ei tarvittavia laitteita saa, Jari Koskela huomauttaa.
Ristiriitaista toimintaa hallitukselta
Koskela pelkää, että oppivelvollisuusuudistuksen toteuttaminen tulee monin paikoin tarkoittamaan leikkauksia koulutustarjonnasta. Suurimmassa vaarassa ovat pienempien kuntien lukiot. Tämä toiminta on ristiriitaista hallitukselta, joka koostuu suurilta osin puolueista, jotka aikoinaan kritisoivat voimakkaasti edellisen hallituksen mittavia koulutusleikkauksia.
&#8211; Koulutuspolitiikassa tarvittaisiin suunnanmuutos. Pisa-tulokset ovat laskeneet huippuvuosista, eikä nykyisellä politiikalla käännettä parempaan ole nähtävissä. Tarvittaisiin lisää erityisopetusta, varhaista puuttumista, pienempiä ryhmäkokoja sekä opettajien resurssien ja työrauhan turvaamista, Koskela sanoo.
Kuntapäättäjät paljon vartijoina
Koskela huomauttaa, että koulutus tulee olemaan huhtikuussa valittavien uusien kuntapäättäjien keskeisempiä huolenaiheita, kun sote-asiat ovat siirtymässä maakunnille.
&#8211; Koulutussektorimme toimivuus on keskeisin investointi tulevaisuuteen. Kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina, että tulevaisuudessakin Suomi tunnettaisiin koulutuksen suurvaltana, Koskela toteaa.
&nbsp;

Koskela: Koulutusuudistus asettaa kunnat koville – “Koulutuspolitiikassa tarvittaisiin suunnanmuutos”

koulutusleikkaukset

Lapsilta yllättäviä kysymyksiä Riikka Purralle Luokan edessä -ohjelmassa: ”Pitäisikö kulttuuria tukea lisää?”, ”Miksi valitsit perussuomalaiset?”

Koskela vaatii suunnanmuutosta koulutuspolitiikkaan – inkluusioajattelusta on luovuttava

Koskela: Koulutusuudistus asettaa kunnat koville – “Koulutuspolitiikassa tarvittaisiin suunnanmuutos”

Uusimmat

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Texas on poistanut yli miljoona epäkelpoa nimeä äänioikeusrekisteristä – mukana tuhansia ei-kansalaisia

Ministeri Kaisa Juuso: Kouvolan yöpäivystyksen säilymisen taustalla alueen laaja väestö, psykiatrinen sairaala ja Karjalan prikaati – ”Heidän tarpeensa tulee ottaa huomioon”

Mäenpää kannustaa Suomea syvempään yhteistyöhön Puolan kanssa: “Hyvä pohja yhteistyölle on olemassa, mutta taitava talonrakentaja ei tyydy vain hyvin valettuihin perustuksiin”

Rintamäki: Eutanasia tulisi sallia tiukoin ehdoin

Suosituimmat

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Vihreät kutsuivat kehitysavun ja pakolaiskiintiön leikkauksia rasismiksi – Vigelius: ’’Epätoivoista rasismileiman roiskintaa’’

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen