

SU
Perussuomalaiset vaatii pakkoruotsista luopumista – ehdoton ja aukoton ruotsin pakollisuus ei vastaa suomenkielisten tarpeita
Perussuomalaiset laajentaa keskustelua pakollisesta ruotsin kielestä aiheutuvien haittojen ja epäkohtien korjaamiseksi. Perussuomalaiset muun muassa vaatii pakollisen ruotsin kielen opiskelun poistamista peruskoulussa ja mahdollisuutta suorittaa myöhemmät opinnot ilman ruotsin kielen opintoja tai osaamisen osoittamista.
Tänään julkaistussa suomalaisuusohjelmassa perussuomalaiset tarkastelee laajasti suomalaisia kielioloja ja vaatii täsmennystä väitteelle ”Suomi on kaksikielinen maa”. Vaikka suomalaiset voivat olla suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä, tosiasia on, että harva suomalainen kuitenkaan tarvitsee ruotsia arkielämässään.
Perustuslain mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Tämä tarkoittaa, että Suomen kansaan kuuluu suomenkielinen osa ja ruotsinkielinen osa – olemme siis äidinkieleltämme suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä. Perussuomalaisten mielestä ei kuitenkaan ole oikein, että ruotsi on pakollista kaikilla kouluasteilla ja että ruotsin osaamista vaaditaan yleisesti julkisen sektorin tehtävissä.
Perussuomalaiset katsoo, että Suomen kieli on historian ja nykyhetken kannalta kansan ja kansakunnan olemassaolon perusta, ja että suomen kieli yhdistää suomalaisia ja suomalaisiksi haluavia.
Pakollisesta ruotsin kielestä seuraa monia haittoja. Ruotsin pakollisuus muun muassa häiritsee suomenkielisten kielellistä samastumista ja minäkuvaa, vähättelee suomen merkitystä yhteiskunnan yhteisenä kielenä sekä aiheuttaa koulun kielipainotteisen raskauden ja huonoja oppimistuloksia.
Lisäksi voidaan katsoa pakollisen ruotsin kahlitsevan kielivalintoja ja yksipuolistavan kieliosaamista. Pakkoruotsi myös haittaa monien etenemistä työuralla.
Kouluihin joustavammat kielivalinnat
Perussuomalaisten mukaan ruotsin pakollisuudesta aiheutuvien haittojen ja epäkohtien korjaamiseksi tulisi avata yhteiskunnallinen keskustelu perustuslain takaamista kielellisistä oikeuksista. Samalla tulee jatkossa luopua ruotsin kieltä koskevista osaamisvaatimuksista lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa.
Perussuomalaiset haluaa lisätä kielivalintojen joustavuutta tekemällä ruotsista valinnaisen kielen peruskoulussa. Näin voidaan monipuolistaa kielivalintoja ja kielten osaamista, saada lisää tunteja äidinkielen opetukseen ja edistää myös muuta oppilaiden kiinnostuksesta ja tarpeista lähtevää opetusta. Tarkoituksenmukaista olisi, että jokainen saavuttaisi koulussa vähintään kohtuulliset taidot äidinkielessä ja englannissa.
Suomenkielisiä oppilaita tulee perussuomalaisten mielestä ohjata ottamaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englanti, sillä englannin osaaminen on kansainväliseen kanssakäymiseen kuuluvaa yleissivistystä.
Kielikiintiöt pois korkeakouluista
Jatkossa perussuomalaiset järjestäisi ruotsinkieliset julkiset palvelut ilman yleisiä ruotsin osaamisvaatimuksia. Tämä edellyttää ongelmakohtien selvittämistä. Palveluja ruotsinkielisille tulisi kehittää huolehtien siitä, että ruotsin osaajia on palvelutehtävissä ja asiakasrajapinnassa riittävästi.
Pakkoruotsista luopumisen osana tulee perussuomalaisten mukaan luopua kielitaitolain mukaisesta vaatimuksesta ymmärtää tyydyttävästi ruotsia hyvinvointialueilla, joiden asukkaista selvä enemmistö on suomenkielisiä. Tämä vaatimus on nyt voimassa korkeakoulututkintoa edellyttävissä tehtävissä yksikielisissä suomenkielisissä kunnissa. Tässä yhteydessä muutetaan julkisen sektorin kielitaitovaatimukset tehtäväkohtaisiksi. Jatkossa työtehtävässä tulisi vaatia vain sitä kielitaitoa, mitä tehtävän hoito todellisuudessa edellyttää.
Perussuomalaiset haluaa poistaa ruotsinkielisten kielikiintiöt yliopistoista sekä huolehtia suomenkielisten näkökulman esille pääsystä julkisen vallan harjoittamassa kielipolitiikan valmistelussa ja toteutuksessa. Perussuomalaiset esittää, että hylätään voimassa oleva kansalliskielistrategia kokonaisuudessaan ja korvataan se ohjelmalla, joka huolehtii suomenkielisten ja ruotsinkielisten ihmisten yhteiskunnallisista ja kielellisistä tarpeista.
Ruotsin taitotasossa ei hurraamista pakosta huolimatta
Vaikka perussuomalaiset vaatiikin pakkoruotsista luopumista, perussuomalaiset ei kuitenkaan esitä suomen kieltä vapaaehtoiseksi ruotsinkielisiin kouluihin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korostaa, että Suomessa suomen kieli on kaikkia yhdistävä kieli, ja sitä välttämättä tarvitaan.
Samalla on huomattava, että pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta huolimatta ruotsin kielen osaaminen suomenkielisten keskuudessa ei ole kovin hyvällä tasolla. Monet koululaitoksen ruotsiputken käyneet eivät yleensä ilman muuta panostusta osaakaan kommunikoida ruotsiksi.
– Varsin harvat pakkoruotsin lukeneet kykenevät kommunikoimaan ruotsiksi, ellei heillä ole jotain muuta koulun ulkopuolista motivaatiota harjoittaa kielen käyttöä. Koulun vähäisistä ruotsin kielen tunneista ei osaamista paljoa synny, Purra sanoo.
Hän huomauttaa, että on itse aikoinaan opiskellut pakkoruotsin hyvillä mielin.
– Sama asia ei päde kaikkiin. Kun ihminen pakotetaan tekemään jotain, eikä hän edes näe, mitä hyötyä opiskelusta tulisi myöhemmin olemaan, ja mikäli hän ei saavuta kielessä sellaista taitotasoa, millä voisi kommunikoida, sillä on omat vaikutuksensa myös ihmisen minäkuvaan.
– Lisäksi, jos kysellään esimerkiksi nuorilta miehiltä tai pojilta heidän näkemyksiään ja mielipiteitään ruotsin opiskelusta, niin keskimäärin vastaukset ovat hyvin negatiivisia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kielikiintiöt julkiset palvelut kielitaito opiskelu kielivaatimukset Yliopistot Valinnanvapaus Riikka Purra Suomen kieli Kunnat Englanti koulu perussuomalaiset pakkoruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihervasemmisto ja kokoomus väläyttävät turvapaikkojen myöntämistä venäläisille – perussuomalaisille ei käy: ”Itäraja voidaan ja se täytyy sulkea ensisijaisena toimenpiteenä, kun tilanne kärjistyy”

Cancel-kulttuuri ja woke juuttuivat vastavoiman puristukseen Suomessa ja Ruotsissa – kansallismielisten puolueiden nuorisokannatus kasvaa

Perussuomalaiset esittää uudessa ohjelmassaan toimenpiteitä suomalaisen elämänmuodon ja sivistyksen puolustamiseksi

Purra moittii Helsingin Sanomia, joka väitti virheellisesti, että PS olisi luopumassa pakkoruotsin vastustamisesta

Perussuomalaiset: Panostuksia peruskoulutukseen, ei pakkoruotsia ylioppilaskirjoituksiin

Leena Meri haluaa eroon pakkoruotsista: ”Kuulostaa kamalalta, että pakko ja pakottaminen olisivat osa suomalaista identiteettiä”

Some täyttyi älämölöstä, kun perussuomalaiset vaati ruotsin kielen opiskelua vapaaehtoiseksi – RKP-ministerillä meni heti tunteisiin

Mäenpää perussuomalaisten Suomalaisuusohjelmasta: Tosiasiassa harva suomalainen tarvitsee ruotsia arkielämässään

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kouluihin
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.